Panotreffit
Syrjähypyt

Satulassa

Satulassa :

Heräsin keväisen sunnuntaiaamun ääniin, ikkunasta kuului
lintujen viserrystä ja harvakseltaan autojen ääniä. Vaimoni tuhisi
unissaan ja liikahteli, varmaankin yön viimeisiä unia katsellen. Nostin
hänen peittonsa reunaa ja painauduin hänen viereensä, jalkani hänen
yöpaitansa ylös nousseen helman paljastamien reisien väliin.
Tunsin veren pakkautuvan keskivartalooni ja jännittyneen miehuuteni
painuvan hänen reittään vasten. Tuhina loppui ja vaimoni, myöhäistä
keski-ikäänsä ja kuumia aaltojaan elävä, mutta itsensä timmissä kunnossa
pitänyt aikuinen nainen, jännittyi hiukan, mutta saatoin arvata, mitä
tuleman pitää.

– Anna mun olla, eikö sulla ole mitään muuta mielessä kuin seksi!
– On toki, mutta nyt on mennyt 21 viikkoa siitä, kun viimeksi
rakastelimme. Muistatko, miten olet nauttinut, kun pidän sinua hyvänä?
– Muistan, mutta siihen ei ole paluuta!

Jäätävässä tunnelmassa juodun aamukahvin jälkeen päätin lähteä
tuulettumaan ja suuntasin polkupyöräni kohti Espoon metsiä. Ajelin
mukavaa metsäpolkua, kun huomasin edessäni yksinäisen pyöräilijän.
Näkymä takaa oli viehättävä, kireisiin shortseihin verhotussa
takalistossa oli kaikki kohdallaan eikä mitään liikaa. Olin ylämäkeen
tullessamme kiihdyttämässä vauhtia nähdäkseni, miltä maisema näyttäisi
julkisivun puolelta, kun nainen nosti peppuaan satulasta ja samalla
vaihtoi pienemmälle vaihteelle. Kuului rusaus, kun ketju putosi
rattaalta, nainen menetti tasapainonsa ja kaatui kanervikkoon. Jouduin
jarruttamaan voimakkaasti ja liki kaaduin hänen päälleen.
– Hei, sattuiko pahasti?

– Nilkkaan koskee ja kyynärpäähän sattuu.
Tarkastin tilanteen ja hain läheisen ojan pohjalta sotkuisen
jäälohkareen jolla hivelin hänen nilkkaansa jonka nostin koholle
syliini. Nainen nyyhkytti hiljaa, enemmänkin säikähdyksestä kuin
kivusta. Nilkka oli kai hiukan vääntynyt kaatuessa sillä taivuttelu ei
sattunut niin, että olisi syytä epäillä murtumaa. Jatkoin kylmähoitoa
jalka sylissäni ja pääsin samalla katsomaan miltä potilaani näyttää.
Mättäällä makasi arviolta nelikymppinen aikuinen nainen, ruskeat hiukset
kypärän alta hapsottaen, kevyt meikki kyynelten sotkemana. Tyköistuva
t-paita teki oikeutta hänen kauniille rinnoilleen.
– Nyt tuntuu jo aika kylmältä

– Anteeksi, tarkoitukseni oli lievittää kipua eikä pakastaa jalkaasi
Heitin jääpalan takaisin ojan pohjalle ja kuivasin nilkkaa miten kuten
paitani helmalla. Huomasin, että kylmyys oli vaikuttanut naiseen
muutenkin, hänen nänninsä nöpöttivät somasti toppaamattomien
urheilurintsikoiden läpi. Näkymä vangitsi katseeni ja tunsin
pikkuveitikkani osoittavan innostusta asiaan. Nyt oli kuitenkin oltava
herrasmies ja autettava daamia hädässä. Muistin vihdoin esittäytyäkin ja
hän kertoi nimekseen Niina.

Annoin Niinalla tukea ja tutkin hänen pyöräänsä. Ketju oli jumittunut
eturattaiden väliin ja yritykseni irrottaa se ilman työkaluja tuotti
vain rasvaantuneet kädet. Talutimme pyörät mäen päälle ja ehdotin, että
hinaisin naista ettei hänen tarvitsisi kävellä aristavalla nilkallaan.
Onneksi matka hänen omakotitalolleen ei ollut pitkä ja pääsimme perille
alle vartissa, hän kyynärpää verinaarmuisena, minä kädet rasvassa ja
molemmat hikisinä. Niina ehdotti, että voisin käsien pesun sijaan käydä
saman tien suihkussa ja tarjosi minulle puhtaan T-paidan. Suihkussa
käytyään hän tuli luokseni terassille kylmien oluiden kanssa,
polvipituiseen silkkiseen aamutakkiin ja Magie Noir -parfyymiin
verhoutuneena. Olikohan suihku ollut kylmä, kun silkki-ihme paljasti jo
kerran ihailemani nännit kävellessä tärähtelevien, täydellisen
kiinteiden rintojen kruununa.

– Taidat pitää näkemästäsi?
– Ööh, anteeksi tuijotukseni, mutta pakko myöntää. Toivottavasti et
loukkaantunut.

– En toki, kyllä tässä iässä pitää jo pikemmin arvostaa, kun herrasmies
osoittaa huomiotaan

Juttelimme niitä näitä, Niina kertoi eronneensa, kun lapset olivat
muuttaneet kotoa ja mies oli löytänyt nuoremman. Minäkin avauduin hiukan
kulissiavioliitostani, menemättä kuitenkaan sen yksityiskohtiin. Sanoin
vain, että meillä teinit ovat vielä kotona. Juttua riitti ja siirryimme
oluesta pastaan ja punaviiniin ja sitten keittiön pöydän äärestä
olohuoneen sohvalle. Pyysin vielä tarkistaa Niinan nilkan ja sitä
hieroessani kuulin pienen voihkaisun.

– Anteeksi, sattuiko sinuun?

– Päinvastoin, kosketuksesi tuntuu vain niin hyvältä
Tuollaisen luvan saatuani jatkoin nilkan hieronnasta kohti säärtä ja
siitä edelleen pikemmin hellästi hivellen kuin hieroen, polven
yläpuolelle. Niinan aamutakin helma valahti auki ja sen alta paljastui
juuri sopivasti trimmattu häpykumpu ja käsittelystäni kostuneet roosan
värisinä pullottavat häpyhuulet. Kumarruin hänen häpyään kohti ja
puhalsin kevyesti. Niina värähti ja avasi reisiään kutsuvasti,
rohkaisten minua jatkamaan. Avasin sormillani hänen häpyään ja maistoin
hänen kutsuvana pullottavaa kirsikkaansa. Hänen kosteutensa ja tuoksunsa
saivat shortsini kiristämään vielä entisestään ja korjasin nopealla
kädenliikkeellä kaluni luontevampaan asentoon. Pyörittelin kieltäni
Niinan klitoriksella ja maistelin näykkien hänen häpyhuuliensa kosteutta
samalla kun hieroin keskisormellani hänen vaginansa etuseinää. Niina
voihki ja kiemurteli käsittelyssäni ja tunsin hänen vatsalihastensa
kouristelun, kun hänen selkänsä taittui kaarelle orgasmin ravistaessa
hänen sieluaan ja ruumistaan maanjäristyksen lailla. En jättänyt häntä
lepäämään vaan jatkoin käsittelyäni vielä parin jälkijäristyksen verran,
kunnes hän pyysi apua: ”Tule sisääni tai kohta en enää pysty”.

Polvistuin karvalankamatolle, nostin hänen polvensa olkapäilleni ja
asetin sinipunaisena pullottavan terskani hänen huulilleen. Tunne oli
uskomaton, kun työnnyin hänen sisäänsä, kuumankosteaan, kireän
liukkaaseen onkaloon. Liekö viini vaikuttanut, mutta vaimoni pitkästä
pihtaamisesta huolimatta leikki ei loppunutkaan pariin työntöön vaan
onnistuin tuottamaan hänelle vielä hurjempaa ääntä aiheuttaneen
vaginaorgasmin. Se oli minullekin viimeinen signaali joka räjäytti
liikkeelle patoutuneen spermatulvan, toisen, kolmannen ja joukon
jälkisykähdyksiä. Rojahdin voipuneena Niinan rinnoille, imin hänen
nännejään kuin nääntyvä vauva. Se laukaisi Niinan vielä uudelleen, minkä
jälkeen loikoilimme voipuneina hänen sohvallaan.

– Nyt ymmärrän, mitä tarkoittaa onni onnettomuudessa, Niina hihitti
– Ja minä tiedän millaisella kalulla rikkinäinen polkupyöräilijä
korjataan.

Räjähdimme molemmat nauramaan ja sovimme, että yhteiset pyöräretket
tulevat jatkumaan säännöllisesti.
Kotiin tullessani vaimo istui tietokoneellaan ja totesi vain ”Sehän
kesti, oliko isoja mäkiä?”.

Vastasin vain, että nousu vaatii ponnistelua, mutta niille jotka
pääsevät huipulle, nautinto korvaa vaivannäön.

Pornonovellin Satulassa kirjoittanut Nimimerkki: Loitsu99

be2

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to top button