Tyttöni mun
Tyttöni mun :
”Hyvä Luoja, onko tuo spermaa?” ärjäisin kun tyttö tuli koulusta. Tytär yritti nopeasti nuolla huuliansa puhtaiksi samalla napittaen puseroaan kiinni. ”Voi vittu… miten monta kertaa olen…!” lopetin lauseeni kesken ja pyysin mielessäni Herralta pitkämielisyyttä. Täysin aiheettomasti olin suuttunut, se ei auttaisi ketään, kaiken vähiten tyttöä joka tarvitsi nyt pyyteetöntä tukea. Henkäisin pari kertaa ja nostin katseeni pikkuiseeni, joka posket kosteina tärisi edessäni. Polvistuin tytön puoleen, ”Kulta…” aloitin rauhallisemmin ”Sinä et voi antautua noin helposti. Tätä on jatkunut jo koko yläasteen! Ja vaikka hän on oman talon vanhempi herrasmies ja entinen kunnanvaltuutettu, sinun pitää oppia kulta sanomaan lujasti ei.” Tytär rutisteli pienissä käsissään hameensa lyhyttä helmaa ja nyökkäsi arasti. Kohotin kasvojaan leuasta ja katsoin lempeästi ruskeisiin silmiin; kun sain takaisin pienen hymyn, painoin huulilleen pienen pususen ja hoputin häntä peseytymään ja pukemaan kotivaatteet, ”Äiti sanoi ruoan olevan on ihan kohta.” Tyttö pinkaisi huoneeseensa takapuolelleen annetun isällisen taputuksen saattelemana.
Vaimo ilmestyi keittiöstä huolestuneen näköisenä, esiliina puristi hänen rintansa tarjolle kuin korsetti. Onnekseen tyttäremme oli perinyt muotonsa hänen puolelta. Hätäpäissäni koetin purkaa tilannetta kouraisemalla vaimoni rintamusta, tämä huokaisi antautuvasti ja hetken mieleni täytti halu ottaa hänet väkisin. Me aika-ajoin nautimme myös sellaisesta.
Paljain säärin ja meikit pestynä tytär törmäsi eteiseen kyselemään mitä ruoaksi. Hän oli jälleen oma vilkas itsensä ryntäillessään paitulissa ympäriinsä. Hieman noloina ja yllätettyinä olimme muka vain halimassa. ”Sipulikeittoa” vaimoni sanoi ja silmää iskien painui takaisin keittiöön. Kiedoin käteni tyttäreni uumalle ja astelimme perään.
Ruuan jälkeen keräännyimme kaikki hetkeksi tutkimaan raamattua. Kukin tiesi tahollaan, että asia oli nostettava päivänvaloon. Viimein vaimo napautti kirjansa kiinni ja aloitti ”Kulta, sinä voit kertoa meille ihan kaiken. Me emme syyllistä sinua tai muuta, tahdomme vain auttaa.”, mattoon tuijottaen tytär väänteli ohuita käsivarsiaan. Vaimoltani perimät rintansa liikahtelivat vapaana paitakankaan alla. Kun tyttö ei sanonut mitään, kiersi vaimo hellästi kätensä tämän harteille. Minäkin asetuin viereen ja laskin käteni vaalealle reidelle. Vaimo suukotteli tytön poskea ja koetti poimia tämän katsetta. ”Kulta kuinka monasti olet nyt… koulun jälkeen siis, nähnyt alakerran setää? Tiedäthän mitä tarkoitan? Kuinka monasti on hän ollut… suussasi?” sai vaimoni kysyttyä. Tyttö pudisti ensin päätään, mutta kun huomasi ettemme häntä tuominneet vaan pysyttelimme rauhallisina, tunsin käsissäni kuinka pieni vartalo päästi lihaksensa rentoutumaan. Kovina seisoneet nänninsä rentoutuivat hiljalleen. ”Kulta…” minä vuorostani aloitin ohjaten kevyesti tytön syliini, ”Etkö muista, että joka kerta kun joku laukeaa suuhusi, et saa niellä! Vaan tulet heti kotiin, niin saamme spermasta todisteen kuka on rakastellut suutasi ja sitten poliisi tulee ja vie pahan sedän pois ja vankilaan?!” olimme puhuneet asiasta näet ennenkin.
Lämmin vulva reidelläni odotin kärsivällisesti ja viimein tyttö sai puhutuksi, ”Kyllähän minä muistan, mutta aina kun alakerran setä on … suuhuni, niin hän pakottaa minua pitämään sitä auki niin kauan että näkee, että olen niellyt kaiken. Ja jos olen oikein urhea, enkä niele kuin ihan vähän, niin sitten hän laittaa suuhuni palan suklaata tai kaatelee sinne limonadia niin kauan, että nielemisrefleksi tulee. Eikä hän aina laita orgasmiaan suuhuni, joskus hän ottaakin sen kesken pois ja tekee itse käsillään loppuun ja tuhrii kasvoni. Sitten riisumme paitani ja peseydymme saippualla.” Niinpä tietysti, tuumin ja silitin tyttäreni lanteita, vanha valtuusto-ketku osaa kaikki kikat.
