Halloween-bileet opettajan kanssa

Lukiomme Halloween-bileet olivat täydessä käynnissä koulun liikuntasalissa. Musiikki
pauhasi ja diskovalot välkkyivät muuten ihan pimeässä, korkeakattoisessa huoneessa. Sali oli
täynnä oppilaita, sillä Halloween-bileet olivat koulun suosituin yhteinen, kouluajan
ulkopuolella järjestettävä juhla. Kello oli yhdeksän illalla, ja bileet olivat olleet jo hetken
käynnissä. Oppilaat olivat pukeutuneet kauhuteeman mukaisesti, ja joka puolella tuli vastaan
vampyyreitä, verisiä muumioita tai muita tappajia.
Itse olin saanut määräyksen olla yksi valvojista. Olin ennen onnistunut
pakoilemaan tätä työtehtävää jos jonkinmoisen tekosyyn perusteella, mutta nyt rehtori oli
erikseen tullut juttelemaan minulle pöytäni ääreen.
– Suvi, tällä kertaa sua todella tarvitaan. Valvojia on ihan liian vähän. Pääsethän sä
tulemaan?
Rehtori oli tuijottanut suoraan minuun ja odottanut vastausta, enkä siihen hätään ollut
keksinyt yhtäkään syytä, miksi en olisi päässyt paikalle. Muistaakseni olin käyttänyt mummon
hautajaiset jo kevään roskienkeräyskampanjan aikana. Näistä pitäisi pitää kirjaa, mietin
itsekseni, kun jouduin vain nyökyttelemään rehtorille suostumisen merkiksi.
– Joo, kyllä mä varmaan pääsen paikalle.
– Hienoa! Sinne tulee myös Aaro ja Camilla, samoin kaikki liikunnanopettajat. Mutta
oppilaita on niin paljon, että teitä on sittenkin melkein liian vähän.
– Eiköhän me pärjätä.
Olin kuullut, että myös opettajien pitäisi pukeutua Halloween-teeman
mukaisesti. En kuitenkaan oikein tiennyt, minkälainen asun pitäisi olla. Olin päätynyt
seksikäs vampyyri -tyyliin, vaikka mietinkin huolestuneena, oliko asuni kuitenkin liian
seksikäs. Olin opettanut tässä lukiossa vasta reilun vuoden, enkä vielä ollut perillä kaikista
koulun tavoista. Ruotsinopettajan työ oli hauskaa, vaikkakin oppilaille opiskelu oli usein
pakkopullaa, näin itärajan tuntumassa ainakin. Katsoin ikkunalasin heijastuksesta
peilikuvaani; musta tiukkaakin tiukempi nahkahame nuoli takapuoltani, punaiset korkokengät
sopivat hyvin yhteen tekoveren kanssa, jota olin taiteillut suupieliini ja musta pitkä viitta
viimeisteli kokonaisuuden. Sukkahousuja minulla ei ollut – ilma oli lämmin ja ajattelin, että
tuskin vampyyritkaan olivat sellaisia pitäneet.

Liikuntasalin DJ soitti kasaripoppia, josta suurin osa nykyteineistä yllättäen piti. Madonna,
Michael Jackson ja Duran Duran kaikuivat kaiuttimista, kun kuljin koripallokentän
siniharmaalla muovimatolla lasi tylsää, alkoholitonta boolia kädessäni. Monella oppilaalla oli
varmasti omat terästykset mukana, mutta onneksi ei ollut minun murheenani huolehtia siitä:
Aaro ja Anders olivat parkkipaikan valvojia, ja katsoivat myös, ettei sisälle tuotu omia
pulloja. Mahdotontahan se tietenkin oli, mutta paperilla näytti hyvältä. Minun tehtäväni oli
valvoa yleistä järjestystä, eikä homma ollut kovin vaikea, sillä suurimmaksi osaksi nuoret
käyttäytyivät hyvin. Muistin itsekin käyneeni lukion diskossa silloin reilut kymmenen vuotta
sitten – nyt olin jo kolmekymppinen ikäloppu vanhus, jota oma sänky kutsui useammin kuin
baarin valot. Olin sinkku, sillä olin eronnut Markuksesta hetki sitten. Tai nyt kun aloin
ajattelemaan, erosta taisikin olla jo lähemmäs vuosi. En ollut ollut kenenkään miehen kanssa
sen jälkeen, ja joskus viikonloppuiltaisin, parin viinilasillisen jälkeen, halusin miestä, ketä
tahansa miestä, niin paljon että halu sattui, se tuntui tykytyksenä koko kehossa ja paineena
alapäässä, viiltävänä tunteena siitä, että jotain puuttui elämästäni.
