Autan,mitä kyrvälläni ja spermallani voin

Autan, mitä kyrvälläni ja spermallani voin:

Se varaosahomma otti minulta ensin pari viikkoa enem­män, kuin oli tarkoi­tus. Sain Kadettin tilalle räy­häkkään Citroen auton, jolla ajoin koko eteläisen Suo­men kaikki ne merkkiliik­keet läpi, joissa ranskalai­sia ta­kuu huollettiin ja korjattiin. Se oli osaksi turhaan, koska toimitus­johtajakin oli sen kolme kuukaut­ta aikaisem­min tehnyt. Tästä jutusta kärsin itse hieman, kun oli hotelli öitä ja usein kahdeksan jälkeen illalla kotiin tulemi­nen. Siitä kärsi hieman Seija, vaikka tosin neljän vuoro­kauden ennä­tyskuukautiset osuivatkin siihen rakoon. Raskautta ei siis synty­nyt. Sitä vastoin yllätykseksi Tuula etsi tilan­teen käydessäni toi­mistolla, että halusi pu­hua.
– Mulla ei mene kovin hyvin kotona perämieheni kanssa. Se oli pitkään sai­rauslomalla. Se kiris­ti tunnel­maa, kun se ei voi­nut mennä kaupungille. Siltä leikat­tiin jo­kin hyvä nystyrä ma­hasta, mutta nyt ei haava parane oikein. Se kiristää. Se lei­kattiin uudelleen paremmin. Se pyrkii työhön nyt ylihuo­menna. Minä olen ollut sängyssä heitteillä kaksi kuukautta! Ajattele, että sormin olen us­kollisesti ol­lut ja nuljuttanut itseäni!
– Niin. Kerro nyt sitten se huolesi, joka olisi minun­kin asia!
– Minä tulen miehen, seksin ja kyrvän puutteessa hulluksi pian! Voitko sinä jo­tenkin niin, jos vielä kelpaan, järjestää että joku kerta nussisimme? Siinä on sekin, että haluan sulta toisen lapsen! Se voisi miestänikin taas innostaa ja kotiolo paran­tuisi. Se on kiltti ja hellä lapsell­e ja tykkää niistä. Yli­huomenna se kai lähtee ja voi­sin sil­loin olla yön. Ole kiltti! Ota minut tuonne ylös yhdeksi yöksi! En aiheuta mi­tään. Enkä vaadi, kuin kyrpää ja hel­lyyttä! Lapselle on hoitaja.
– Katsotaan nyt. Lapsiko on minun, mutta et sitä kertonut kysyessäni. Mulla on tämä uusi hullu työ, joka vie ym­päri Suomen. Ajan kuin jo­kin taksi­kuski päivässä kuusisataa kilometriä. Tapaan erikoisia autokorjaa­mon ihmisiä ja kummalli­sia asioi­ta. Olen nytkin rättiväsynyt. Tulen kolmen päivän Itä-Suo­men reissusta. Minä kat­son, miten se ylihuo­men on. Sinä olet tietyllä tavalla haluttu ja mieluinen sänkyyni.
Luulin, että se olisi siinä ja voin mielelläni hoitaa Tuulaa. Hän on mieleiseni nainen. Menin ylös kotiin. Nel­jältä soi ovikel­lo! Se soi perin harvoin, joten ihmette­lin. Ovisilmästä näin Seijan. Otin naisen sisään. Sillä oli jotenkin tuttu juttu nyt.
– Kuule! Huomenna mieheni lähtee vakuutusukko­jen kanssa Joensuuhun, jon­nekin korpihuvi­lalle. Se kes­tää kaksi päivää. Minä voin tulla nyt huomenna yöksi. Se ei koskaan kont­rolloi, olenko ko­tona. Minä tulen huo­menna. Olen vain yhden yön nyt. Olen vähän määräilev­ä, mutta kun ei sinua ole saanut mistään kiinni kun­nolla. Tä­mäkin Joensuu tuli tietooni nyt päi­vällä. Jooko? Tulen heti neljältä. Otan vähän vaih­tovaatetta mukaan. Viina­kaappihan sulla onkin melkein täynnä.
