Etusivu / Arkiseksiä / Nain kiimaista Venlaa
Nain kiimaista punatukkaa rajun ottein. Tunsin kuinka nartun pillu sulki kullini tiiviisti sisäänsä, kuin syleillen.
Nain kiimaista punatukkaa rajun ottein. Tunsin kuinka nartun pillu sulki kullini tiiviisti sisäänsä, kuin syleillen.

Nain kiimaista Venlaa

Nain kiimaista Venlaa :

Täytettyäni 19 vuotta minuun iski outo kaipuu. Halusin matkustaa, harhailla ja nähdä vieraita maita. Käytännössä se oli kuitenkin mahdotonta. Tilanne masensi minua. Sisintäni poltteli kuin tulessa. Purin turhautumiseni yksinäiseen harjoitteluun ja kehon vahvistamiseen. Juoksin pitkiä lenkkejä metsäteillä, uin, kiipeilin kallioilla ja tein primitiivisiä voimaharjoituksia kivillä ja tukkipuilla. Nuori vartaloni alkoi saada miehen ääriviivoja. Kahlittu energia sykki elimistössäni.

Usein katsoin peiliin. Näin siellä tuimailmeisen nuoren ihmisen, joka näytti siltä kuin voisi juosta niin kauan, että kaatuisi hengettömänä maahan. Ruskeiden silmien katse oli pistävä. Lyhyeksi leikatut tummat hiukset tuppasivat törröttämään moneen suuntaan. Jäntevä, harteikas vartalo oli päivettynyt alkukesän paisteessa.

Minua poltti myös tyydyttämätön himo. Öisin penikseni oli niin kova, että toisinaan teki kipeää. Kiemurtelin sängyssä. Yleensä en saanut unta ennen kuin tartuin kohoavaan kankeeni ja järjestin itselleni edes hetken helpotuksen. Suonet pullistelivat veren kohistessa niissä, kalun pää oli paisunut yhtä punaiseksi kuin selittämätöntä ikävää takova sydämeni.

Halusin koskettaa, halusin tulla kosketetuksi. Edellisistä kerroista oli vuosia. Hätäisiä, kömpelöitä rakasteluyrityksiä epämääräisissä olosuhteissa, sekavissa kotibileissä, autoissa, öisellä uimarannalla… Muisteleminen sai minut vain nolostumaan.

Kun kesä saapui, ajelehdin eksyksissä. Takana oli lukio, tulevaisuudesta ei ollut tietoa. Kesäksi en löytänyt töitä, joten kauan haaveilemani matkatkin jäivät tekemättä. Sinä kesänä pääsin kuitenkin koskettamaan taivaan lakea ja käymään kauempana kuin millään matkalipulla olisin päässyt.

Kotini sijaitsi lähellä järveä. Kulutin usein aikaa lorvailemalla rannassa, yleensä yksin. Heittelin kiviä veteen, makasin ruohikolla ja annoin ajatusten virrata. Päivä päivältä aloin kiinnittää enemmän huomiota järven toiselta puolelta kantautuviin ääniin. Kuului kolinaa, sahaamista, vasarointia. Tähyillessäni veden yli tulin siihen tulokseen, että vastarannalla olevaa ikivanhaa mökkiä remontoitiin. Koska mökin piha levittäytyi järvestä poispäin, en nähnyt koskaan kuistilla työskentelevää remontoijaa.

En osaa sanoa, miksi arvoituksellinen remonttiurakka alkoi kiinnostaa minua niin paljon. Päivät kuuntelin työn ääniä. Kun joskus kesäyön hämärtyessä kävelin rannalla, näin heikkoa valoa mökin ikkunassa. Lopulta mielenkiintoni kasvoi niin suureksi, että lähdin eräänä auringonpaisteisena aamuna kiertämään järven toiselle puolelle metsäpolkuja pitkin.

Jalassani olivat farkkushortsit ja jalassani sandaalit. Aurinko hehkui hellepäivän valoa. Riisuin t-paitani ja nautin satunnaisista tuulenvireistä vartalollani.

