Seksiopetusta Osa 2
Myöhemmin samalla viikolla olin koululla valmistelemassa seuraavan aamun kaksoistuntia ja kopioimassa monisteita oppilaille. Kello oli jo reilusti yli neljä ennen kuin sain oppimateriaalin valmiiksi ja olin lähdössä kotiin. Koulun käytävillä ei näkynyt enää ketään, sillä useimmat iltapäivän tunnit olivat kaksoistunteja ja loppuivat jo hyvissä ajoin ennen neljää.Kuljin liikuntasalin ohi kohti koulun takaovea, kun tunsin käden olkapäälläni. Se oli Neea. Hänellä oli jalassaan verkkarit ja hänen pitkä musta tukkansa oli kostea ja kiharalla. ”Tuu, mennään”, hän sanoi ja alkoi vetää minua kädestä kohti liikuntasalia.
”Moi vaan sinullekin”, vastasin ihmetellen, mihin olimme menossa.
”Tuu nyt. Mä oon oottanu sua ja haluan näyttää sulle jotain”, Neea jatkoi ja astui sisään liikuntasalin vieressä olevasta tyttöjen pukuhuoneen ovesta vetäen minut perässään. Pukuhuone oli tyhjä lukuun ottamatta yhtä penkillä olevaa reppua ja sen yläpuolella naulakossa roikkuvaa pyyhettä. En ollut aikaisemmin käynyt tyttöjen pukuhuoneessa. Siellä vallitseva haju oli erilainen kuin miesten pukuhuoneessa. Ei erityisen hyvä, mutta selvästi feminiinimpi kuin miesten tyypillinen hienhaju.
”No mitäs me täällä tehdään? Haluatko esitellä minulle tyttöjen pukuhuoneen vai mitä?”, kysyin Neealta.
”Tyhmä”, naurahti Neea ja jatkoi: ”Mä tiesin, että sä oot täällä myöhään, kun sulla on aamulla tuplatunti. Meillä oli liikuntaa varttia vaille neljään asti ja sitten mä otin pitkän suihkun odottaen, että muut lähtis kotiin. Sen jälkeen mä oon sitten ootellu sua.”
”Anteeksi, että jouduit odottamaan. Saamarin monistuskone söi paperin sisäänsä ja sen kanssa temppuillessa meni aikaa…”, aloin selittää.
”Ei kun mun piti pyytää sulta anteeksi.”
”Mitä varten?”, ihmettelin.
”No sitä toissailtaista. Sä olit niin kiltti ja mä ajattelin vaan itseäni. Olin epäkohtelias vieras enkä huomioinut sun tarpeitas. Taisit jäädä vähän tukalaan jamaan, kun lähdin.”
Aloin ymmärtää, mistä Neea puhui, vaikken ollutkaan samaa mieltä. Vanhasta tutusta nyrkkikyllikistä oli ollut apua siihenkin tilanteeseen, ajattelin.
”Nyt haluaisin korvata sen toissailtaisen”, Neea jatkoi. Ihmettelin, mitä hän sillä tarkoitti.
Minun ei kuitenkaan tarvinnut ihmetellä kauaa, sillä Neea kävi käsiksi housujeni vyöhön. Kun en jaksanut panna erityisemmin vastaan, Neea oli pian vetänyt minulta housut kinttuihin. Sitten hän työnsi minut istumaan pukuhuoneen penkille. Neea katsoi minua silmiin päättäväinen ilme kasvoillaan ja tarttui nyt paljaana olevaan penikseeni. Veri näytti virtaavan nopeammin alapäähäni kuin aivoihini, sillä elimeni alkoi nopeasti paisua Neean kosketuksesta. Kun Neea huomasi tämän, hän laskeutui polvilleen eteeni. Ähkäisin nautinnosta, kun hänen pehmeät huulensa ympäröivät penikseni kärjen. Pian hän otti elimeni syvemmälle suuhunsa imien sitä keskittyneesti ja hieroen samalla kädellään ylös ja alas penikseni juuresta. Tunne oli sanoinkuvaamaton ja sai minut murahtamaan nautinnosta. Äännähdykseni sai Neean vain kiihdyttämään vauhtiaan. Keräsin kuitenkin tahdonvoimani rippeet ja upotin käteni Neean kosteaan tukkaan.
”Hei, hei! Hidasta nyt vähän tai saat kohta suuntäydeltä”, sain sanottua. Neea lopetti imemisen ja käänsi katseensa ylöspäin minua kohti. Meinasin laueta siihen paikkaan! Penikseni yhä huultensa välissä Neea katsoi minua suoraan silmiin utelias katse vihreissä silmissään. Näky oli äärimmäisen kiihottava.