Kävelin liikuntasalin toiselle laidalle ja moikkasin Camillaa, joka oli vahdissa
booliastian luona. Vihreä smurffilimsan värinen neste ei juurikaan houkutellut oppilaita
paikalle, eikä ihme, sillä usealla heistä näytti olevan kertakäyttömukissaan aivan muunväristä
juomaa. Katselin tanssivaa joukkoa ja huomasin salin toisella puolella puolapuihin rennosti
nojaavan hahmon. Valtteri. Hän oli yo-kirjoituksiin valmentavan kurssini abi, pitkä ja hoikka
poika, jolla oli vaaleat surffarihiukset ja pieni, vaalea parransänki. Hänen silmänsä olivat
siniset kuin kesäinen taivas, ja joskus tunnilla huomasin jääneeni vain tuijottamaan niitä.
Valtteri hymyili lähes aina, ja pieni hymykuoppa hänen toisessa poskessaan olisi saanut kenen
tahansa tytön sydämen sulamaan. Minunkin, se täytyi myöntää. Joskus kävellessäni Valtterin
luo ja tarkistaessani hänen vastauksiaan tunsin niin palavaa halua koskettaa hänen ihoaan,
hiuksiaan, selkäänsä, että pelkäsin toteuttavani haluni joskus – ja sehän ei missään nimessä
opettajalle sopisi. Oppilaan koskettaminen oli tabu, kielletty asia, täysin rajan ylittämistä, ja
juuri siksi suurin fantasioideni aihe. En edes voinut laskea, kuinka monta kertaa unelmissani
olin ollut Valtterin kanssa yhdessä mitä erilaisimmissa asennoissa, ja kuinka monta kertaa olin
lauennut fantasioidessani siitä.
Heilautin pitkät, vaaleat hiukseni taakse selälleni ja hymyilin Valtterin suuntaan
salin toiselle puolelle. Hän ei tietenkään voinut nähdä hymyäni, mutta olihan minun hyvä
hymyillä iloisesti koko Halloween-bileiden yleisölle. Valtteri näytti tavallista paremmalta:
hänellä oli yllään musta puku ja verinen valkoinen kauluspaita. Nyt kuitenkin näytti siltä, että
hän oli huomannut minut. Hän hymyili minulle takaisin ja näytti peukkua; ehkä tarkoitus oli
kertoa hyvästä fiiliksestä tai jostain muusta; teinien peukut näyttivät mielestäni aina hieman
epäloogisilta. Katsoin Valtteria ja kuvittelin hänet viereeni, suutelemaan kaulaani ja
puristamaan lanteitani, kuvittelin itseni kietomassa käteni Valtterin ympärille ja riisumassa
hänet alasti. Halu tykytti minussa kuin kuume, mutta hengähdin pettyneenä. Näiden
oppilaiden kanssa en voisi tehdä mitään.
Katsoin vielä kerran Valtteria päin, ja näin, että hän huomasi katseeni. Sitten
lähdin kävelemään kohti pukuhuoneita. Mieleeni oli tullut, että ehkä saisin Valtterin
houkuteltua sinne kanssani – pieni kahdenkeskinen flirttailuhetki voisi tehdä hyvää meille
kummallekin. Valtteri nimittäin oli hyvä flirttailemaan, ja siitä olin kuullut myös muilta
naisopettajilta. Kaikki olivat sulaa vahaa hänen käsittelyssään. Nyt bileiden aikana voisin
uhrata aikaa valvojan roolissa yksityishetkeen Valtterin kanssa, ja saada siitä illaksi piristystä.
Kävelin pukuhuoneita päin, vilkaisin vielä saliin ennen livahtamistani ovista
sisälle, ja toivoin, että Valtteri tajuaisi seurata minua. Tyttöjen pukuhuoneet olivat oikealla,
poikien vasemmalla. Valitsin poikien pukuhuoneen, sillä tyttöjen oma olisi varmasti täynnä
vessassa käyviä ja meikkiä korjaavia oppilaita. Voisin aina sanoa, että tulin poikien puolelle
tarkistamaan sieltä tullutta meteliä.
Astuin varovasti sisään poikien pukuhuoneeseen. Se oli tyhjä, niin kuin olin
arvellutkin. Valkeaksi kaakeloidussa huoneessa oli pari puunväristä, leveää penkkiä ja
lokerikkoja seinänvierustat täynnä. Jatkoin matkaani eteenpäin. Tulin pimeälle käytävälle,
jonka varrella kohtasin kaksi suihkuhuonetta ja pari vessakoppia. Tiesin, mitä etsin, joten
jatkoin vieläkin edemmäs, kunnes tulin käytävän päässä olevalle suljetulle ovelle. Avasin sen
hiljaa: oven takaa paljastui pimeä huone. En napsauttanut valoja päälle, mutta käytävältä
tulevan valon kajossa silmieni eteen paljastui biljardihuone, jossa komeili suuri biljardipöytä
keskellä huonetta. Huoneen sivustalla oli pari mustaa nahkasohvaa sekä Coca-cola-
automaatti. Miesten peliluola selvästikin – tästä olin kuullut tyttöjen puhuvan kateellisesti,
mutta en ollut koskaan itse käynyt paikalla.

Kävelin biljardipöydän luo ja otin valkoisen pallon käteeni. Vieritin sen liukumaan pitkin
pöytää, ja se liikkui sulavasti vihreän nukkamaton poikki suoraan yhteen pusseista. Nojauduin
pöytää vasten puolittain istumaan ja odotin. Jos Valtteri oli huomannut vihjeeni, hän tulisi
kohta.

Ja hetkisen päästä kuulinkin askeleita pimeässä käytävässä. Hymyilin itsekseni – kaikki
miehet tarttuivat aina pieneen flirttiin kuin kala koukkuun.

Samassa ovi narahti auki, ja oviaukkoon ilmestyi mies. Mutta hän ei ollutkaan Valtteri, jota
olin odottanut, ei, vaan paikalle asteli rinnakkaisryhmän Luka, jota olin opettanut viime
keväänä. Luka oli prätkäjätkä, kova ja karhea, kielenkäytöltään epäkorrekti ja liikkeissään
temperamenttinen. Olin joskus hetkittäin jopa pelännyt Lukaa, ja sitä, että hän tekisi
suuttuessaan jollekin luokan oppilaalle jotain – minua kohtaan hän ei toki ollut koskaan
näyttänyt aggressiivisuutta, vaikka ymmärsi ruotsia yhtä vähän kuin kumisaapas Kreikan
runoutta. Olin nähnyt, että hän oli usein katsellut minua, ja olihan hänkin tietenkin ollut
fantasioissa mukana kerran jos toisenkin. Mutta Luka oli liian äkkipikainen, liian kiivas, liian
– pelottava. Hän oli kuin tuleva moottoripyöräjengiläinen, enkä tuntenut oloani mukavaksi
hänen seurassaan. Ja nyt hän oli täällä.
Luka astui sisälle huoneeseen.
– Moi ope, hän sanoi.
– Moi, Luka.
– Mä näin, kun sä tulit tänne yksin.
– Näkökyky onkin yksi tärkeimmistä aisteista, joten hienoa että käytit sitä hyödyksi.
– Musta näytti siltä, että sä kaipasit seuraa? Luka puolittain kysyi, ja asteli ovelta eteenpäin,
kohti minua. En missään nimessä kaipaisi seuraa hänestä, mutta sitä ei ehkä olisi turvallista
myöntää. Kaiken lisäksi huomasin, että hän oli jo hiukan humalassa.
– Seura on aina mukavaa, hymyilin hänelle pienesti ja olisin halunnut perääntyä, mutta
biljardipöytä oli takanani.
– Mehän voitaisiin pitää kahdestaan vähän hauskaa, Luka sanoi, ja käveli lähemmäs minua.
Hän hymyili jäätävästi ja näin hänen löysien college-housujensa etumuksessa suuren, todella
suuren, pullotuksen. Yritin liikahtaa poispäin, mutta Luka huomasi sen heti.
– Hei ope, älä nyt karkaa. Tästä tulee hauskaa.
Tunsin kylmän hien nousevan iholleni ja sykkeen kiihtyvän. En haluaisi joutua raiskatuksi
koulun liikuntasalin pukuhuoneessa.
Mutta samassa näin, kuinka huoneen ovi aukesi, ja sisään astui Valtteri.
Huoahdin helpotuksesta. Onneni oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä myös Luka huomasi tulijan.
– Sä pysyt siellä! Luka komensi Valtteria, joka jäi seisomaan ovelle. Ilmeisesti
lukiolaispoikien hierarkiassa Luka oli aika lailla pyramidin huipulla.