Saapuessani mökin pihaan, näin kuinka muutamia lautoja katosi ovesta sisään. Odottelin hetkisen, jotta lautojen kantaja tulisi ulos. Valmistauduin tervehtimään remonttimiestä ja virittelemään keskustelua toverillisessa hengessä. Tämän ennakko-oletuksen vuoksi hämmästyin melkoisesti, kun ahkera rakentaja tuli ulos.

Katsoin ihmetyksen vallassa. Portailla seisoi nuori tyttö. Hän oli hyvin hento, minua jonkin verran lyhyempi. Hänellä oli kirkkaanpunainen tukka sidottuna kahdelle paksulle palmikolle. Kasvot olivat pyöreät ja pisamaiset. Pisamat koristivat myös hänen hihattoman t-paitansa paljastamia käsivarsiaan. Suurten, pyöreiden, ohutsankaisten silmälasien takaa katsoivat kirkkaat, suuret, mantelinmuotoiset silmät — luullakseni siniharmaat. Tukevat vaelluskengät jalassaan tyttö laskeutui mökin portailta ja laittoi vasaran kädestään lappuhaalariensa vyötäröllä olevaan lenkkiin.

”Moi.”

”Terve vaan”, minä vastasin. Tyttö katsoi minua kysyvästi. Hän hymyili ystävällisesti.

”Olen tuosta toiselta puolelta. Tulin vain katsomaan, mitä täällä puuhataan. Tuota… Sujuuko remontti?”

”Hyvinhän se sujuu”, tyttö sanoi istuutuen rapulle. Hän otti vesipullon repustaan ja tarjosi minulle.

”Kiitoksia paljon, onkin jano.”

Istuin tytön viereen.

Alettuamme juttelemaan kävi ilmi, että tyttö opiskeli puusepäksi. Hän oli ryhtynyt kunnostamaan sukulaistensa omistamaa mökkiä lopputyönään. Hän oli 17-vuotias, tahkonnut ammattioppilaitoksen läpi vaivaisessa kahdessa vuodessa. Ihailin häntä. Tyttö oli hieman ujon oloinen, mutta ystävällisen hymyilevä. Hän kertoi mielellään kaikista työvaiheista, joita mökin remontointiin liittyi. Värikkäästi hän myös kertoi, kuinka ihanaa oli samalla asua mökissä, nukahtaa öisin puun tuoksuun ja tuulen huminaan takan hormissa.

Tyttö oli ihastuttava. Lumouduin kuunnellessani häntä. Katsoin vaiti, kun hän otti pyöreät silmälasinsa pois. Silmät olivat tavattoman kauniit, unelmoivat. Kun hänen pisamaisille kasvoilleen levisi hymy, ajattelin kuinka pehmeät hänen huulensa saattaisivat ollakaan… Hänen nimensä oli Venla.

Huomasin, etten ollut missään vaiheessa esitellyt itseäni.

”Mä olen Kaarlo.”

Niin kävi, että jäinkin mökille koko päiväksi. Auttelin Venlaa parhaani mukaan. Hän neuvoi minua ja nauroi heleää, iloista nauruaan minun lyödessäni vasaralla sormeen. Saman tien hän kuitenkin pyysi anteeksi vahingoniloaan ja tarttui hellästi käteeni puhaltaen kipeään sormeeni. Parempaa lievitystä kipuun en olisi voinut kuvitella.

Venlan seurassa oli hyvä olla. Vaikka tavallisesti olen hiljainen ja juro, hänen seurassaan juttu kulki luontevammin kuin koskaan. Huumorintajumme sopivat yksiin ja illan saapuessa olimme jo kuin vanhat ystävät. Ihailin myös Venlan luonnollisuutta, nuorta kauneutta. Ihailin hänen hymyilevää olemustaan. Ihailin hänen toimeliaisuuttaan. Ihailin hänen paksuja, tulenpunaisia hiuksiaan. Ihailin hänen pehmeää liikkumistaan, kun hän lanteet keikkuen kiirehti noutamaan lisää rakennustarvikkeita. Kaikki hänessä oli suloa, kesää, aurinkoa.