”Kiltti, hellitä hetkeksi!”, sain tokaistua ja Neea irrotti otteensa peniksestäni.
”Teinkö jotain väärin?”, tyttö kysyi.
”No et tosiaan, vaan vähän liiankin oikein. Tuolla tahdilla homma olisi ollut ohi muutamassa sekunnissa.”
Neea hymyili saamalleen palautteelle.
”Mistä olet tuollaista oppinut?”, kysyin ihmetellen. ”Onko täällä lukiossa joku suihinoton valinnaiskurssi, josta en ole kuullut?”
”Höpsö”, nauroi Neea. ”Me katottiin Parminderin kanssa yksi filmi, missä oli näitä oraalijuttuja.”
”Onko Parminderillä sellaisia filmejä?”, kysyin yhä enemmän hämmästyneenä. Parminder oli Neean luokkakaveri, nätti eksoottisen näköinen tyttö, jonka vanhemmat olivat Intiasta. Tiesin, että he olivat varsin tiukkoja tyttärensä kasvatuksen suhteen, sillä olin nähnyt heidät vanhempainillassa, johon olin joutunut osallistumaan. Siksi olinkin yllättänyt, että Parminder oli ylipäänsä katsonut pornoelokuvaa.
”No ei Parminderilla, mutta sen veljellä”, Neea vastasi. Parminderin veli oli abiturientti, vuoden Neeaa vanhempi ja kieltämättä eksoottisen näköinen pitkä tumma kaveri, johon suuri osa lukiolaistytöistä taisi olla lääpällään.
”Me löydettiin videopätkät sen tietokoneelta”, Neea jatkoi.
”Ja sitten sä halusit testata näkemääsi käytännössä?”, kysyin.
”Niin, no joo.”
”No sitten sä varmaan tiedät, mitä tapahtuu, jos jatkat tuota äskeistä tarpeeksi kauan?”
”Sä saat siemensyöksyn”, vastasi Neea kainosti hymyillen. ”Jos sä voisit varoittaa vähän ennen kun…”
”OK, mä yritän. Ei sun tartte lastia suuhun ottaa, jollet sä halua”, vastasin.
”Sä voit tulla vaikka mun rinnoille”, sanoi Neea ottaen t-paidan pois päältään. ”Mä muistan, että sä tykkäsit mun tisseistä”, hän jatkoi pyöritellen ujosti etusormeaan toisen nänninsä kärjellä.
”…jos sä tietäisit, miten seksikäs sä oot!”, huokaisin Neealle vastaukseksi. Olin auttamattomasti koukussa tuohon valloittavaan nuoreen naiseen.
Neean suu ympäröi uudestaan elimeni, joka oli pysynyt taisteluvalmiudessa koko keskustelun ajan. Toisella kädellä hän otti otteen penikseni juuresta ja toisella kädellään hyväili kiveksiäni. Tällä kertaa hän säilytti katsekontaktin ottaessaan penikseni huultensa käsittelyyn. Neea aloitti hitaasti nautiskellen lisäten sitten vauhtiaan. Tunne oli sanoinkuvaamaton. Maailma tuntui katoavan ympäriltämme ja pystyin keskittymään vain nautintoon, jota Neea minulle tuotti. Urahtelin mielihyvästä ja Neea tarkkaili minua uteliaana suorittaessaan kunniatehtäväänsä.
Tunne levisi penikseni kärjestä suoraan selkäytimeeni. Nautinto oli niin voimakas, että lantioni alkoi tahtomattani täristä pukuhuoneen penkissä.
”Kohta!”, kuiskasin varoituksen Neealle. Hän imaisi viimeisen kerran penikseni syvälle suuhunsa, ohjasi sen sitten rinnoilleen ja alkoi kädellään nopean ylös-alas -liikkeen. Ehdin nähdä Neean pystyssä sojottavat nännit, ennen kuin näkökenttäni hämärtyi ja purkauduin täristen Neean rinnoille. Yksi… kaksi… kolme suorasuuntaussuihkua levitti nestemäisen lastini, josta osa karkasi myös Neean vastapestyihin hiuksiin.
”Onko täällä vielä joku tähän aikaan?”, kuului samalla hetkellä ääni pukuhuoneen ovelta. Käännyin epäuskoisena katsomaan ääntä kohti. Kun näin, kuka ovella seisoi, olisin varmasti saanut sydänkohtauksen, jos minulla olisi ollut sellaiseen taipumusta. Se oli Hilkka Tarvaila, yksi lukion vakinaisista historian opettajista ja minun toinen ohjaava opettajani.