”HeraSiunaa!” pääsi vaimoltani. Tiesimme molemmat mikä kysymys leijui ilmassa, ”Kulta… onko hän käynyt, alhaalla? Siellä mistä pissa tulee? Tai onko kukaan muukaan?” kysyin ja katsoin tyttöä silmiin. Kiireesti tyttö puisti päätään ja ruumis värähti taas tiukaksi. Vaimoni ilmeestä luin, että nyt on aika ottaa kissa pöydälle. Me nimittäin tiesimme mitä koulussa on tapahtunut jo kuudennelta asti.
Asia tuli tietoomme jo pari vuotta sitten. Olin ollut työssä, kun vaimoni oli saanut koulusta puhelun, luokanvalvojalta. Puhelu oli ollut lyhyt, mutta sisältö dramaattinen. Etupäässä ilkivaltaa varten kouluun asennetut valvontakamerat olivat taltioineet nauhoilleen useita koulussa tapahtuneita väärinkäytöksiä, joissa muutamissa oli ollut osallisena myös oma tyttäremme. Nauhoitteista oli näet käynyt selville, että tyttö oli kokenut jonkinlaista ahdistelua, eikä alakerran setä suinkaan ollut ainoa joka tyydytti avullaan luontaiset tarpeensa. Siitä päivästä lähtien olimme käyneet koululla useasti. Kuraattorin kanssa seuranneet nauhoitteita ja puhuneet ja rukoilleet asiasta, päätyen viimein siihen, ettemme lähtisi syyllistämään tyttöä tai hänen kehittyvää minäkuvaansa, vaan koettaisimme ratkaista asian muilla keinoin. Oli kuitenkin hyvin vaikea olla rauhallinen ja ymmärtävä, kun oma tytär huutaa kuvaruudulla isää, kunnes hänet pikkupöksyillään ja teipillä tukitaan välitunti-raiskausta varten. Tyttö ei ole ollut neitsyt sitten kuudennen, tarkkaa ajankohtaa emme tienneet milloin hänet oli häväisty, mutta nyt asiasta piti viimein puhua avoimesti!
”Kulta, isä ei nyt ole vihainen, mutta sinä et saa valehdella enää. Me tiedämme että sinuun on kajottu koulualueella ja kotimatkoilla!” sanoin painokkaasti ja kauhistunut tyttö sylissäni lakkasi hengittämästä. ”Näytä ranteitasi!” vaimoni komensi ja riuhtaisi tytön käsivarren esille. ”Katsotaan löytyykö tuoreita jälkiä.” ranteissa ei näkynyt mitään, mutta tiesimme että häntä sidotaan välillä eri paikoista. Vaimoni liu’utti hihaa ylös paljastaen kyynärtaipeen ja tuoreen vereslihan. ”Mitä nämä ovat!” vaimoni tiukkasi vihaisena ja työnsi kyntensä hankaumaan. Jouduin pitelemään tempoilevaa tyttöä kaksin käsin ja tuoksinassa käteni puristeli välillä pyöreitä rintojaan. ”Katsotaanpa onko alhaallakin!” sanoi vaimoni ja työnsi tytön kiivaasti auki. ”Voi hyvä luoja!” vaimoni henkäisi tuijottaen silmät suurina reisien väliin. ”Mitä nyt…”, koetin minäkin kurkistaa tytön olan yli, nähdäkseni vain sileänä pidetyn häpykummun. Tyttö painoi kasvonsa puoleeni ja hengitin hiustensa tuoksua. ”Isä, älä … ei saa katsoa”, tyttö aneli kauniit ruskeat silmänsä ja tuo ihanan pieni nenän nykerö painautuneena poskeani vasten. Ilmassa leijui tytön hiki ja avonaisen alapää pistävä tuoksu.
Vaimo nosti katseensa ulkonevista häpyhuulista, ”Et kai sinä katsele? Nyt heti silmät kiinni… oma tytär sentään!” hän kivahti ja veti paitulin tytön pakaroiden alta. ”No pidä nyt edes tätä paitaa ylhäällä sitten!” hän komensi ja silmät kiinni kähmin ohuelle vatsalle nostetun paitamytyn kouraani. ”Kiitos isä.” kuiskasi tyttö hienotunteisuudestani kiitollisena. Pitelin tyttöä edelleen tiukasti kiinni ja tunsin kuinka vaimoni avasi häntä entisestään. ”Ei taaskaan pikkupöksyjä… missä sinun koti-pikkarisi ovat?!” hän kysyi, vaikka molemmat tiesimme hyvin miksi tyttömme tuli niin useasti kotiin alusvaatteitta. Samasta syystä, kuin miksi hän joskus kuvasi kännykällään vaatteiden vaihtonsa. Olimme näet piilottaneet huoneeseensa kameran todisteiden hankkimista varten ja tiesimme myös, mistä huoneestaan kantautuva surina iltaisin lähti. Häntä kiristettiin luovuttamaan yltään alusvaatteita tai sitten kuvaamaan videoita, missä hän huoneessaan, meiltä salaa, koettaa laueta mahdollisimman hiljaa.
”Onko laitettu tappi tänään?” kysyin silmät suljettuina. Vaimo työntää kätensä reidelläni lepäävien pakaroiden alle ja tunnustelee sormellaan huolellisesti tytön peräaukkoa. Terhakkaat lantionpohjalihakset nytkähtelevät tunnustelun kestäessä. ”Luojan kiitos ei sentään!” totesi vaimo vetäen kätensä pehmeitä häpyhuulia pitkin pois. Tytön vatsa ei tahtonut lakannut nytkähtelemästä ja kotihousujeni puntti alkoi kostua.
”Mitä ihmettä me teemme tuon tytön kanssa?” vaimoni kysyi ja painoi tytön reidet yhteen. ”Eikö tässä oikeasti auta muu, kuin vaihtaa koulua?” mietin ääneen ja laskin tytön vapaaksi. Tyttö ponnahti pystyyn ja vaimoni korjaili paidan paikoilleen. Avasin silmäni hiukan liian aikaisin ja näin vilauksen märästä persereiästä. ”En tiedä, mutta rehtoriin on otettava jälleen yhteyttä ja varmasti kuraattorikin apulaisineen tulee katsomaan uusimmat nauhat”, vaimon huokaisi ja risti kätensä. Olimme vaiti.
Hiljaisuuden katkaisi tytön arka rykäisy. Tyttö niiasi ja kysyi saisiko jo mennä, kello kävi kuutta ja oli jo kohta tytön iltahartauden aika. Nousin ja tartuin tytön ojennettuun käteen. ”Laita varoiksi siteisiin”, kuulin vaimoni hiljaa sanovan. Nyökkäsin ja talutin tyttöä huoneeseensa. Olimme kumpikin enimmäkseen vaiti, mitään ei oikeastaan tarvinnut sanoa. Tyttö varmasti tunsi, kuinka olimme pettyneitä häneen, eikä oikein tiennyt miten asiaa korjata. Kiltisti hän kuitenkin suoritti iltatoimet: polvistui eteeni ja risti kätensä rukoukseen. Silmät suljettuina hän luki isämeidän ja lopuksi nosti kätensä ylös. Vedin paitulin pois ja viikattuani sen hyllyyn, annoin hänelle merkin nousta. Avuliaasti tyttö totteli. Avasin siististi sijaamansa vuoteen ja istuin odottamaan. Merkistäni tyttö toi kaapistaan pehmeät siteet, jotka ojensi minulle yksi kerrallaan. Huoneen hämärässä nilkkansa ja ranteensa saivat pannat ympärilleen ja vuoteeseen laskeutuessaan tyttö avasi jäsenensä tottuneesti oikeille paikoilleen. Meidän oli välillä pakko lukita tyttö aloilleen, ettei tämä harrastaisi itsesaastutusta.
Piirsin suojelevan ristinmerkin tytön otsaan ja hiljaisen rukouksen saattelemana pyhän hengen läsnäolo sai sidotun tytön hengittämään kiivaasti. Jäin luokseen istuutumaan hetkeksi. Vaimo tulisi kohta peittelemään ja tekemään omat iltatoimensa, joten minulla oli hetki aikaa silittää tyttäreni piinattua ruumista. ”Ja nipukat taas kovina.” huokaisi taakseni ilmestynyt vaimoni päätään pudistellen ja kuin sanojensa vakuudeksi yritti painaa etusormellaan toista nänniä sisään. ”Nyt vielä iltapusut ja sitten nukkumaan” vaimo hoputti minua suutelemaan muutamia kertoja tyttäreni märkää suuta. Eikä tyttö ollut lainkaan hassummaksi suutelijaksi koulussaan oppinut, pyöritti pehmeää kieltään, eikä arastellut niellä sylkeäni. Kuiskasi vielä kiitos isät päälle.
Nousin ja kävin makuuhuoneeseemme, riisuuntuessani seurasin monitorista vaimoni iltatoimia. Tyttö maistui yhä suussani ja yhteinen hetkensä näytti niin intiimiltä, että minulle tuli erektio. Reaktiolleni hymyillen kipusin vuoteeseemme. Vaimolleni oli luvassa pieni suullinen tehtävä, kunhan saa ensin tyttömme hiukset palmikoitua.
Pornonovellin Tyttöni mun kirjoittanut Nimimerkki: ari