Lopulta päätimme lopettaa siltä päivältä. Autoin Venlaa vielä lämmittämään jonkin matkan päässä olevan rantasaunan. Olin jo aikeissa lähteä, kun Venla kysyi: ”Kai jäät saunomaan?” Jos olen aivan rehellinen, hieman ujostelin ehdotusta. Mutta luonnollisesti suostuin. Vain vaivoin estin mielikuvitustani laukkaamasta liiaksi.

Saunan lämpiämistä odotellessamme kannoimme vettä ja puhuimme kaikenlaista. Istuskelimme hetkisen saunan rappusilla kuunnellen lintuja. Laskeva aurinko sai Venlan hiukset näyttämään entistäkin punaisemmilta. Katsoessani häntä ymmärsin, miksi pisamia sanottiin auringon suudelmiksi.

”Kas niin. Eiköhän mennä,” Venla sanoi reippaasti.

Riisuuduimme saunan porstuassa. Venla pudotti lappuhaalarinsa penkille. En voinut estää katsettani harhailemasta, samalla kun itse riisuuduin yrittäen ankarasti estää kaluani karkaamasta täyteen mittaansa. Tahdonvoimalla pakotin sen rentoutumaan. Se tuntui painavalta jalkojeni välissä.

Venla riisuutui itsekin alasti. Hänen rintansa olivat pienet ja pyöreät, vaaleanpunaiset nännit jäykistyivät hieman huoneen viileydessä. Tytön kevyt karvoitus oli lähes yhtä punainen kuin auringonlaskun väriset hiukset. Hän avasi lettinsä ja ravisti luonnokiharan tukkansa vapaaksi. Hymyillen hän vilkaisi minuun ja meni edelläni lauteelle.

Saunoimme kaikessa hiljaisuudessa. Löyly oli lämmin ja pehmeä.

Jäin vielä lauteelle, kun Venla ryhtyi peseytymään. Hän valeli hiuksiaan vedellä ja pesi ne marjoille tuoksuvalla shampoolla. Uskaltauduin kysymään: ”Haluatko, että autan?”

”Se olisi mukavaa”, Venla vastasi hiven ujoutta äänessään. Seisoin hänen takanaan ja kaadoin vettä Venlan hiuksille hänen taivuttaessaan vartaloaan taaksepäin. Hänen vartalonsa oli hento mutta vahva. Pisamat värittivät häntä kaikkialta. Kun hän puristeli vettä pois hiuksistaan, hieroin pehmeää saippuaa käsiini. Kun laskin kämmeneni Venlan selälle, tunsin hänen värähtävän. Pehmein liikkein aloin levittää saippuaa. Iho oli niin sileä ja kaunis. Tunsin jäykistyväni, enää en voinut sille mitään.

Venla rentoutui hieman. Kuulin hänen henkäisevän tuskin kuuluvasti. Annoin käteni laskeutua alemmas selkään, lopulta lantiolle, pyöreälle takamukselle. Venla siirsi peppuaan taaksepäin, hyvin vähän. Pystyin hädin tuskin tuntemaan sen. Hän ei vastustellut, kun käteni kulki hitaasti hänen pakaroittensa alle, jalkojen väliin. Annoin kämmeneni painautua hellästi vasten Venlan pehmeää naisellisuutta. Nostin hieman ylöspäin. Tuntui siltä kuin olisin kantanut tuota hentoa tyttöä kädelläni. Venla alkoi liikutella lantiotaan hiljaa edestakaisin. Silkinpehmeä, hieman pullealta tuntuva pillu liukui kämmeneni ja sormieni päällä. Annoin keskisormeni painautua vasten sileää vakoa. Venla oli märkä. Klitoris tuntui pienenä, jäykistyneenä nupurana sormeni päässä. Saunassa oli muuten hiljaista, kuului vain Venlan kevyt hengitys ja vaimea, litisevä ääni.

