Etusivu / Pikapanot / Naama punaisena kirjastossa
Olen tahtomattani alkanut kiihottua, mikä saa minut entistä levottomammaksi. Kostun kiusallisen helposti ja nytkin alkaa tuntua juuri siltä.

Naama punaisena kirjastossa

Naama punaisena kirjastossa :

Minä:

Havahdun ajatukseen, että olen viettänyt kirjaston lukusalissa aikaani tiiviisti nyt jo kolme viikkoa. Jatko-tutkinnon viimeinen tentti on kahden päivän päästä. Tunnen keväisen auringon suorastaan tulvivan kirjaston suurista ikkunoista sisälle. Niin, keskittymiskykyni alkaa selvästkikin rakoilla. Eikä tässä ole vielä suurin häiriötekijä. Itseäni kymmenen vuotta nuoremmat opiskelijatytöt! Istun yleensä salin viimeisellä penkkiriville, josta on melko hyvät näkymät eteenpäin. Näen aina, keitä on paikalla.

Edessäni olevalla penkkirivillä, istuu usein samassa tuolissa tyttö, jonka olen pannut merkille jo viikon verran. Vaistoan hänen olevan muullakin tavalla mielenkiintoinen kuin että on viehättävän näköinen. Hänellä on tumma letitetty tukka, ja vartalo on hoikka ja notkea. Hän vaikuttaa luonteeltaan samanlaiselta kuin minä. Olen seurannut, miten hän keskustelee ja nauraa opiskelijapoikien kanssa kirjaston aulassa. Hän menee lähelle poikia ja selvästi nauttii kosketetuksi tulemisesta, aivan kuten minäkin. Olen moneen kertaan kuvitellut, miltä tuntuisi pitää hänen viehättävää vartaloaan omaa ihoani vasten.

Parhaillaan hän istuu edessäni tutulla paikallaan ja näyttää lukevan keskittyneesti kirjaansa. Oma keskit-tyminen sen sijaan on aivan tiessään. Tapitan suoraan hänen selkäänsä ja vyötäröään. Istuvan naisen suora ja eteenpäin ojentunut ylävartalo on yksi kauneimmista asennoista mitä tiedän. Ja kuinka erootti-selta hameen ja paidan välistä paljastuva ihokaistale voikaan näyttää! Jospa hän vain tietäisi, miltä mi-nusta juuri nyt tuntuu! Olen lukuisia kertoja kuvitellut, kuinka seuraisin tätä ihanaa runotytöksi nimeämääni nuorta naista kirjastohyllyjen perälle, ja yllättäen ottaisin hänet syleilyyni. Kielletty hedelmä ja vaara tulla paljastetuksi kiihottavat minua.

Runotyttö:

Vilkaisen kelloa ja huokaan, kun huomaan sen olevan jo kymmentä yli kaksi. Olen siis istunut paikoillani jo yli neljä tuntia, niin kuin monena muunakin päivinä viime viikkojen aikana. Tällainen jatkuva opiskelu kyllä tuntuu jäsenissä. Selkäni on aivan puutunut ja lämmin auringonpaiste unettaa minua. Aineistokirjasta on vielä lähes puolet lukematta, ja tiedän, että en saa sitä ainakaan tänään luettua loppuun. Päätän, että luen viimeiset sivut luvun lopusta, ja poikkean sitten kirjaston aulassa ainakin ostamassa kupillisen kahvia, jotta jaksan jatkaa lukemista vielä pari tuntia.

Lukiessani venyttelen selkääni taas suoremmaksi, ja minusta tuntuu siltä, että joku tuijottaisi minua. Yritän karistella tunnetta mielestäni, mutta se vain voimistuu, ja ihoni tuntuu aivan kihelmöivän. Salavihkaa käännän hiukan päätäni ja vilkaisen taaemmalle penkkiriville. Itseäni jonkin verran vanhempi mies istuu siellä lukien, ja jotenkin minusta tuntuu, että hänen silmänsä hakevat tekstistä oikeaa kohtaa, niin kuin hän olisi vasta kääntänyt katseensa tekstiin. Muistelen nähneeni tuon vaalean ja pitkän, vahvan oloisen miehen aiemminkin kirjastossa, mutta sen lisäksi hänessä on jotakin määrittelemättömästi tuttua, joka kiehtoo minua. Yritän kääntää katseeni takaisin tekstiin, mutta siitä ei tule mitään, sillä välittömästi kat-sottuani eteenpäin tunnen jälleen kihelmöintiä tutuissa paikoissa.

