Kuin kiimainen narttukissa

Kuin kiimainen narttukissa :

Istuin sohvalla hieman huolestuneena ulkomuodostani, kun Hän taas käveli ohitseni. Katsoin keinuen liikkuvaa ihanaa takamusta… Vaihdoin hermostuneena asentoa ja yritin jälleen kerran suoristaa paitani ryppyjä. Helvetti, kun hikoilutti. Toivoin, ettei kukaan ollut huomannut levottomuuttani.

– Oletkos ajatellut jo lähteä koulunpenkille, kuulin Marketta-tädin kysyvän. Hän oli ehkä vastenmielisin tuntemani henkilö. Ällöttävä keski-ikäinen harppu, joka ei ollut koskaan saavuttanut omassa elämässään mitään ja nyt käytti kaiken liikenevän aikansa (sitähän riittää) arvostellen ja ohjaten muita. Olisin voinut lyödä vaikka vetoa, ettei Marketta ollut koskaan saanut kunnolla munaa. Hah.

– Olin ajatellut, että… Oikeastaan olin ajatellut, että en ikinä.

Hui! Olinpas rohkea! Mikähän mielenhäiriö minut valtasi? Marketta lumpsutteli kuivia huuliaan yhteen haukkoessaan henkeään hämmästyksestä. En jäänyt kuuntelemaan alkavaa moralisointia. Painuin keittiöön, etten olisi läväyttänyt sitä korppua. Yritin etsiä katseellani Häntä, mutta löysin vain lisää ihmisiä, joita ilman pärjäisin vallan mainiosti päivieni loppuun asti. Jotenkin oksetti.

Tupakalla. Mietin mikä voima maailmassa oli saanut minut osallistumaan jälleen kerran näin tuskalliseen tapahtumaan, jossa koko kapeakatseinen junttisukuni oli paikalla. Toinen tätini Maila oli astunut tuonpuoleiseen ja sitä täällä nyt kokoonnuttiin ”suremaan”. Olikohan kukaan edes pitänyt Maila-tädistä? Tuskin. En minä ainakaan. Jotenkin olin aina ihmetellyt, kuinka niinkin epämiellyttävä henkilö kuin Maila oli voinut synnyttää niin ihmeellisen ihanan tytön kuin Anette.

Anette. Anette. Olin salaa ihaillut häntä niin pitkään kuin vain muistin. Hän oli kuin suoraan taivaalta tipahtanut olento. Aito. Ei kasvoiltaan mitenkään kuvankaunis, mutta niin vilpitön ja jotenkin viaton. Kuitenkin Aneten silmistä näki aina joskus, ettei hän ollut enää ollenkaan niin tyttö, kuin miltä päällepäin näytti. Ristiriitaisesti halusin suojella häntä, samalla kun koin vastustamatonta halua pieneen nöyryyttämiseen. En pystynyt edes muistamaan kaikkia niitä kertoja, kun olin leikitellyt päässäni ajatuksella, että joskus ehkä pääsisin toteuttamaan kieroutuneen haaveeni nussia suloista serkkutyttöäni.

Ajattelin kuinka sopimatonta oli haaveilla omasta serkustaan. Aikalailla nuoremmasta serkusta. Ja vieläpä tämän äidin muistotilaisuudessa.

– Saisinko minäkin yhden?

Säpsähdin ääntä. Ja jotenkin nolostuinkin, yllätettynä ajatuksistani. Se oli Anette. Hänestä näki, että hän oli itkenyt. En oikein osannut sanoa mitään, joten tarjosin vain sen tupakan.

Hiljaisuus oli käsin kosketeltavissa, kun istuimme ja poltimme. Yritin olla tuijottamatta, mutten voinut sille mitään, että katseeni harhaili jatkuvasti Aneten rinnoille. Hänellä oli, omituista kyllä, valkoinen puuvillamekko yllänsä. Pääntie ei ollut kovin antelias, mutta ohuen kankaan läpi kuulsi pienet pyöreät rinnat, jotka liikahtelivat mukavasti Aneten vedellessä kiivaita poskisavuja. Tunsin kuinka aloin kovettua. Nielaisin ja käänsin äkkiä katseeni toisaalle. Yritin miettiä jotain mahdollisimman epäkiihottavaa, mutta Anette oli liian lähellä, että siitä olisi ollut mitään apua. Aneten tuoksu oli liian lähellä. Voi Luoja. Olisin halunnut upottaa pääni hänen hiuksiinsa ja vetää itseni täyteen tuota tuoksua.

Kurotuin Aneten ohi tumppaamaan tupakkaani, kun yhtäkkiä hän suuteli minua. Hänen lämpimät, kosteat huulensa osuivat omiini. Sävähdin kauemmaksi. Tuijotimme toisiamme, en tiedä kuinka pitkään. Olin kuin halvaantunut. Kuulin vain, kuinka sydämeni jyskytti. Himo.

Vihdoin kun tajusin liikkua, otin Anettea kädestä ja vein hänet perässäni pihavajaan. Oven sulkeutuessa hädin tuskin erotimme toisiamme ennen kuin silmä hieman tottui hämärään. Vajassa ei ollut kuin yksi pieni ikkuna, joka laski ohutta valoa sisään. Laskin käteni hänen vyötäisilleen ja vedin hänet kiinni itseeni. Hetken olimme vain niin, kuunnellen toistemme hengitystä. Tuntui uskomattomalta pidellä häntä niin liki.

Liikutin kättäni serkkutyttöni lanteita pitkin alaspäin. Nostin varovasti hänen hameensa helmaa, ja puristin molemmilla käsilläni hänen kiinteää peppuaan. Päässäni ei ollut tilaa muille ajatuksille, oli vain Anette. Aneten sulokas vartalo ja huumaava tuoksu. Suutelin ja näykin hänen siroa kaulaansa. Nuuhkin sitä ihanaa niskan kuoppaa. Kosketin jokaista paikkaa, aivan kuin olisin pelännyt, että kohta joku herättää minut tästä unesta. Eikä se olisi ollutkaan kuin yhden ovenavauksen päässä, se herätys. Koska tahansa joku vieraista olisi saattanut laukata vajaan.

Anette vetäytyi irti minusta. Katselin, kun hän alkoi hitaasti avata mekkonsa nappeja. Huomasin, että häntä ujostutti. Siinä hän seisoi edessäni, alastomana. Pitkät hiussuortuvat tippuivat kauniisti hänen rinnoilleen ja lanteen kaareen kävi pieni valo ikkunasta. Häveliäästi hän peitti kädellään reisiensä väliä ja katsoi hieman alaspäin. Minusta tuntui, että olin vähällä menettää järkeni lopullisesti.

Anette laskeutui eleettömästi makaamaan siihen vajan lattialle ja avasi reitensä. Riisuin itseni hätäisesti. Hengitykseni kävi raskaaksi, kun ujutin sormeni hänen sisäänsä. Anette voihkaisi ja työnsi tahattomasti lanteitaan ylös. Liikutin sormiani hänen kuumassa, märässä vitussaan ja katselin, kuinka hän kiemurteli enemmän kuin halukkaana. Ajattelin, että mikä ihana pikkuhuora hän olikaan… Ja hetken mielijohteesta läväytin häntä poskelle:

– Huora…

Hetken aikaa luulin, että serkkutyttö kävisi itkemään ja kerkesin jo katua tekoani.

– Tee se uudestaan, Anette kuitenkin pyysi pienellä vapisevalla äänellä. Läimäytin häntä uudestaan. Ja hän tuntui todellakin pitävän siitä.

Jotain sumeni päässäni, kun käänsin Aneten melkein raivokkaasti toisinpäin. Halusin tunkeutua hänen kireään pikkupeppuunsa. Anette työnsi takamustaan minua päin kuin kiimainen narttukissa, kun kumarruin nuolemaan hänen peräaukkoaan märäksi. Aina välillä puraisin tai läimäytin sitä himokasta persettä, mikä sai Aneten vain villiintymään enemmän.

Lopulta työnnyin serkkuuni. Anette parkaisi, mutten välittänyt siitä. Otin häntä hiuksista kiinni ja nussin häntä niin kuin huoraa tuleekin nussia. Kuiskin hänen korvaansa kaiken, mitä likainen mieleni tuotti… Puristelin kovakouraisesti hänen ihanasti keinuvia rintojaan ja nautin, kun tunsin hänen peppunsa painautuvan minua vasten. Tunsin orgasmin lähestyvän. Halusin tulla hänen sisäänsä. Kiihdytin rytmiä yhä kiivaammaksi. Hän myötäili liikkeitäni, voihkien. Työnnyin niin syvälle kuin hänen perseensä antoi vain periksi. Anette huusi, kun laukesin. Silmissäni sumeni ja tipuin hervottomana Aneten päälle. Odotin henkeni tasaantumista. Vehkeeni yhä hänen perseessään makasimme emmekä varmaan kumpikaan miettineet mitään.

Mieleni oli tyyni ja ruumiini raukea. Polttelin seksin jälkeistä ja seurasin Aneten yritystä siistiä itseään. Minua huvitti suuresti ajatus, että hän lähtisi kohta takaisin muistelemaan kuollutta äitiään kaiken maailman tupauunojen seuraksi. Samalla kun Marketta-täti kertoisi ääneen, kuinka kuivakakku olisi voinut olla mehevämpikin, Aneten pepusta valuisi minun siemennestettä hänen reitensä sisäpintaa alas…

Mitä serkumpi sitä herkumpi 🙂