Niin Venla keinutteli itseään. Välillä hän nopeutti lantionsa liikettä, välillä hidasti. Välillä hänen huulensa raottuivat ja hengitys sai katkonaisen huokauksen muodon. Venla jatkoi hiljaista nautiskeluaan jonkin aikaa ja kääntyi sitten ympäri.

Syleilimme. Huulemme painautuivat yhteen. Venla raotti hieman suutaan ja kielemme kohtasivat hellästi. Vartalomme olivat saippuasta liukkaat. Tunsin Venlan nännien piirtävän kuvioita jäntevää vartaloani verhoavaan vaahtoon, kun hän liikkui minua vasten. Tyttö kiersi sormensa pystyssä sykkivän kullini ympärille ja hyväili sitä hellin vedoin. Suutelumme rauhoittui pieniksi suukoiksi. Katsoimme toisiamme silmiin.

Jatkuvasti toisiamme syleillen ja hellien huuhtelimme kehomme puhtaaksi. Hyväily jatkui kuivaillessamme saunan pukuhuoneessa. Meidän ei tarvinnut sanoa ääneen sanaakaan. Lopulta kiedoin pyyhkeen lanteelleni ja käärin Venlan toiseen. Nostin koko suloisen paketin syliini ja suutelin häntä. Venla tuntui kevyeltä. Hän sulki silmänsä hymyillen ja painautui minua vasten. Lähdin kantamaan häntä saunalta kohti mökkiä.

Sisälle päästyämme laskin tytön suurelle patjalle, johon hän oli laittanut raikkaalle ulkoilmalle tuoksuvat, puhtaat lakanat. Vapauduimme pyyhkeistä ja kietouduimme toisiimme. Syleilimme, silittelimme ja suutelimme toisiamme joka puolelta. Näykin kevyesti huulillani Venlan jäykkinä tököttäviä nännejä hänen pisamaisten rintojensa huipulla. Huuleni piirsivät reittiä hänen rintojensa välistä soman, jäntevänä kaartuvan vatsan päältä kohti kuumottavaa, pehmoista jalkoväliä.

Venla koukisti hitaasti jalkansa aivan lähelle itseään ja avasi reitensä. Hänen pillunsa oli suloinen. Pikkuisen, punertavan karvamättään alapuolella kohosi kumpu, jonka kapea vako jakoi keskeltä kahtia. Kun Venla nyt avasi itsensä minulle, vaaleanpunainen ihanuus avautui paljastaen sisemmät poimut, jotka kiiltelivät kosteina. Kosketin varovasti kieleni kärjellä Venlan kostunutta aukkoa. Kuulin hänen henkäisevän hiljaa. Tytön maku oli mieto, tuoksu raikas.

Kieleni siveli kevyesti pillun sisempiä ihopoimuja. Välillä annoin sen edetä alhaalta ylös poikittaista, suhteellisen nopeaa liikettä tehden. Lopulta aloin nuolla pitkittäissuunnassa kieleni kohdatessa jokaisella vedolla Venlan herkistyneen klitoriksen pillun yläosassa.

Venla aloitti jälleen herkän liikkeen lantiollaan. Hän antoi kehonsa tanssia hiljaista tanssiaan kieleni tahdittamana. Kuullessani hiljaisia, kuiskauksen kaltaisia inahduksia keskityin täysin jäykistyneeseen klitorikseen. Annoin kieleni kärjen painautua sitä vasten sivellen jatkuvasti. Piirsin ympyrää herkkää nystyrää koko ajan koskettaen. Samalla annoin huulteni painautua vasten pillua, joka oli jo läpimärkä.

Niin jatkoimme, kunnes Venla alkoi vapista. Hän tarrasi käsillään sängyn peitteeseen. Tunsin hänen hennon vartalonsa jännittyvän, rentoutuvan, jännittyvän uudelleen. Venla laukesi vaikeroiden. Hiljaisesti huudahdellen hän painoi pilluaan vasten hyväilevää suutani. Lopulta hän rentoutui raukeaan uupumukseen.

Venla ojenteli itseään hymy kasvoillaan. Hän kietoi kätensä kaulaani ja suuteli minua samalla selättäen minut hellästi. Sitten hän ovela pilke silmäkulmassaan laskeutui kohti kankeana jököttävää kulliani. Se sojotti pystyssä kaartuen ihan vähän yläviistoon. Venla kietoi molemmat pienet kätensä sen suonikkaan varren ympärille, niin että vain vähän päätä jäi pilkistämään. Tyttö alkoi helliä huippua kielellään. Huokaisten suljin silmäni.

Pelkkä kieli tuntui jo ihanalta, mutta lopullisesti taivas laskeutui kuolevaisten pariin siinä vaiheessa, kun Venlan pehmeät huulet sulkivat paisuneen terskani sisäänsä. Kalun juuresta kiinni pitäen Venla alkoi liu’utella suutaan ylös alas. Tunne oli kihelmöivä. Välillä hän ainoastaan imeskeli kankeni päätä aivan kuin se olisi ollut jokin erityisen mieluisa makeinen.

Venla jatkoi niin kauan, että se tuntui ikuisuudelta. Minun alkaessa liikkua ja päästellä vaimeita henkäyksiä hän lopetti. Juuri ajoissa, en olisi enää kestänyt kauempaa.

”Tuota, olisi varmaan syytä… Tiedäthän…”, Venla sanoi ujostellen, mikä sinänsä oli hieman huvittavaa tämän kaiken estottoman hellyyden jälkeen. Olimme saunan jälkeen keskittyneet toisiimme liki tunnin ja nyt vasta puhuimme ääneen. Venla punastui vähäsen. Hän kurotti yöpöydällä olevaa rasiaa kohti, avasi kannen ja poimi kortsun.

”Tuo on kyllä ihan viisasta”, vastasin tytölle hymyillen.

Venla avasi pakkauksen ja otti kortsun esiin. Hän lipaisi sitä kielellä veikeä ilme kasvoillaan. ”Mmmm… Vadelmaa…”, hän sanoi ja hihitti hieman.

Tyttö otti kortsun huuliensa väliin ja yllätti minut tulemalla hajareisin ylleni. Venla tarjosi auliisti märän, sievästi auenneen pillunsa nuoltavakseni. Samalla hän kumartui suutelemaan kaluani, joka seisoi yhä kovemmin.

Koska kaunis, kostea kukkanen oli jälleen ulottuvillani, aloin maistella sitä uudelleen. Venla puolestaan eteni huulillaan kankeni vartta liu’uttaen kortsun paikoilleen suunsa avulla. Kumirengas kiristi siinä määrin, että hän joutui auttamaan käsillään. Lopulta kumi oli vedetty kokonaan kullini peitoksi. Venla nautti vielä hetken huulteni ja kieleni tarjoamista hyväilyistä pillunsa huulilla ja kierähti sitten päältäni.

”Tule tänne, Kaarlo…. Tule mun luo…”, Venla kuiskasi.

Huomasin, että Venlaa jännitti hieman. Hän vapisi. Tyttö veti kuitenkin jalkansa koukkuun ja avasi minulle reitensä. Asetuin hänen jalkojensa väliin ja kosketin hänen vatsaansa hellästi kämmenilläni. Punertavan kortsun verhoama kullini ojentui sykkivänä ja kovana kuin puu.

”Jännittääkö sua…?”, kysyin.

”Vähän…”

”Venla… Oletko sä neitsyt?”

”No en, höpsö…”, tyttö naurahti hiljaa, tökkäsi minua nenään ja sanoi: ”Tämä kaikki on vaan niin… ihanaa. En mä tiedä, miksi mua jännittää näin…”

Kumarruin lähemmäksi. Suutelin tytön huulia.