Neea kiljaisi ja yritti peittää t-paidallaan paljasta yläruumistaan. Itse olin vielä niin orgasmini lumoissa, etten pystynyt muuta kuin katsomaan typertyneenä sisään kävelevää opettajaa.
Hilkka Tarvaila oli iältään ehkä lähempänä viittä- kuin neljääkymmentä. Hänet tunnettiin koulussa opettajana, joka hiljensi villeimmätkin pojat jäätävällä katseellaan. Lisäksi hän oli julkifeministi, jonka väitettiin suosivan tyttöoppilaita. Havaitessaan, mitä pukuhuoneessa tapahtui, hänen ilmeensä kiristyi ja suunsa muuttui suoraksi kuin viiva. Tilanteessa ei ollut paljoa epäselvää. Istuessani penkillä typertyneenä, hiipuva erektioni oli ilmeinen. Neeakaan ei ollut ehtinyt siistiä itseään ja siemennesteeni valui yhä hänen rinnoillaan ja hiuksissaan.
Hetken hiljaisuuden jälkeen lehtori Tarvaila otti pari askelta eteenpäin ja sanoi pitkän opettajankokemuksen tuoma auktoriteetti äänessään: ”Neea! Pue vaatteet päällesi, kerää kamppeesi ja painu sitten kotiisi ja vähän äkkiä!” Minuun päin kääntyen hän jatkoi: ”…ja sinun kanssasi me puhumme vielä!”
Sullottuaan pyyhkeen reppuunsa Neea pakeni koulun käytävään. Olin nyt tyttöjen pukuhuoneessa yksin Hilkka Tarvailan kanssa. Sen siitä saa, kun pelehtii koulutyttöjen kanssa, ajattelin katkerana. Opetusharjoitteluni olisi varmasti ohi ja saisin unohtaa haaveet opettajan ammatista. Olisi enää lehtori Tarvailasta kiinni, miten asia etenisi ja kuinka pahaan liemeen lopulta joutuisin.
”Enpä olisi uskonut sinusta”, aloitti Tarvaila seisoen edessäni. Mieleeni tuli armeijan kapiainen pitämässä puhuttelua alokkaalle. ”Totta kai tiesin, että te miesauskultantit vilkuilette lukiolaistyttöjä, mutta sinä sentään vaikutit järkevältä tyypiltä ja selvisit tuntien vetämisestäkin kohtuullisesti. Mutta minkäs sitä sukupuolelleen voi. Samanlaisia kaikki miehet!”
Hilkka Tarvaila oli suhteellisen pitkä nainen ja lisäksi hän käytti korkokenkiä, jotka vielä korostivat hänen pituuttaan. Yllään hänellä oli jakkupuku. Tukkaansa hän ei kuitenkaan pitänyt nutturalla vaan tyttömäisesti auki, mihin olin kiinnittänyt huomiota jo, kun olin nähnyt hänet ensi kerran. Ikävä kyllä, hänen vaaleat kutrinsa eivät iän ja ilmeisen runsaan tupakanpolton seurauksena enää olleet shampoomainosten tasolla.
Tarvaila ajoi kouluun Saab 9000:lla ja käytti minkkiturkkia. Olin myös kerran törmännyt häneen Stockmannin herkkuosastolla, jossa itse kävin harvoin ja silloinkin lähinnä katselemassa. Oletin, että hänen miehensä oli varakas, vaikkei ilmeisesti muuten kyennytkään pitämään vaimoaan tyytyväisenä.
”Mitähän minun pitäisi sinun kanssasi tehdä?”, jatkoi Tarvaila yksinpuheluaan kulkien edessäni pukuhuoneessa.
”Eikö kaikille osapuolille olisi parasta, jos tämä asia hoidettaisiin mahdollisimman hiljaisesti…”, aloitin.
”Sinulla ei ole mitään sananvaltaa tässä asiassa!”, Hilkka Tarvaila kivahti. Kysymys oli ollut selvästi retorinen ja sovitteleva sävyni näytti suututtavan Tarvailaa entisestään. ”Te miehet haluatte aina painaa asiat villaisella ja hoitaa hommat hyvä veli -sopimuksin. Itse olen häpeärangaistusten kannattaja. Rattijuoppojen ja raiskaajien nimet vaan lehtiin kuvan kanssa, niin jopa alkavat miettiä tekojaan.”
”Tuskin tätä tilannetta nyt voi raiskaukseksi sanoa…”, yritin, mutta tajusin liian myöhään, että minun olisi pitänyt pitää suuni kiinni.
Hilkka Tarvailan ilme synkkeni ja hän komensi silmät leiskuen: ”Hiljaa! Ja nyt käyt polvillesi tuohon lattialle!”
Ihmettelin käskyä, mutta olin sen verran pelästynyt, etten uskaltanut sanoa mitään, vaan tottelin. Koska en ollut ehtinyt laittaa vyötäni ja housujeni vetoketjua kiinni, valahtivat housuni nilkkoihin noustessani seisomaan ja asettuessani nelinkontin lattialle.
”Historianopiskelijana olet varmaan kuullut Hammurabin laista?”, kysyi lehtori Tarvaila. Silmä silmästä, hammas hampaasta, ajattelin ja nyökkäsin. ”Olen keksinyt sinulle sopivan rangaistuksen ja se noudattaa hienosti Hammurabin lain henkeä.” Näin sanottuaan Hilkka Tarvaila irrotti jakkupukunsa hameosan ja istui eteeni pukuhuoneen penkille. Hän avasi reitensä leveämmälle, veti minua lähemmäksi ja komensi: ”Nuole!”
Olin jo tyytynyt ajatukseen, että olin täysin Hilkka Tarvailan armoilla. Minut oli yllätetty tilanteesta, jota en mitenkään pystynyt selittämään parhain päin. Niinpä työnsin pääni rouva lehtorin jalkojen väliin ja aloin nuolla. Hänellä oli yhä yllään ihonväriset pikkuhousut ja niiden päällä sukkahousut, mikä teki hommastani vaikean, sukkahousujen haarakiila kun oli pitkän päälle kuivaa ja karkeaa nuoltavaa.
Rouva lehtorin pikkuhousujen etumus alkoi kuitenkin pian kastua ja hän työnsi pääni pois, nousi seisomaan ja laski ensin sukkahousunsa ja sitten nimettömänsä alas nilkkoihinsa. Istuutuessaan takaisin hän komensi: ”Jatka!”
Aloin varovasti lipoa kielelläni lehtorin vaaleankarvaista häpyä. Verrattuna Neeaan sen tuoksu oli voimakas, lähes tukahduttava ja aromi suolainen.
”Kovempaa! Nuole ja ime kovempaa!”, kuului käsky pääni yläpuolelta. Upotin naamani yhä syvemmälle lehtori Tarvailan jalkovälin poimuihin hänen auttaessaan asiaa painamalla käsillään päätäni. Olin lähes tukahtua pillun aromeista, mutta tästä huolimatta havaitsin saaneeni voimakkaan erektion. Hilkka Tarvaila alkoi huokailla ensin jotenkin vihaisesti, mutta vähitellen syvemmin ja syvemmin.
”Käytä sormiasi!”, oli seuraava käsky, jota noudatin liu’uttamalla etusormeni rouva lehtorin pilluun. Samalla koukistin sormeani niin, että sormenpääni kosketti emättimen yläpintaa.
”Ei ole poika tainnutkaan saada aiemmin nuolla aikuisen naisen pillua… Haaveillaan vain koulutyttöjen kireistä pikkupilluista”, jatkoi Tarvaila katkonaista yksinpuheluaan. ”Ja nyt nuole klitorista”, jatkui käskytys. Kun aloin liikuttaa kieltäni hänen häpykielellään, alkoi hänen vaginansa supistella sormeni ympärillä. Myös huohotus kiihtyi yhä. Vielä tuli yksi komento: ”Käytä enemmän sormia!”, ja niin tungin yhtä aikaa kolme sormea hänen pilluunsa pitäen yhä kieltäni klitoriksella.
Kun työntelin kolmea sormeani sisään ja ylös yhä nopeammin, alkoi lehtori Tarvailan suusta kuulua huokausten lisäksi kimeitä inahduksia. ”Ah, ah, ah, ah”, yhä nopeampaan tahtiin. Lopulta hänen vaginansa supisteli sormien ympärillä ja hänen suustaan kuului kimeä ”…ah, ah, ah, auuuu…”-ääni. Samalla hänen koko lantionsa kouristeli ja pelkäsin jo hetken pääni murskaantuvan hänen reisiensä väliin kuin kananmunan.
Palattuaan maan pinnalle Hilkka Tarvaila työnsi minut tylysti pois, veti pikkuhousut ja sukkahousut jalkaansa, puki jakkupuvun hameen ja oikoi sen sileäksi päällensä. Sitten hän kääntyi ja marssi sanaakaan sanomatta ulos huoneesta. Nelinkontin housut kintuissa jäin katsomaan hänen peräänsä.