Luka asteli rennosti viereeni seisomaan. Sen tummat silmät katsoivat minuun
intensiivisesti, kuin mitaten panomahdollisuuksiani. Valtteri oli ovella oudon passiivisena,
eikä näköjään aikonut tehdä mitään, ja mieleeni juolahti kammottava ajatus – entä jos he olivat
sopineet tästä etukäteen, ja Valtteri olikin nyt vain vahtimassa ovea? Tuijotin Lukaan tiukasti
takaisin, ja annoin ymmärtää, että minua ei saisi helpolla – mutta kuitenkin tunsin kiihottuvani
koko tilanteesta. Luka oli nuori ja komea, tummahiuksinen ja lihaksikas, kuin täysikasvuinen
mies. Kohouma hänen housuissaan näytti valtavalta.
Luka kosketti poskeani karhealla kädellään.
– Haluaks panna? hän kuiskasi korvaani niin lujaa, että Valtterikin varmasti kuuli.
– En sun kanssa ainakaan, vastasin napakasti ja tuijotin suoraan hänen ruskeisiin silmiinsä.
Miksi minut saisi niin helpolla? Yritin olla vakuuttavan näköinen, mutta en tiedä, onnistuinko.
Luka hymähti vastaukselleni.
– Sä et vaan halua myöntää, että sua panettaa, hän sanoi ja katsoi silmiini.
– Ala vittu painua täältä.
En halunnut myöntää itselleni tai varsinkaan hänelle, että halusin niin lujaa tulla pantavaksi,
että olisin voinut maksaa siitä vaikka mitä. Mutta enhän tietenkään voinut paljastaa sitä näille
oppilailleni, varsinkaan nyt, kesken Halloween-bileiden!

– Mä painun pois heti, kun oon saanut maistaa sun vittua, Luka vastasi. Sitten hän äkkiä
arvaamatta tönäisi minut biljardipöydälle; pyllähdin vihreälle alustalle selälleni makaamaan.
Yritin nousta ylös, mutta Luka tuli seisomaan reisieni väliin ja painoi minut hartioista takaisin
makaamaan. Tunsin, että lyhyt nahkahameeni oli hilautunut korkealle ylös reisiini ja muistin
samassa, että minulla ei ollut edes sukkahousuja.
– Päästä mut! Luka!
– Musta tuntuu, että sä haluat tätä, Luka sanoi hiljaa ja kumartui kasvojeni lähelle. Tunsin
hänen hengityksensä rinnallani ja haistoin tupakan hänen vaatteistaan.
– En halua. Päästä mut irti, nyt heti! sanoin hänelle tiukasti ja vangitsin katseeni hänen
silmiinsä. Lukan täytyi ymmärtää, että ilman suostumustani hän ei voisi tehdä mitään.
Samassa muistin Valtterin ja katosin hänen suuntaansa ovelle; hän seisoi jähmettyneenä
oviaukossa.
Luka ei kuitenkaan päästänyt minua irti, vaikka olin ollut lähes varma siitä, ja
huomasin jo pienen paniikin iskevän itseeni. En halunnut tätä, en näin. En nyt. Ei. Yritin
pyristellä irti, mutta Luka painoi minut rinnasta biljardipöytään ja hautasi samalla kasvonsa
kaulaani ja suuteli sitä.
– Valtteri, auta mua! huudahdin Valtterille, mutta hän ei liikkunut mihinkään, tuijotti vain
meitä lamaantuneena.
Luka nosti hamettani ja rullasi sen näppärästi vyötärölle; samalla hän sai esille
paljaat pakarani ja häpyni, joita peittivät vain pienet stringit. Luka kouri pakaroitani karheilla
käsilläni ja antoi kouransa liukua alapäässäni, jota vielä verhosi ohut kaistale kangasta.
Karvoitukseni tuntui selvästi stringien ohuen kankaan läpi, ja kangas oli jo ehtinyt kostua
kiihottumisestani – kun tunsin Lukan sormien kosketuksen, olisin halunnut painautua sormia
vasten lujemmin, vetää ne sisääni, uudelleen ja uudelleen. Sitä en kuitenkaan missään nimessä
voisi paljastaa Lukalle.
Lukan käsi vaelsi yhä stringieni päällä.
– Levitä reisiä, Luka sanoi käheällä äänellä. Huomasin, että hän oli hengästynyt.
Tottelin.
Luka liu’utti kumpaakin kättään pitkin kumpaakin reittäni, kohti alapäätäni ja sen tykytystä.
Kosketus oli karhea mutta lämmin ja varma. Kun sormet saavuttivat stringini vyötärön, Luka
tarttui siihen ja alkoi vetää pikkuhousujani alaspäin, hitaasti, millimetri kerrallaan. Samalla
hän käänsi katseensa minun silmiini, ja katsoi nyt ensimmäistä kertaa minuun kysyvästi, kuin
lupaa pyytäen. Tajusin, että koko tämä aikaisempi juttu oli ollut pelkkää uhittelua – ei hän
tekisi mitään ilman suostumustani.

Päätin käyttää tilaisuutta hyväkseni.

En vastustellut, vaan heittäydyin selälleni biljardipöydälle, ja nostin hieman reisiäni
auttaakseni Lukaa saamaan stringini pois.
Kuulin hänen hengittävän raskaasi ja avasin reisiäni enemmän, tuin jalkani pöydän reunaan.
Kohottauduin hiukan ja vetäisin toppini pois; mustat push-up-rintaliivini paljastivat rintani
melkein kokonaan.
– Ota ne pois, Luka kähähti ja tottelin auliisti. Heitin rintaliivit syrjemmälle ja vapautin
pienet mutta kiinteät rintani vankeudesta. Nännit olivat kovettuneet ja odottivat kosketusta, ja
mietin, kauanko Luka malttaisi odottaa. Rintani olivat aivan valkoiset verrattuna muuhun
ruskettuneeseen ihooni, ja niiden sileä iho oli vähän kananlihalla.
Samassa tunsin Lukan liikahtavan: hän oli seissyt reisieni välissä, ja nyt hän tuli
vieläkin lähemmäksi, aivan kiinni minuun. Hän antoi käsiensä liikkua pitkin paljasta ihoa aina
nänneilleni asti, jotka muuttuivat vieläkin kovemmiksi, ja nänneiltäni kylkiäni pitkin
alapäätäni kohti. Olin jo aivan märkä, enkä toivonut mitään muuta kuin saada hänen sormensa
ja kovan peniksensä sisääni, mutta sitä en hänelle myöntäisi. Luka luuli, että hän pakotti
minut, raiskasi minut, ja hän saisi olla vielä siinä uskossa. Halusin katsoa, kuinka pitkälle hän
menisi.
Luka kuljetti kättään pitkin ihoani ja tuli karvoitukselleni asti, hän pyöritteli
siinä sormiaan ja katsoi sitten minuun, valmiina työntämään itsensä sisään ja koskettamaan
lihaani. Hän liikutti levottomia sormiaan turvonneiden häpyhuulteni päällä, löysi sitten
pullean, kiihottuneen klitorikseni ja siirtyi siitä peräaukkoni päälle. Tiesin, että hän vain odotti
minulta lupaa, pientä merkkiä siitä, että voisi panna sormensa sisääni. Jos hän oli yhtään
kokenut seksin suhteen, hän kyllä tajuaisi, että olin aivan yhtä paljon mukana tässä kuin
hänkin. Mutta ehkä hän ei ollutkaan kokenut?
– Älä.
Sanani kaikuivat hämärässä huoneessa ja kuulin Lukan hengähtävän pettyneesti.
– Miksei?
– Mä haluan Valtterin ensin, sanoin ja käänsin katseeni ovelle.
– Vittu! Luka huusi ja jysäytti biljardipöytää nyrkillään. Sitten hänkin katsoi ovelle, jossa
Valtteri seisoi liikkumattomana.
– Laita se vitun ovi kiinni ja tuu tänne, Luka huudahti ja herätti Valtterin eloon. Tämä sulki
oven, ja huoneeseen tuli entistä pimeämpi; valoa onneksi tuli ulkoa, sisäpihan katulyhdyistä.
Valtteri käveli epävarmasti meitä kohti. Kun hän oli tarpeeksi lähellä, vedin
hänet luokseni. Hän katsoi alastonta vartaloani silmät pimeässä kiiluen. Hän ei kuitenkaan
liikahtanutkaan.
– Kamoon, nyt liikettä! Luka huusi vierestä ja pamautti taas pöytää. Hän näytti olevan
tuskissaan, koska olin valinnut Valtterin hänen sijastaan. Olin tehnyt sen kuitenkin vain
härnätäkseni Lukaa, totta puhuen Valtterin epävarmuus vei kiihotukseni pois. En halunnut
opettaa kokemattomia pikkupoikia, joka Valtteri näytti olevan – aivan päinvastoin kuin Luka.
Otin Valtterin kädestä kiinni ja siirsin käden rinnalleni ja kivikovalle nännilleni.
Näin, että Luka seurasi vierestä kaikkia liikkeitämme silmä kovana, ja se kiihotti minua
uudelleen. Valtteri kosketti nänniäni varovasti, aivan toisin kuin Luka äsken, jonka
kosketuksessa oli tuntunut kiihko ja halu. Ojentauduin makaamaan biljardipöydälle ja vedin
Valtterin käden ja sormet rinnoiltani kohti alapäätäni. Halusin tuntea, minkälainen ero Lukan
kosketukseen hänellä oli – vein sormet suoraan klitorikselleni ja ohjasin ne sen jälkeen sisääni.
Olin aivan märkä, joten sormet upposivat sinne helposti, autoin Valtteria ensin työntämään ne
pari senttiä, ja sen jälkeen, Valtterin epäröinnistä huolimatta, vieläkin enemmän. Hän oli
taitamaton, mutta olin niin kiihottunut, että kostuin vieläkin lisää. Näytin hänelle, miten
pyöritellä sormia klitorikseni päällä, ja vedin hänen päänsä lähelle sitä.
– Voit nuolla sitä, jos haluat, kuiskasin Valtterille. Hän tuijotti minua ensin epävarmasti,
mutta tuli sitten lähemmäksi. Hänen farkkunsa kovettuma koski reiteeni.
– Ota housut pois, kuiskasin ja puristin kohoumaa hänen farkuissaan. Hän säpsähti mutta
totteli sitten; pimeässäkin näin, kuinka alushousuista esiin ponnahti terhakka penis.
Vedin hänet uudelleen luokseen.
– Voit tehdä mulle ihan mitä tahansa, sanoin hänelle hiljaa ja asetuin selälleni makaamaan.
Nostin kädet ylös pääni päälle paljastaen rintani kunnolla ja avasin reisiäni enemmän; tiesin,
että sekä Valtteri että Luka tuijottivat minua herkeämättä. Mietin, kuinka kauan Luka malttaisi
odottaa ja ihmettelin, kuinka hän oli ikinä suostunut siihen, että Valtteri saisi olla vuorossa
ensin. Halusin kuitenkin säästää parhaan viimeiseksi.
Olin antanut Valtterille vapaat kädet ja nyt odotin, mitä hän tekisi. Kuulin hänen
hengityksensä edessäni.
– Käänny ympäri, hän yllättäen sanoikin. Tottelin. Tunsin biljardipöydän pehmeän nukan
vatsaani vasten ja samassa tunsin myös Valtterin kädet pakaroillani. Hän puristeli niitä ja ähisi
kiihottuneena samalla, kun levitti pakaroitani erilleen. Tunsin hänen etu- ja keskisormiensa
liukuvan pitkin vakoani ja uppoavan sitten sisääni, nyt eri kulmasta kuin aiemmin,
syvemmälle ja rohkeammin. Ynähdin yllättyneenä, ja vielä yllättyneempi olin, kun Valtteri
tunki sisään jo kolmannen sormen. Hänen toinen kätensä liikkui rinnoillani ja samassa tunsin,
kuinka hän todellakin kumartui nuolemaan pilluani takaapäin. Hänen kielensä oli kuuma ja
liukas, ja se ylettyi yllättävän hyvin klitorikseeni asti. Hän käytti kieltään kohtuullisen hyvin,
samoin sormiansa, ja tunsin jo yllätykseksesi olevan lähellä laukeamista – olihan viime
kerrastani miehen kanssa melkein vuoden verran aikaa, ja sen jälkeen olin saanut tyytyä omiin
sormiin.
Katsahdin sivulle päin, ja näin Lukan tuijottavan synkkänä vieressä. Hän ei
selvästikään pitänyt siitä, että joutui odottamaan. Tunsin Valtterin sormet ja kielen sisälläni ja
samassa pysäytin ne kummatkin.
– Edestäpäin. Mä haluan nähdä sut, sanoin hänelle, vaikka tosiasiassa yritin vain lykätä
laukeamistani, ja näyttää Lukalle, mistä kaikesta tämä jäisi paitsi. Samalla vähän toivoin,
vaikka en sitä koskaan myöntäisi, että Valtteri keskeyttäisi tämän kaiken. En pitänyt siitä, että
jouduin opettamaan untuvikkoja, vaan halusin olla mieluummin kokeneiden kanssa. Nyt
kuitenkin nousin ylös ja työnsin Valtterin selälleen biljardipöydälle – hän totteli kiltisti ja otti
bokserinsa samalla pois. Penis oli täydessä asennossa, ja selvästi valmis toimintaan, sillä sen
päässä kimalteli jo spermaa.
Asetuin Valtterin eteen, valmiina kiipeämään päälle, kun huomasin, että Luka oli
tullut taakseni. Alastomana, totta kai. Hän otti kiinni lanteiltani ja liikutti kätensä ylös
rinnoilleni. Vavahtelin hänen kosketuksestaan ja tunsin paikkojeni tärisevän, olin kuin
kokematon koulutyttö hänen edessään. Luka laski kätensä pakaroilleni, kosketus oli karhea ja
sähköinen, ja samassa hän työnsi sormensa sisääni, juuri samaan paikkaan, missä Valtterin
sormet olivat äsken vierailleet. Tämä tuntui kuitenkin vieläkin voimakkaammalta: kiihotuin
niin että tunsin häpyhuulteni turpoavan hänen sormiensa ympärille, enkä voinut tehdä muuta
kuin hengittää raskaasti. En voinut liikkua; olin täysin hänen sormiensa armoilla. Tunsin,
kuinka hänen sormensa kastuivat nesteistäni, ja kun käännyin katsomaan häntä, näin, että hän
hymyili.
Lukan penis edessäni oli jäykkä ja niin paksu, etten tiennyt, kuinka se ikinä
mahtuisi kenenkään sisään.
– Mä en halua odottaa vuoroa, hän sanoi hiljaa minulle ja tiesin, että myös Valtteri kuuli sen.
Yritin protestoida; emmehän me niin olleet sopineet, mutta Luka ei kuunnellut. Hän sieppasi
minut syliinsä ja kantoi seinän vieressä olevalle nahkasohvalle, laski siihen selälleni ja tuli
jalkojeni väliin makaamaan. Hän työnsi kovakouraisesti reisiäni auki, vaikka yritin pitää niitä
kiinni.
– Me sovittiin. Valtteri ensin! huudahdin hänelle ja puristin reisiäni kiinni. Tahdoin nähdä,
kuinka pitkälle hän tässä leikissä menisi.
Luka katsoi minua silmiin ja näin niissä halun.
Kovan halun.
En silti halunnut luovuttaa.
Pidin jalkani yhdessä.
Luka katsoi minua vielä kerran, eikä hän nähnyt silmissäni pelkoa tai haluttomuutta, ei sinne
päinkään.
Hän katsoi minuun, odotti hetken, ja kun en vastustellut, hän toimi.
Hän väänsi reiteni helposti erilleen ja survaisi valtavan peniksensä sisääni ilman varoituksia.
Tunsin kivun kirvelevän ihollani, mutta kipua suurempana oli nautinto.
Voihkaisin mielihyvästä, suljin silmäni ja vedin Lukan vartalon tiukemmin kiinni itseeni.
Näin, kuinka hän vilkaisi minua hymynkare huulillaan ja kumartui sitten ottamaan nännini
suuhunsa; hän nuoli sitä, näykkäisi sitten sitä pienesti samalla kun työnsi penistään sisälläni
ulos ja sisään.
En voinut muuta kuin huohottaa nautinnosta.
Luka veti itsensä ulos ja toi peniksensä suuni lähelle.
– Ime sitä, hän käski. Tunsin sperman ja oman pillunesteeni hajun, ja teeskentelin, etten ollut
niin innoissani imemisestä. Pudistelin päätäni. Halusin nähdä kovia otteita – itse asiassa ne
kiihottivat minua eniten. Luka oli heti leikissä mukana. Hän katsoi hetken minuun, selvästi
arvioiden, olinko tosissani kieltäytymiseni kanssa, antoi minulle aikaa vastustella enemmän,
mutta kun en tehnyt mitään, hän tarttui hiuksistani ja veti pääni lähelle penistään, aivan kiinni
siihen. Huuleni koskettivat märkää peniksen päätä ja kuulin, kuinka me kummatkin
huohotimme.
– Ime, Luka toisti käskynsä ja tällä kertaa tottelin. Otin pehmeän elimen suuhuni, se oli
lämmin ja silkkinen, ja annoin kieleni liikkua sen pinnalla, tyvestä päähän asti. Samalla
liikutin kädelläni esinahkaa edestakaisin, nopeutin liikkeitäni pikku hiljaa, kunnes Luka äkkiä
pysäytti minut.
– Riittää tai mä tuun, hän sanoi huohottaen. Hän tuli viereeni sohvalle, meni makaamaan ja
veti minut päällensä.
– Ratsasta lujaa, hän komensi ja tarrasi lujasti kiinni lanteiltani. Asettauduin hänen
päällensä, tunsin, kuinka penis solahti vaivatta sisääni, niin liukas olin, ja aloin liikkua. Luka
tarttui kiinni rinnoistani ja hieroi niitä, sitten kosketteli pakaroitani ja kun kiihdytin liikettäni,
hän päästi kätensä irti, naulitsi katseensa kattoon ja hengitti kiihkeästi.
– Mä tuun, mä tuun, hän hoki ja jatkoin liikettäni, Luka tuijotti kattoon ja näin pienet
hikikarpalot, jotka olivat ilmestyneet hänen otsaansa. – Älä vaan lopeta, hän kähisi ja hetken
päästä, lopulta, vavahdukset värisyttivät hänen kehoaan ja tunsin sperman kastelevan
alapääni. Olin hetken rauhassa hänen päällänsä ja kierähdin sitten hänen viereensä sohvalle.
Hän teki tilaa ja otti minut kainaloonsa. Tasasimme yhdessä hengitystämme.
Äkkiä Luka kuitenkin siirtyi alemmas.
Hän avasi reisiäni ja upotti kasvonsa ja huulensa jalkojeni väliin. En ollut
lainkaan osannut odottaa, että hän olisi muistanut, etten ollut vielä saanut orgasmia.
Luka työnsi sormensa sisääni, pyöritteli niitä taitavasti klitorikseni ympärillä ja
sai hetkessä alapääni sykkimään kuin se olisi ollut tulessa. Kiemurtelin hänen sormiensa alla
kuin ankerias ja hän hymähti, jatkoi kiihottamistani ja otti vielä kielensä mukaan avuksi.
Silloin tunsin, kuin olisin räjähtänyt: siihen ei tarvittu muuta kuin Lukan kielen yksi kosketus,
ja laukesin kuin tulivuori. Koko vartaloni vavahteli ja väristykset kulkivat varpaisiini asti,
veivät pieniä sähköisiä aaltoja rintoihini ja lähes salpasivat hengitykseni. En ollut koskaan
ennen kokenut mitään sellaista.
Luka tuli viereeni, otti minut kainalooni ja kääntyi puoleeni. Hän hymyili.
– Kiva, jos tykkäsit.
– Kiva, jos itsekin tykkäsit.
Emme voineet lopettaa hymyilemistä.
Samassa tajusin katsella ympärilleni. Valtteri oli kadonnut.
– Se myönsi tappionsa, Luka sanoi tyytyväisenä. Itse arvelin, että Valtteri oli huomannut
olevansa kolmas pyörä ja lähtenyt metsästämään jotain helpompaa tyttöä itselleen. Luka
katsoi kuitenkin taas minuun tummilla silmillään ja tunsin jääväni niihin vangiksi.
– Mä tiesin, että sä et ollut tosissasi, kun sä pyysit lopettamaan, Luka sanoi ja katseli minua
nyt vähän huolestuneena. – Mä ajattelin, että kaikki oli sulle vain leikkiä. Ja mä odotin koko
ajan, jos sä olisit sanonut kunnolla ei.
– Mä tiedän sen. Mä näin sen susta.
– Sitä paitsi, sä hymyilit melkein koko ajan. Siitä mä tiesin, että sä et ollut tosissasi.
– Enkä hymyillyt!
– No kylläpäs hymyilit. Sellaista samanlaista hymyä kuin luokassa, kun sä haluat kunnolla
roustata jotain oppilasta, Luka sanoi virnuillen ja antoi kätensä liikkua poskeani pitkin.
– Sä kyllä yllätit mut kokonaan, sanoin hänelle ja kaivauduin syvemmälle kainaloon.
– Sä et. Mä oon koko ajan odottanut hyvää tilaisuutta vietellä sut, Luka sanoi ja virnisti.
Sitten hän kumartui lähemmäksi ja suuteli minua, lujaa ja pehmeästi, tupakan ja boolin
makuisin huulin, ja tiesin, että tämä juttu ei varmasti jäisi vain yhteen iltaan.

Kirjoittanut Miss Lola Rainbow
Antakaahan palautetta, jos tykkäsitte!