Lumimyrskypano
Tuona vuonna 1984, kun olin viimeistä kuukautta kolmenkymmenen ja valtakunta odotti porolla ilmassa ajavaa vanhaa äijää, piti minun taas poimia uusi nainen nautinnon tarhaani. Se oli sikäli hieman vanhan toistoa, että kysymyksessä oli pomon, eli toimitusjohtaja Taipaluksen rouva, Milja Taipalus, alle kolmekymmentä vanha. Hän edusti taas sitä kohta omaa ikääni olevaa, kaunista laatua, jos voi naisen kasvojen ihopeitteistä sanoa, kuka miellyttää eniten. Olin tavannut hänet toki syksyn aikaan täällä työpaikalla. Olen käynyt heilläkin pariin otteeseen kotonaan. Olimme asiallisesti keskustelleet. Kerran huomasin hänen tuijottavan hieman pullottavan kaluni kohoutumaa pitkään. Silloin se jäi siihen tuolissa istumiseen. Herransa oli paikalla. Milja työkseen istui graafisen alan työnantajien järjestössä osastopäällikkönä. Se oli sitä lumimyrskyn jälkiaikaa. Minulla soi työpuhelin. Siihen yhdistyivät Taipaluksenkin työsoitot. Toimitusjohtaja itse matkusti työmatkalla Ruotsissa. Soittaja oli Milja Taipalus. Elettiin alkaneen jouluviikon maanantain iltaa.
– Milja tässä hei! Soitan sulle aivan väärästä asiasta, mutta kun ei ole mielessäni muita. Onko sinulla kiire tai suunnitelmaa tunniksi?
– Kotiin meinasin kohta lähteä.
– Minä tulin kotiin ja jäin autolla kiinni puoliksi jalkakäytävään ja talomme portinpieleen. Soitin jo taksin apuun, mutta se kuljettaja ei suostunut yrittämään sitä pois. Soitin meidän vahtimestarille. Sieltä oli kaikki jo lähteneet, niin tulit sinä mieleeni. Olisitko niin kiltti ja tulisit auttamaan osaamatonta naista? Autokin on tavallaan ihmisten tiellä.
– Mulla menee yli puoli tuntia tulla sinne. Laitan paikat kiinni ja lähden.
Taipalukset asuvat Käpylässä Käärmetalon takan olevassa 1950 -luvun rintamamiestalossa, joka on peruskorjattu nykyasumiseen. Miljan musta iso Citroen oli siinä. Lunta vihmoi kunnolla. Jotenkin se vaikutti helposti siihen jääneeltä. Ajettu kadulta työnnettyyn lumikasaan ja sitten annettu kaasua, jolloin etupyörä olivat sutineet jään alle. Heijasin kerran taakse ja eteen. Sain peruutettua ja ajettua auton pihaan.
– Voi kiitos paljon! Tule sisään! Sinähän kastuit. Keitän kahvit. Jutellaan pikkuisen, että kuivat.
Siinä vaiheessa olin varma, että tämä oli tarkoituksellinen, kahden kesken saatu tilaisuus, jota halusi Milja. Nyt sitten sen halusin minäkin. Eteisessä autoin Miljan talvivaatteet pois. Autoin talvijalkineiden riisumista pitäen himokkaasti Miljaa pakaroista tasapinossa. Se ei ollut hänestä vastenmielistä. Heitin omat vaatteet naulakkoon ja olin tavallaan siinä eteiskuilussa Miljan edessä. Milja aikoi kulkea siitä, mutta pysäytin hänet ja suutelin. Se olin tähän saakka helpoin naaraan suosioon pääsyni. Suudelmaan vastattiin heti. Melkein kaulasta roikkuen Milja halasi sopertaen.
– Tämä on hullua! Ei näin saisi tehdä, mutta minä teen sinun kanssasi. Vie minut sänkyyn, tai ota tässä heti!
Kannoin riisuen sänkyyn. Kuorin hänet alasti ja heitin itsenkin tekstiiliä pois. Alkoi kaluni jo kymmenen kertaan kertomani koon kanssa oleva esileikki, ihmettely ja mittailun suurenmoinen ylistys. Minä nuolin ja nuolin täysin mautonta pillua. Se oli, joko juuri huolella pesty, tai Milja kusee puhdasta vettä. Selitin, kuin olin muillekin selittänyt, miten venytän ja sitten Milja alkaa varovasti istua sen sisäänsä. Sen se tekikin. Voisin sanoa, että aisa meni sisään puoliväljään ja hyvin kiimalimassa olleeseen naiseen.
Ratsastajana Milja kiihtyi ja kiihtyi melkein kai repimään itseään. Hän muihin naisiin poiketen alkoi vemputtaa lantiollaan kahdeksikkoa ja ykköstä tai nollaa koristen kurkustaan. Sen täytyi ottaa kipeää häneenkin, kun minulla itselläni oli tunne, että se katkaisee kullini sisäänsä. Oli pakko tarttua pakaroihinsa ja pidätellä. Suustaaan tuli jatkuvaa oooooiiii oooooiii oiiiiiii… Käänsin väkisin hänet sälälleen.
– Onko ehkäisy kunnossa?
– Pillerit! Nussi nyt oikein saatanasti! Nussi niin että se on kipua! Jumalauta mikä tukki sulla onkaan kyrpänä! Minä näin sen! Minä halusin sen siitä saakka! Nussi! Nussi! Rakas nussi nyt!
Kyllä minä nussinkin. Mälli ei liikkunut heti, kun se ratsastus hieman kai pelotti sitä. Sitten tapahtui se, jota olin pelännyt. Kolmannen ruiskahduksen nautinnossa menin pimeäksi! Heräsin siihen, kun Milja huusi kirkumalla jotakin. Se pyrki pois altanikin.
– Ei hätää, sanoin läähätyksestäni ja suutelin.
– Kristus Perkele! Luulin sinun kuolleen! Mikä se oli? Olit kanttu vei viisi minuuttia! Itsekin joudun kokoamaan maailmani ja huomasin, että vain makaat ja läähätät välillä.
– Kaikki veri oli kyrvässä, eikä sitä hapekkaana riittänyt päähän saakka siinä hekuman saatanallisessa vaatimuksessa.
– Oli se perkele menoa! Tuota, kun saisi joka yö, niin maksaisin siitä hyvät rahat! Mikset sinä ole naimisissa?
– Ei kukaan halua joka yö tätä repimään pikku pilluaan.
– Minä haluan! Hevetti! Minä kastelen sängyn. Jaksatko sinä vielä illan mittaan toisen kerran?
– Pitää levätä hieman.
Minä puolen yön jälkeen jaksoin, kun olimme kumpikin ensin siinä maanneet puhumassa ja sitten nukahtaneet. Nyt minä nussin takaapäin maaten ja itse määräsin vauhdin, sekä tahdin. Sain suihkun menettämättä tajuani, kun sen rauhallisesti ponnistelematta olin valmistellut. Milja sen sijaan kiljui mutamaan kertaan vauhtia.
– Nussi kovempaa! Nussi kovempaa ja kunnolla! Nussi syvään ja tikkaa kuin perkele pistelisi palliasi! Nussi nyt! Aiiih kun koskee ja on hyväääää!
Olin tavannut sängyssä toisen puhtaan nymfomaaninaisen. Tätä naista minun tulee välttää ja pitää erillään muusta laumasta. Siinä jälkilöylyissä sitten olinkin melko suora ja annoin ymmärtää, että en ole soitettava huorapoika, joka päästetään nussimaan. En halua myöskään pelkästään tietää olevani kova ja iso kyrpä, vaan myös mies, joka ajattelee ja tuntee asioita.
– Haluatko sinä olla pelkästään nussittava väljä rako? Minähän olen vain iso kyrpä näissä puheissasi?
– Mitä vittua sinä tarkoitat? Rupeatko sinä juoksupoika vittuilemaan ja nimittelemään minua huoraksi, kun olet päässyt nussimaan? Mitä?
– Älä huuda! Naapurit voivat vastata huorakohtaasi!
– Sinä Saatana! Häivy siitä nyt vitun liukkaasti helvettiin kyrpään kasvanut paska! Mene kyrpäsi kanssa heti silmistäni! Mieheni näyttää sinulle oven firmasta ja kertoo vielä miksi! Mene, tai tapahtuu asioita!
Kömmin vaatteisiini ja ulos. Kahlasin lumessa puoleen pihaan ja kusin siihen kellertävän reiän. Oma autoni oli melkein nyt kiinni kinoksessa ja lumitraktorin työntämän vallin takana. Kamppailin viisi minuuttia sille elintilaa ja vauhtia yli esteiden. Ajaessani pohdin mitä ilkeyttä Miljan loukattuun, hulluun, nymfinaiseen mieleen tulee. En olisi ranskalaisosien parissa ollut muutenkaan enää montaa kuukautta.
Pornonovellin Lumimyrskypano kirjoittanut Nimimerkki: GilgamesV