– Mikä siinä. Eihän tässä mitään erikoisempaa. Siis neljältä on huomenna rou­va täällä seläl­lään? On vain niin hullu tämä mun uusi tehtävä, että soitan, jos tulen pik­kuisen myöhem­pään.
Seija meni. Kirosin itseni. Tällä menolla minulla on alaker­ran kaikki naiset tääl­lä yhtä aikaa! Saan korkoken­kää kyrvälleni! Enhän minä ole mikään sarjanussija sen­tään! Ilta meni ja aamu tuli. Me­nin Kirjatyöntekijänka­dulle. Otin vain aamupäi­väksi Kehäkolmosen liikkeitä. Varoitin toimitusjohta­jaa, joka siis itse on viidennen as­teen Keritsijä, odottamassa nousua, että toi­mistossa on ongelmaa ja ulkopuolis­takin on­gelmaa on esiinty­nyt.
– Se voi olla, että naiset tarvitsevan siellä minua­kin tai Lehmiaho minua ken­tällä. On sillä ollut oven ta­kana jotakin, mutta en päässyt selvyyteen, oliko se vaka­vaa. Lehmiaho kai huomenna sitä pohtii. Silloin voi olla että pakko olla poissa.
– Se ei maata kaada! Sinä periaatteessa olet etu­ajassakin. Parasta on se, että tulosta syntyy. En ole var­ma pitäkö diplomi-insinöörin ajaa näitä keissejä, mutta ai­nakin sulta se su­juu mal­likkaasti.
En mennyt toimistoon. Seija tuli jo ennen neljää. Toivot­tavasti ei Tuulakin tule vahin­gossa, tai ala nyt soit­tamaan. Ve­dinkin töpselin irti. Tein viskin. Joimme sen. Tein toisen, eikä se­kään lasiin jää­nyt. Riisuin Seijan alasti ja vein lakanoille. Va­jaan tunnin kuluttua olimme puoli­tajuttomina hekuman laukeamis­ta. Seija kulki pyyh­keen kanssa valumaan. Kello oli puo­li kuusi.
– Otetaan pienet tirsat oikein lakanan alla. Sinä lypsit mi­nut kuiviin! Herätään pohti­maan sit­ten, mitä keksittäisiin.
Olin väsynyt tosissani työstä, enkä ollut juuri sääs­tänyt it­seäni varvissa. Oli se Seijan kanssa niin onnistu­nutta hommaa. Olimme sylikkäin ja itse nukahdin. Sei­ja he­rättää minua yli puo­len yön.
– Minulla puutuu käsi sun alla! Päästä se pois!
Päästin käden, jota piti varovasti hieroa, että veri alkaisi jotenkin vaaleaksi mennees­sä käsi­varressa liik­kua. Kävin välillä tekemässä ison viskin kummallekin. Se näytti auttavan muuten­kin. Lo­pulta Seija meni vessaan. Melkein pyysin pirulta apua, että se ei vaatisi nyt pane­mista! Eikä se vaati­nutkaan. Sen aika tuli kuudelta aa­mulla. Oli nussittava säästeliäästi. Seuraava on tulossa kellon ym­pärystän jäl­keen.
Puoli kahdeksalta oli Seijan tekemä puuroaamiai­nen. Syönnin jälkeen se suu­teli ja sa­noi me­nevänsä sor­vin ääreen. Ei kysynyt että koska uudelleen. Arvioin mies­kuntoani, että il­laksi lienen jo­tenkin toipunut. Nyt piti tiskata, vaihtaa lakanaa ja kat­soa paikka siistiksi muu­tenkin. Sisällä haisi nai­misen ja synnin tuoksut.
Menin toimiston kautta puoli yhdeksän. Otin Tuu­lan pu­helimen ja sanoin, että oma on joten­kin epäkun­nossa. Samalla supisin, että ei soita, vaan tulee vaikka vähän neljän jäl­keen. Soi­tin muka työnumerooni ja sa­noin terve ja olen siellä kohta. Ku­kaan ei ehtinyt siihen vastata. Tuula näytti tajun­neen. Itse huo­masin paljastavas­ti sillä ta­vallista isomman käsilau­kun, jossa vaihtota­vara. Seija oli iloi­nen ja huo­maamaton meidän touhus­ta. Tein päivän puoli neljään. Tulin kotiin ja ajattelin, että ei tätä pitä­nyt näin olla. Onneksi Seijan työ loppuu perjan­taina. Saat­taa hiukan hel­pottaa sil­loin. Perämie­hen vai­mon suhteen on helpompaa. Luu­len hänen vain nyt tar­vitsevan tämän hoidon ja sperman.
Tuula tuli vartin yli neljä. Juotiin viimeinen kuohu­kilju alastomina. Siitä sitten sän­kyyn. Olin toipunut eili­sestä ja aa­musta. Sen pitkään kestäneen esileikin, veny­tyksen ja muun jäl­keen saimme akselin paikkansa. Tuula oli tahdin lyöjä. Ei pitänyt kiirettä. Koke­neesti oli hidas­ta, rauhallista ja nautinnonantoi­saa tapaa etsien. En pi­tänyt hoppua minäkään lähetyssaarnaa­jassa, enkä ta­kaapäinkään, paitsi kymme­nen viimeisintä huipun kii­peämistyöntöä. Sänky hei­lui silmissä ja pimeitä aaltoja valui aivojen näkö­kentässä. Minulla on kullissa liika ver­ta ja pää jää puutteeseen! En antanut kullini luis­kahtaa pois, vaan makasin ainakin puo­len tuntia tulp­pana. Tuu­la ymmärsi sen. Nyt Tuulan munasolun ympärillä on se kuhina, jota se odottaa. Se tapahtuu nyt, tai meni ohi. Joimme viskiä, jonka jälkeen tuli se keskustelun aika.
– Lapsemme on sinun. Sillä on sinun suora nenä ja tum­mat sinisilmät, sekä si­nun kor­vasi. Ei mies osaa het­keäkään epäillä sitä, minä silloin tarkoituksella vaadin monena yönä nus­simista, kun se tuli mereltä. Toivotta­vasti tänä yönä taas onnis­taa. Se on rauhallinen ja ihana lapsi.
– On mukavaa olla auttamassa teitä.
– Autoitko sinä Oksan Ritvankin?
– Vuokrasin minä tarpeettoman pienen kaksion sil­le. Mi­ten niin ?
– Tarkoitin autoitko sinä sen myös raskaaksi? Ei si­nun tar­vitse sitä peittää. En minä sii­tä ole katkera.
– Minä olen ymmärtänyt omia kanaviani, että Ritva elää kaksoiselämää. Se lie­nee ol­lut Turussa melkoinen miesnielijä. Samaa saattaa olla täälläkin. Päivä Ritva on yksi ja ilta Rit­va toi­nen. Minua kohtaan se hieman läm­peni vuokrasuhteen vuok­si.
– Onko se sitten vain sitä?
– Voi se salaa haluakin, jos se tietää mikä mela mulla on. Otatko viskiä vai vot­kaa?
– No votkaa nyt! Sitten kai korkki kiinni, ettei kra­pua ole päivällä työssä. Olet­ko sinä väsynyt? Näytät unen puutteessa olevalta.
– Otin vääränlaisen työtehtävän. Paljon ajamista ja hotel­liöitä ja tiukkaa aika­taulua il­taan saakka. Ei ole mi­nun eläketyö­ni! Maksetaan hyvin, mutta mielekkyys on poissa. Siksi tässä sil­mät mei­naa roikkua. Otanko sinut kumman päin yöksi sylii­ni?
– Ota takaapäin ja ota aamulla takaapäin minut herät­täen.
Aamuni oli tosiaan takaapäin nainnilla aloitus varttia vail­le kuusi. Kyllä Tuula heti sii­hen sor­min levitte­lyyn ja tunkemi­seen heräsi. Auttoi pyllistämällä ja paka­raansa levittämäl­lä. Sa­malla lima­kalvot ymmärsivät, että tosi on tulossa ja alkoivat toimia. Sivuttain se ei on­nistunut, joten Tuula meni vatsalleen. Nyt oli parempi liu­kastuskin. Eikä se illan venytykses­tä ollut kunnolla palautunut, joten painoin me­nemään. Tuulalta tuli uuuu u u uuu uuu. Hyvääää … paina …. aaaa …vaaaaanuuuu. Ja yri­tys palkittiin. Olin juurtani syvällä ihanassa naises­sa kohtua koskien. Puoli seitse­män laskin siittiöryöppy­ni. Kaksi ihmistä oli rakastellut niin kuin siinä asen­nossa voi­vat. Olimme puhuneet toisillemme hieman lapselli­sen karkeita.
”Kyrpääsi ei voita mi­kään! / Sinä kiihotat sen sellaiseksi. / Olet, sekä isokyrpäin­en, että naisen tarpeen­huomioiva mies. / Olisitpa minun! / Tämäkin Tuula riittää, että pari kertaa vuodessa tunnen sinut kullissani, pin­nassani, käsissäni ja huulillani.”
Taas makaisi puolituntia litistin Tuulan pillun vuotamat­tomaan kuntoon. Siit­tiöiden piti nyt suurena lau­mana olla siellä tappelemassa munasolun pinnasta. Lo­pulta sanoin, että emme ehdi aa­miaista tehdä.
– Pitää mennä nälkäisenä maailmalle. Tuletko tä­nään vie­lä? En kylläkään muis­ta mikä oli mi­nun iltapäivä.
– En voi. Lapselle oli vain tämä yö ja päivä uusi hoitopaik­ka. Seija kai pitää jon­kin lähtiäisen kol­melta. Tu­letko?
– Tuskin pääsen. Se on kai kahvitus, eikä mikään ryhmä­seksi?
– Haluaisitko sinä Seijan kanssa ryhmäseksiin? Se olisi var­maan valmis. Seija vaikuttaa kivalta ja sain käsi­tyksen, että mieskokoelma on valtava. Pitääkö minun esitellä sinun kalusi Seijalle?
– Älä helvetissä. En halua kyläsonniksi enempää!
– Onko sulla nyt ketään vakituista naista?
– Sinun lisäksi ei montaakaan ja sinäkin olet perä­miehen nainen.
– Älä pilkkaa! Nouse kulti pois, että pääsen suih­kuun. Har­mittaa pestä ne pik­kuiset siittiöt vie­märiin nyt. Jos ei tärppää, niin onko uusintaan ensi kuussa aika ja haluja?
– On.
– Sitten tiedän olevani turvassa.
Suihkun jälkeen hän nopeasti puki uusia alusvaat­teita ja puseropaidan. Pu­jotti ha­meen ja kampaili pään­sä. Ehosti tottu­neesti hieman huulia ja silmiään. Oli ki­van näköinen ja kivan oloinen.
Eteisessä ei suudeltu, ettei puna huulillaan leviä. Sanoin, että menee varovas­ti, ettei muut tule alhaalta vastaan. Olin alasti. Hän leikitteli kalullani silmät kiinni.
– Nyt on mukava kyrvän tuoksu ja lima sormissani koko päivän. Hei sitten!
Lähdin väsyneenä sentään työhöni. Tein kuukausirapor­tin. Valmistin esityk­sen konttikuljetuks­en edulli­suudesta Ams­terdamista suoraan Katajanokalle. Sa­noin me­neväni lou­naan kautta toimis­tolle.
– Siellä on Seijan lähtiäisetkin.
Siellä kahvituksessa katselin kumpaakin naistani. Ne kat­selivat minua kumpi­kin omal­la, merki­tyllä, taval­laan.

Pornonovellin Autan,mitä kyrvälläni ja spermallani voin kirjoittanut Nimimerkki: GilgamesV

Lue myös

Otin hänen solakasta pyllystä tiukan otteen ja aloin hitaasti naida takaapäin hänen tiukkaa mutta liukasta pilluaan.

Myrskyn jälkeen

Myrskyn jälkeen : Vielä muutama rivi tekstiä ja tämän viikon opinnäytetyön kirjoittaminen saisi riittää. Vilkaisin …

joulukuun 6. pillua

joulukuun 6. pillua : Ajoin 1970- luvulla valtion ministereitä ja pääjohtajia. Se joulukuun 6. päivä …

2 kommenttia

  1. Eugenia Tuominen

    Tuolaisisia akat on aina miestä pettämässä.

  2. aika sekava oli,ei mitään järkeä,kirjoittanut joku nuori kolli,ei hyvä ollenkaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *