Käräytin pörssijohtajan vaimon

Esitin Bonniersin kortin. Hän katsoi sen ja toivotti tervetulleeksi. Puhuim­me ruotsia.
– En ole juuri ottanut osaa julkisuuteen kolmeen vuoteen. Sitä ennen oli kaikkea väärää ja valhetta liikaa lehdissä niin paljon. Sinä, sinuttelen aina kaikkia, teidät, miten lehdistö voi painaa ja tuhota.
– Tiedän. Joskus toimituksen päälliköt käskee jonkun ihmisen maaliksi käsit­telyyn. Sinulla on kauniisti laitettu tämä alakerta. Itsekö suunnittelit?
– En. Tämä talo oli jo näin. Täällä oli olleet toiset ihmiset suunnittelemassa. Miehe­ni pyysi, että annetaan olla tässä vuosituhannen vaihteen muodossa. Minun kättäni täällä on perin vähän. Sinun pitäisi nähdä kesäpaikkamme. Se on vain vielä talvikunnossa, joten siitä saa kuvata vasta toukokuun puolen välin jälkeen.
– Panen mieleeni. Voihan sitä tehdä kirjoituksen varallekin kuvien kanssa. Olen kiin­nostunut sinusta myös ihmisenä. Olet kaunis, edustava, hyvin säilynyt ja osaava esiin­tyjä. Sellaisella naisella luulisi olevan paljon miehensä rinnalla edus­tustehtävää.
– Kiitos paljon sanoistasi. On ihanaa, että nuori mies osaa imarrella ja ehkä laittaa siihen hitusen tottakin. Mieheni on myös halunnut vetäytyä pois julkisuu­desta. Hänkin koki kovan julkisuuden valheen ryöpytyksen jo ministerinä. Se jatkui sitten myöhemmin, kun me­nestyi liikemiehenä. Ei me tarvita julkisuutta enää. Tämä oli alakerrassa kummallisuus. En ole siihenkään sattunut, vaikka tämä on ou­toa. Tässä on kirkas, teräksinen pinta lattiassa! Edellinen omistaja sanoi, että har­rasti steppausta ja tanssia tässä. Steppausäänet tässä saakin hyvät oikeilla kengil­lä. Kaikkinainen luisto tangoon on jopa vaarallisen liukas.
Laitoin popliinini tuolille. Tässä voi kokeilla jo pientä lähentelyä. Olin alita­juntaisesti ajatellut tuosta naisesta seksiä. Siksi kullini oli hieman turvonnut. Ehdo­tin ehkä ohi kaik­kien sääntöjen tanssia Pirkolle.
– Kun on noin hyvä lattia, niin salli minulle kanssasi tango ilman musiikkia, tai vain mennään hidas foxi. Se olisi minusta kaunis, yhteinen ele, kun tavallaan sie­lumme kuiten­kin olisivat kauneudessa ja poissa tästä arjen paineista.
– Se oli kauniisti sanottu. Olen vain niin huono tanssimaan. Olen unohtanut kaiken. Saat viedä ja pitää minut pystyssä. Tämä on liukastettu jollakin pysyvästi.
Hyräilin ”Sinitaivas” tangoa hiljaa, kun se oli ainut muistamani siihen hätään. Otin Pirkon lähelleni heti. Hänen ehkä piti jo heti huomata alavatsaansa vasen housuistani ko­vaa. Laitoin poskeni hänen poskelleen tiukkaan ja hyräilin mitä muististani. Laahustin jol­lakin as­kelella sitä liukkautta. Oikea käteni lähti taivalta­maan alaspäin selkäänsä. Hyväilin kullilla­ni Pirkon vatsaa. Käteni oli jo alaselässä ja painon hieman lisää lantiotaan kulliani vas­ten joko oli jo vimmoissaan, että vangit­tiin housuun. Painoin oikeasta pakarasta ja py­sähdyin. Suutelin. Pirkko kak­sin käsin otti kaulastani, vastasi kielellään ja huokaili, kokeil­lessaan kulliani.
– Onko tämä unta? Voi miten valtava se on! Hirveän suuri! Onko tämä sinun kyrpäsi näin iso? Mennään yläkertaan sänkyym­me rakastelemaan! Haluathan sinä minut, vanhan naisen tyydyttää nyt?
– Haluan. Se on ollut haluni ensi sekunnista saakka Pirkko.
Yläkerran makuuhuone oli suuri ja täynnä tyylihuonekaluja. Oli sinä suudel­lessa ja Pirkkoa riisuessa helppo laitaa kynä ja känny oikeaan asentoon. Kaappasin alastoman Pir­kon syliini. Kannoin sänkyyn. Hän halusi leikkiä isollani. Menin pa­rempaan kuvakulmaan ja nuoluasentoonkin. Siitä siirryin nuolemaan reisiensä vä­lin nipukkaa. Me teimme sitä kau­an. Pirkkoa ei tarvinnut venyttää. Hän kuului hy­vin väljiin naisiin.
– Kulta nussi minua takaapäin polvillaan. Minä siitä nautin eniten.
Minä sain helposti kaluni limarakoon ja aloitin sen viilauksen. Pirkko painoi kasvon­sa tyynyyn ja piti yyy yyyy yyyy ääniä minuutista toiseen. Kaksi kertaa mo­lemmin käsin otti kiinni reisistäni ja pusersi liikkumatonta olemista silloin hän YYYYYYYyyyyy. Sitten minulla tuli tarve saada asiaa nopeammin. Lopuksi painoin Pirkon alleni ja ompelin ra­koaan ompeli­mon parhaan koneen tavalla yy yy yy y … y yy yy yy. Sain melkoisen hyvän nautintaryöpyn it­selleni ja Pirkolle … YYYYY … YYYYY … YYYYYYYYY. Emme pitäneet kiirettä eroami­sesta toisistamme. Pirkon pakarat olivat ihanat. Riemua oli myös puristaa lantiotani niitä vasten ja kyrpäni viihtyi vanhassa raossa hyvin. Lopulta Pirkko sanoi, että pakko päästä pöntölle. Hän nousi istumaan, saaden kolmenkymmenen sentin pitkän spermavanan ja lätä­kön lakanaan. Takaisin tullessa sanoi.
– Revitään lakana pois ja käännetään patja! Tässä sängyssä niin harvoin enää sper­maa valuu lakanoille. Jääthän sinä yöksi? Ei ole vaaraa. Olen maanantaihin saakka hyljät­ty. Kun jaksat, niin nussi minua taas! Tee minulle mitä haluat, mutta ei pyllypanoja! Sinä ih­meellinen, valtavakyrpäinen nuorukainen!
Nussimme yöllä samanlaisen takaapäin panon, päätyen päällekkäin makaa­miseen, valtavan froteepyyhkeen päällä. Sekin kastui spermasta, kun Pirkko lähti vessaan. Hän toi al­lemme uuden. Päivän kuljimme alasti huoneissa ja olin taas leh­timies. Kamera ja kynä oli­vat kuluttaneet akkunsa loppuun, mutta tärkein oli sisäll­ä. Sunnuntaina illalla, kun panin vielä kerran takaapäin ja lepäsimme. Pirkko oli vakava.
– Vaistoan, että sinä olet vaarallinen minulle. En tiedä mitä se on, mutta tämä ei ole oikein. Tämä ei ole sattuma. Tässä on jotakin, josta tulee rangaistus mi­nulle. Oli, mitä oli, niin näin ihanan nautinnollista. Naisen toiveiden mukaan eletty­jä vuorokausia ei ole mi­nulla paljon ollut! Milloin sinä tulet uudelleen? Saadaan mieheni taas jonnekin.

Pornonovellin käräytin pörssijohtajan vaimon kirjoittanut Nimimerkki: GilgamesV