”Ihanaa… Sitä tämä onkin. Venla-kulta, sä olet ihanin olento, jonka mä olen ikinä kohdannut. Mä pelkään koko ajan herääväni…”

”Kaarlo, kuule… Ei tämä ole unta. Ei ole, onneksi…” Näin kuiskaten Venla opasti kädellään sauvani pillunsa pehmoisille huulille. Kärki painautui lämpimien, märkien poimujen väliin. Työnsin hitaasti, kevyesti lantiollani. Tunsin, kuinka Venlan pillu sulki kullini tiiviisti sisäänsä, kuin syleillen. Venla haukkoi henkeä ja vaikersi hiljaa. Yhdellä hellällä työnnöllä etenin hänen sisälleen koko mitallani.

Vetäydyin lähes kokonaan ulos ja täytin Venlan uudelleen. Hän henkäisi. Ja uudelleen. Ja uudelleen. Löysimme pehmeän rytmin. Yhä uudelleen kullini vetäytyi Venlan märästä aukosta, yhä uudelleen se liukui sisään.

Rytmi sai pikkuhiljaa kiihkeämpiä piirteitä. Venla työntyi joka kerta ottamaan minua vastaan, yhä halukkaammin, yhä syvemmälle. Naimisemme oli hellää mutta voimakasta. Nopeutuessaan rakastelumme synnytti äänimaiseman, joka oli meille kauneinta mahdollista musiikkia. Venlan vaimeat voihkaisut ja huokailu, oma kiihtyvä hengitykseni, tytön märkyyden litinä… Toisinaan Venla huudahteli voimakkaammin. Silloin tunsin hänen pillunsa jännittyvän. Se puristi kankeani kuin ei olisi tahtonut ikinä erota siitä. Ja sillä hetkellä me kaksi nuorta ihmistä emme myöskään halunneet erota toisistamme enää koskaan.

Kaikki alkoi olla yhtä merkillistä näkyä ja unta. Hämärästi muistan, kuinka Venla nosti säärensä hartioilleni ja kuinka nojasin häneen koko painollani. Nain kiimaista Venlaa voimakkaasti voihkien itsekin. Tyttö suorastaan upposi patjaan jokaisella työnnöllä. Muistan Venlan sopertaneen jotain sekavaa, kunnes katkonainen nautinnon parkaisu sekoittui omaan voihkintaani. Valtava kiihkomme purkautui kuin kaikki luonnonvoimat olisivat olleet valloillaan. Sisältäni hyökyi valtava tulva omaa miesnestettäni. Venlan kehon keskipisteessä räjähti jotain yhtä kirkasta, kuumaa ja kaunista kuin kesäpäivän aurinko. Myrskyn jälkeen tuli tyyntä, levollista ja melkein pelottavan hiljaista.

Muistan seuraavista vaiheista sen, kuinka makasimme Venlan kanssa sylikkäin vuoteella kuunnellen mustarastaan ihastuttavaa laulua jossain ulkona. Yö oli valoisa. Venlan jalkoväli ja sisäreidet olivat märät, hänestä tulvi ilon ja onnen virta. Meidän molempien olo oli sanomattoman raukea, hymyilevä ja onnellinen kuin kasvilla, joka pitkän kuivuuden jälkeen iloitsi sateen suomasta virkistävästä märkyydestä.

Kun katsoimme toisiamme silmiin, meidän molempien kasvoilla helmeilivät kyyneleet. Itkimme yhdessä, onnen tunne oli niin pakahduttava. Syleilimme kuin huomista ei olisi.

Hengityksemme oli yhteinen, jaoimme sydäntemme lyönnit. Meille huomista ei ollutkaan. Oli vain tämä yksi hetki. Ja me kaksi ihmislasta, joista sinä yönä tuli yksi.

Lue myös

Ota se suuhun Ota

Ota se suuhun Ota : Seisoin hiljaa parvekkeella ja katselin taivaalle kivunnutta kuuta. Kirpeä yöilma …

Kuuma seksisuhde kanssasi

Kuuma seksisuhde kanssasi : Jälleennäkeminen on iloinen. Tulet ovella vastaani, halaamme ja suutelemme pitkään. Enkä …

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *