Oikeassa paikassa

Oikeassa paikassa :

Käteni tärisevät ja mietin, olenko varmasti oikeassa paikassa. Ovi kuuluu nimittäin Villi Iralle, Suomen tunnetuimmalle Valtiattarelle ja vastassa on hän itse. Iralla on lämmin, miellyttävä ääni joka pyytää peremmälle. Jotenkin aavistan että tuon äänen takana on enemmänkin, kunhan vain päivä kuluu pidemmälle. Astun ovesta sisään ja minua pyydetään riisumaan vaatteeni. ”Kaikkiko?” kysyn ääni väristen. ”Kaikki”, kuuluu vastaus.

Riisuudun eteisessä Iran katseen alla alastomaksi ja ripustan vaatteeni naulakkoon. Hän laittaa silmilleni siteen ja alkaa johdattaa minua käsistäni vetämällä peremmälle. Jännitys sisälläni on muuttunut lähes käsin kosketeltavaksi palloksi, mutta en anna sen kuitenkaan häiritä enempää vaan koitan keskittyä siihen mitä on tapahtumassa .Minut ohjataan istumaan korkealle tuolille. Tunnistan sen kuvista näkemäkseni gynegologin tuoliksi. Menen istumaan, nostan jalkani jalkatuille ja Ira laittaa molempiin käsiini eräänlaiset nahkaiset tumput joiden sisällä käteni ovat nyrkissä kuin lapsessa.. ”Lapasissa” ei ole peukalolle omaa tilaa vaan kaikki sormet on vangittu käsineen sisälle. Seuraavaksi Ira alkaa sitoa käsiäni tuolin käsinojiin erilaisten hihnojen avulla. Kun hauikset ja ranteet on hoideltu, on jalkojeni vuoro.

On turha luulla että tulisin juurikaan raajojani liikuttamaan kunhan Ira on valmis. Käteni ovat jo tiukassa sidonnassa, ja seuraavaksi hän virittää erilaisia hihnoja joilla hän sitoo jalkani paikalleen. Vasen jalkani on juuri kiinnitetty, kun tunnen Valtiattaren alastoman jalan koskettavan omaani. Se tuntuu pehmeältä, lämpimältä, hyvältä. Koen melkein häpeää tuosta tuntemuksesta – saisiko tällaisessa sessiossa mikään tuntua hyvältä? Tuohon kysymykseen olenkin oikeastaan tullut hakemaan vastausta, sillä tämä on ensimmäinen kerta kun olen tekemisissä oikean, käsin kosketeltavan sidonnan kanssa.

Jalkojeni sitomisen jälkeen saan kaulaani jonkinlaisen korkean kaulapannan. Se ei purista vaan tuntuu hyvältä. Olen sidottu, olen avuton – ja se tuntuu mahtavalta.

Seuraavaksi Ira kolistelee hetkisen kaapissa ja saapuu takaisin luokseni. Kuulen pientä vienoa kilinää ja seuraavaksi kipu iskee vasemmanpuoleiseen nänniini. Ymmärrän että Ira laittoi siihen säädettävän nipistimen, joka on vielä kivusta huolimatta varsin löysällä. Hän pyytää minua kertomaan asteikolla 1-10 kivun määrän, ja arvioin tilanteen kolmosen arvoiseksi. Vaikka olemmekin vasta ihan alussa, alan kuitenkin jo hieman ymmärtää mistä on kyse kun puhutaan kivusta ja nautinnosta.

Ira päättää vääntää nipistimiin lisää voimaa ja kyselee taas tilannetta; ”kuusi”, ynähdän ja alan nauttia tilanteesta entistä enemmän. Ja sitten onkin alapään vuoro. Johtuen silmieni siteestä en näe mitä kauhistuksia sinne laitetaan; jonkinlaisia nipistimiä kivespusseihinkin tuntuu iskeytyvän. Nämä eivät kuitenkaan juuri minua hätkäytä vaan raportoin tuntumaksi kakkosen. Samalla Ira alkaa herätellä kauhusta uinuvaa penistäni pienellä hipelöinnillä, eikä turhaan sillä selviä elonmerkkejä pikkuveljessä alkaakin tapahtua. Sitten nipistimiä lisäillään, mutta kovin pahaksi tilanne ei kohdallani muodostu.

Palaamme jälleen hetkisen kuluttua elämän perusasioihin; Ira ruuvaa nipistimiin vieläkin lisää tehoja, ja nyt ulisen kivusta ja huudan ”10!”. Ira tuntuu nauttivan tilanteesta ja kiusoittelee minua kestävyydestäni samalla näpäytellen nipistimiä. Ja ikäänkuin tässä ei olisi tarpeeksi, yht’äkkiä Ira päästää nipistimet irti ja nipistää nännejäni sormillaan. Ulisen kivusta ja reuhdon käsiäni, mutta eiväthän ne mihinkään liiku. ”Oliko se kymmenen?”, kysyy Ira vienosti hymyillen.

Nautittuaan tilanteesta tarpeeksi hän alkaakin irroitella remmejä käsistäni ja jaloistani; uskallan tuskin kuvitella mitä seuraavaksi on ohjelmassa. Kun olen jälleen liikuntakykyinen, Ira ohjastaa minut ylös tuolista. Ihmettelen jo outoa vapauttani kunnes minut käännetään ympäri ja Ira sitoo minut tuoliin toisin päin: olen naama vasten tuolia, käteni on sidottu käsinojiin ja nyt turvaton, alaston takapuoleni sojottaa ulospäin. Jalkani on sidottu tuolin runoon, jälleen kerran tukevilla nahkahihnoilla. En edelleenkään näe mitään ja ihmettelen miltä mahdan näyttää – ajatus ei tosin kauan kestä sillä nyt minua komennetaan avaamaan suuni. Tehtyäni työtä käskettyä suuhuni työnnetään kuminen, ilmalla täytettävä penis. Pian hän alkaa pumpata siihen ilmaa ja pyytää kertomaan kun riittää. Suuni on täysi mutta kykenen vielä hengittämään ilman ongelmia; vastaan ynisemällä. Suustani ei nyt tietenkään saa ulos mitään selvää puhetta.

Onnea ei tosin kestä kauan. Kuulen huoneesta outoa surinaa, kuuluu ”tsap” ja kivekseni ovat tulessa. Huudan vaikka en saakaan ääntä kuulumaan. Ymmärrän että Ira hyväilee kivespussejani jonkinlaisella sähköshokkilaitteella. Yhä uudestaan ja uudestaan – nyt ei armoa tunneta. Ikuisuudelta tuntuvan ajan jälkeen hän viimein lopettaa ja saan hetken hengähtää. Nyt Valtiatar alkaa läpsytellä pakaroitani, ensin kevyemmin ja sitten voimakkaammin.

Ja sitten tunnen kuinka anukseeni laitetaan liukastetta, ja pian peräaukkooni alkaa työntyä jotain. Tajuan kyseessä olevan päälle puettavan strap-on dildon! Alkukummastuksen jälkeen Iran kiusoitteleva liike alkaa tuntua hyvältä, ja Ira osoittautuukin erinomaiseksi käsittelijäksi. Pikkuhiljaa vauhti kiihtyy, ja tässä käsittelyssä saan kliimaksin ja voihkin suukapulaani. Aivan mahtavaa!

Vaan mikään hyvä ei kestä ikuisesti. Sessio on ohi, Valtiatar irrottaa minut tuolista ja saattelee suihkuun. Suihkun jälkeen halaamme hyvästiksi, ja mieleeni jää yksi ajatus: ”milloin uudelleen?”

Pornonovellin Oikeassa paikassa kirjoittanut Nimimerkki: fetish