Huomaan, että olen tahtomattani alkanut kiihottua, mikä saa minut entistä levottomammaksi. Kostun kiusallisen helposti, ja nytkin alkaa tuntua juuri siltä. Yritän jättää sen huomiotta, ehkä se menee ohi. Irtautuakseni levottomasta tunteesta pyörittelen hartioitani, mutta samalla huomaan taas, kuinka miehen katse kiinnittyy minuun. Nyt en mitenkään enää pysty olemaan paikoillani, minun on pakko nousta ylös. Lähden penkistä liikkeelle, jonnekin, koska en voi enää olla paikoillani, ja samalla vilkaisen mieheen. Katseemme kohtaavat. Ehdin huomaamaan hänen röyhkeän suoran katseensa. Yhä levottomampana repäisen itseni irti tuijotuksesta.

Minä:

Huomaan, että olet vaistonnut selkääsi liimautuneen intensiivisen katseen. Alat liikehtiä tuolissa, ja vilkaiset kuin puolihuolimattomasti taaksesi. Katsot vain sekunnin murto-osan suoraan minua päin, mutta olen selvästikin paljastunut, ja elekielesi kertoo, että olet jännittynyt. Kun kävelet ohitseni kohti ovea, katson sinua tarkoituksellisen pitkään, ja tunnen, että olen tehnyt sinuun vaikutuksen. Olet kiinnostunut ja tietoinen minusta. Tämä riittää minulle, tiedän että olet antanut minulle luvan tulla lähemmäs. Koeten ajatella, odo-tatko sinäkin jo jotain tapahtuvaksi ja haluat varmistua, että minä tulen perääsi?

Minäkin nousen tuoliltani perääsi. Katseeni hakeutuu heti keinuviin lantioihisi ja pyöreisiin pakaroihisi, jotka erottuvat tiukan lyhyen hameesi alta. Samalla kun vartalosi liike saa oloni yhä kiihtyneemmäksi, tunnen jalkojeni välissä pakotusta. Kuulen korvissani jyskyttävän pulssin. Käännät päätäsi taaksepäin ja vilkaiset minua uudestaan. Kävelen yhä perässäsi. Huomaan, että kävelet kohti kijastohyllyjen välissä olevaa umpikujaa.

Runotyttö:

Kävelen rivakasti kirjaston käytävää eteenpäin, ja pyörittelen päätäni, jotta saisin tämän kihelmöinnin ja kuumotuksen loppumaan. Muutan alkuperäistä suunnitelmaa, en käännykään kahviota kohden, vaan hyllyjen välistä yhä rauhallisemmille kirjaston osastoille, joilla on vain vanhoja, pölyyntyneitä kirjoja, eikä juuri lainkaan ihmisiä. En tiedä, mikä minut saa tekemään niin, luultavasti tuo outo tunne, että jotain väistämätöntä on tapahtumassa.

Täällä on vieläkin hiljaisempaa kuin muualla kirjastossa, ja kuulen oikeastaan vain askelteni äänen. Het-kinen, toiset askeleet! Tuleeko tuo mies tänne samanlaisen tunteen ajamana kuin minäkin? Vilkaisen taakseni, ja näen jälleen sen miehen lukusalista. Hän on hyllyrivin toisessa päässä ja hänen katseensa hipoo minua kuin se olisi kiinteä esine. Jopa hieman säikähdän tuollaista katsetta, niitä kun harvemmin saan osakseni, ja kiihdytän vauhtia. Jälleen uusi hyllynkulma. Se hieman raapaisee kättäni, kun ohitan sen ja käännyn – olen umpikujassa!

Minä:

Hiljaisen ja hämärän käytävän päässä pysähdyt. Tiedän, että olet umpikujassa. Näen, että poimit kirjan hyllystä. Olet selvästi vieläkin jännittyneempi ja hermostuneempi. Astelen päättäväisesti lähemmäs sinua, kunnes tulen taaksesi. Et katso minua päin, vaan kasvosi ovat kohti hyllyä, mutta tiedät varmasti, että olen aivan takanasi. Nyt en kysy tai odota enää mitään, vaan pusken lantiollani sinut saman tien hyllyä vasten. Et sano mitään, kuulen vain vaimean henkäyksen. Käteni sujahtaa hameesi alle, jossa tunnen sormillani märät pikkuhoususi.

Runotyttö:

Ensimmäinen ajatukseni on huutaa, mutta en tahdokaan. Huuto muuttuu vaimeaksi huokaukseksi. Jollakin kummalla tapaa koen, että tämä on tapahtumassa jollekin muulle, ei minulle. Näen välähdyksenomaisesti kuvan itsestäni ja minua vasten painautuneesta pitkästä miehestä takaapäin, kuin ulkopuolisen ihmisen silmin. Palaudun omaan kehooni samalla kun kirja putoaa kädestäni lattialle. Jännityn, sillä pelästyn jonkun kuulevan sen. Jännitys vain kasvaa, ja muuttaa muotoaan, kun tunnen käden käyvän jalkovälissäni. Mies työntää kätensä puseroni alle, siirtää rintaliivit pois rintojeni päältä. Puristus rinnoistani on voimakas, ja tunnen väristyksen selässäni, samoin kuin kovan painauman. Yritän vaimen-taa huokaukseni. Hän nipistää nännejäni niin, että saa minut liikuttelemaan lanteitani itseään vasten. Toinen käsistä laskeutuu alemmas ja hivelee napaani. Kaikki tapahtuu hetkessä.

Minä:

Vaistoan, että haluat minun nipistävän nännejäsi, ja niin tehdessäni tunnen niiden kovettuvan…kuulen kiihtyvän hengityksesi…samalla kun hengityksesi kiihtyy ja rintasi muuttuvat yhä herkemmäksi, tiedän että haluat minun puristavan niitä jo hieman lujempaa….puristelen lämpimillä käsilläni pyöreitä tissejäsi ja nautin niiden pehmeydestä. Kaluni sojottaa housuissani lujana vaaka-asennossa, ja mitään ajattelematta avaan housujeni vetoketjun…ja nostan hamettasi ylöspäin. Kuuma ja kova kaluni asettuu pehmeiden pakaroitesi väliin …tunnet käteni kulkevan etupuolelle häpysi päälle, joka tuntuu kostealta ja kuumalta…suuret sormeni tunnustelevat kuumottavien ja liukkaiden häpyhuuliesi reunoja.

Runotyttö:

Tunnen miehen käden jo hävylläni, klitorista koettelemassa. Mies pyörittelee sormiaan herkästi mutta vikkelästi sen ympärillä, sitten ne liukuvat pitkin kosteaa vakoa alaspäin lähemmäs reikääni. Huokaan ja tavoittelen omalla kädelläni miestä, ja kun saan hänen kalunsa käsiini, tunnen, kuinka hän vavahtaa. Odotan, että mitä hän tekee seuraavaksi, mutta samalla minua hävettää olla tällaisessa tilanteessa pai-kassa, jossa kuka tahansa saattaa minut nähdä. Toisaalta kiinnijäämisen pelko on niin kiihottavaa.

Kuulen kilahtavan äänen, ja tajuan sen olevan linkkuveitsen ääni. Mies on avannut sen ja leikkaa yhtäkkiä sillä alushousuni alhaalta auki paljastaen pilluni. Sormi tekee tietä kookkaalle kalulle. Se työntyy heti sisääni, ja tunnen alapääni hyvin täydeltä. Voihkaisen hiljaa ääneen ensimmäisen kerran, kun kalu liikkuu sisälläni ja osuu sitten kohdunkaulaani. Mies pitää minua vartalollaan seinää vasten samalla kun alkaa naimaan minua takaapäin. En pysty kiihkossani estelemään miestä vaan pikemminkin vaistomaisesti kumarrun eteenpäin, jotta mies pääsee vielä helpommin sisääni.

Olen kiihkoissani ja kuumissani, eikä se ainakaan vähennny siitä, kun tunnen taas sormen klitallani. Mies hyväilee ja panee minua niin taitavasti, että tunnen lähestyväni orgasmia väistämättä. Nyt en pystyisi, enkä edes haluaisi pidätellä, vaikka mielessäni vilahtaakin, että mitä ihmettä olen tekemässä! Olen sel-västi löysempi kuin äsken ja lähes jokainen uusi työntö osuu minua aivan pohjalleni asti miehen nopeut-taessa koko ajan tahtiaan. Rinnan kimpussa työskentelevä käsikin puristeei nopeammin ja juuri, juuri sopivasti kun salista alkaa kuulua jotain melua, minä tulen. Orgasmini nousee varpaista asti, ne kipriste-levät ensimmäisenä, sitten pilluni alkaa supistella, uudelleen ja uudelleen…. ja yhtäkkiä olen aivan rentoutunut. Retkotan miehen ja seinän välissä jonkin aikaa täysin velttona ja hengitän syvään.

Hän on kuitenkin yhä kovana kuin kivi sisälläni ja tunnen uuden halun nousevan, kun hän aloittaa uudel-leen. Monta vahvaa työntöä aivan loppuun asti …. kunnes vaistoan, että hän alkaa olla jo rajoilla, mutta jatkaa päättäväisesti naimistani, ja juuri…. ja juuri kun tunnen lämpimän sperman purskahtavan sisälleni, minä tulen jo toisen kerran, jos mahdollista, ensimmäistäkin voimakkaammin. Olen aivan uupunut ponnistelusta, ja jännityksestä, niinpä en ehdi reagoida mitenkään siihen, että mies vetäytyy sisältäni ja irtautuu minusta. Kuulen vetoketjun äänen.

Olen edelleen kasvot seinää vasten, mutta yhtäkkiä mies on poissa, enkä voi sille mitään, en voi lähteä hänen peräänsä tässä tilassa.

Minä:

Hikipisaroiden valuessa otsallani mieletön paineeni purkautuu runotyttöön, aina viimeistä nykäystä ja tippaa myöten, tuohon maailman kiihottavimpaan olentoon. Vetäydyn hänestä pois ja vedän vetoketjuni kiinni. Vaistoan, että emme voi edelleenkään sanoa mitään, olemme joutuneet viettiemme valtaan tavalla, joka ei kestä puhetta. Peräännyn taaksepäin kulman taakse ja siitä edelleen toisen kirjastohyllyn käytävälle, ja siitä ulos johtavalle käytävälle. Ulkona huomaan, kuinka lujaa pulssini edelleen hakkaa. Otan muutaman juoksuaskeleen kadun yli kohti aurinkoista jokivartta, jossa liityn jalankulkijoiden ja pyöräilijoiden tasaiseen virtaan kauniina kesäiltapäivänä.

Runotyttö:

Alan nopeasti palata todellisuuteen. Mitä olenkaan juuri antanut tapahtua! Tunnen oloni täysin rentoutu-neeksi, mutta häpeä lyö lujaa vasten kasvoja. Kuinka noloa on kävellä kävellä kirjastosta pois kadulle ja siitä vielä bussilla kotiin, pimppa paljaana ilman alushousuja, naama naimisesta punaisena ja täysin tun-temattoman miehen spermat ja omat nesteet reisiä pitkin valuen!
Pornonovellin Naama punaisena kirjastossa kirjoittanut Nimimerkki: Vanha tekijä

Lue myös

Kuntosalilla naitiin rankasti - Suomalaiset seksinovellit

Kuumaa panoa kuntosalilla

Kuumaa panoa kuntosalilla : On heinäkuinen aamu ja ajelen autolla aamu seitsemäksi kuntosalille, jossa minun …

Saku liikutteli jäykkää kyrpää vasten Lauran hikistä takapuolta, pyöritti terskan kärkeä pyllyreiällä, antoi upota hiukan... kunnes lopulta sujautti sen varovasti kokonaan sisään.

Kuuma jälleennäkeminen

Kuuma jälleennäkeminen : Sakulla oli ollut kaikkea muuta kuin helppoa. Gonahtanut intin ilmapiiri oli ikään …

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *