Pikapano päivässä pitää lääkärin loitolla
Havahdun työrutiineista puhelimen piippaukseen. Whatsapissa on lyhyt viesti K:lta – ”Oletko kaupungissa?”. Vastaan lyhyesti ja vähän provoavasti vaikka tunnen viestin sävyn jo niin monelta aiemmalta kerralta ”En, mutta huomenna on hyvin aikaa, mitä mielessä?” Vastaus tulee pienen viiveen jälkeen; ”Pidetään pikapalaveri, kahvi tai lounas jossain?”. Nivusissa sykähtää, tunnen yhteisen koodimme ja tiedän tasan tarkkaan mihin viestitely ja sinänsä viaton palaveri taas johtaa. Vastaan nopeasti; ”Lounas ok, käykö klo 11?” Menee hetki ja pikainen peukku pamahtaa ruutuun.
Loppupäivä ja ilta kuluu nopeasti, arkisten askareiden parissa. Vaimo tai lapset eivät huomaa mitään, näin ainakin luulen. Onhan sama kuvio toistunut jo niin monesti aiemminkin. En edes tunne syyllisyyttä, pohdin että mitä eivät tiedä, niin se ei heihin myöskään vaikuta, näin perustelen puhtaan himon yliotteen ottamista itsestäni. Näin uskottelen, ja eihän tässä olla ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, tuumailen ja katselen samalla itseäni peilistä. Sieltä katsoo takaisin raamikas suomalainen mies, pieni häivähdys aktiiviurheilijan vuosista näkyy vartalosta ja kehonkielestä, joskin liikuntaa voisi harrastaa enemmäkin nykyään. Pidän näkemästäni, vaatteet istuvat sopivasti ja tiedän että vastakkainenkin sukupuoli arvostaa kaltaistani sopivan karheaa – ei liian sliipattua miestyyppiä.
Aamu kuluu normaalisti ja lähden kotoa muina miehinä, ja työn arkirutiinit siivittävät aamupäivää kohti yhtätoista. Mielestäni valmistauduin työpäivään kuten mihin tahansa päivään, vaikka tapaaminen K:n kanssa vähän jo kangastelikin mielessä pienenä väreilynä. Kävelen sovittuun kohtaamispaikaan ja katselen ympärilleni, mutta K:a ei näy vielä missään. Odottelen hetken kunnes huomaan tutun hahmon kauppakeskuksen ihmisvilinässä, sieltä se saapuu. Katselen naisen määrätietoista askellusta paikalle ja analysoin taas kerran näkemääni; uranainen, nelissäkymmenissä, huoliteltu, muutama lapsi pyöräytetty joka näkyy mukavasti lantion muodossa – täyteläisen C-kupin rinnat ja pikimustat puolipitkät hiukset. Varsinkin pyrstö alkaa olla siinä rajalla, että voisiko jopa olla hieman kapeampi, mutta toisaalta olen aina pitänyt muodokkaammasta takamuksesta. Ja mikäpä tuota katsellessa, peppu on sullottu sopivasti strategisista paikoista kiristäviin muotifarkkuihin, eli se kyllä kääntää katseita viereisen kahvilan pöydissä istuvilta vanhemmilta herrasmiehiltä. Vaaleasta paitapuserosta on muutama nappi sopivasti auki, ja se paljastaa rintavakoa leidin hieman kumartuessa. K on tahollaan varattu kuten minäkin, ja näennäisen onnellisessa liitossa – ollut jo kauan mutta välillä rouva tuntuu tarvitsevan pientä vaihtelua vaniljaan, ja se tuntuu olevan meikäläsen rooli tässä kuviossa. En valita, nautinhan minäkin tästä. K puhuu samalla kännykkään ja selvästi on jostain innoissaan, tunnistan tuon itsevarman pilkkeen silmissä jo kilometrien päähän. Nainen kantaa itseään ylväästi ja kaikesta huomaa että nelikymppinen daami on sinut itsensä kanssa. Puhelu loppuu, ja moikkaamme sekä vaihdamme kuulumiset sekä sovimme mihin suuntaamme lounaalle. Ihan kuten hyvät businestutut tekevät, vaikka tiedän että pinnan alla molemmilla kuplii..
Kävellessämme katselen K:a sivusilmällä, samalla kun juttelemme normaaleita asioita työstä ym. jutuista. Olen huomaavinani hieman normaalia huolitellumman meikin ja hajuveden tuoksu tuntuu sopivasti sieraimissa. ”Kiimainen narttu on selvästi panostanut salatapaamiseen”, tuumailen mielessäni kun saavumme tuttuun lounasruokalaan. Nappaamme eväät noutopöydästä ja siirrymme ruokailemaan, ja ruokailun lomassa käymme työhön liittyviä kuvioita läpi ihan normaalisti. Ravintolassa on molemmille tuttuja ihan riittävästi, eli muunlainen käytös herättäisi varmasti epäilyksiä heti, eli homma menee totutun kaavan mukaan. Molemmat tietävät homman säännöt, eli kumpikaan ei halua keinuttaa venettä arkielämän suhteen ja peli on molemmilla tahoillaan pelattu. Perheet, asuntolainat ym. arkirealismi sanelee viitekehyksen missä toimitaan, ja sitä ei tahdota yhteisestä sopimuksesta särkeä. Ruokailu sujuu läpi rutiininomaisesti, ja jälkiruokakahvien kohdalla K kysyy: ”Juodaanko kahvit tässä vai mennäänkö meidän konttorille jatkamaan palaveria ja otetaan kahvit siellä? Voit samalla näyttää jotain videotykiltäkin jos tarvetta demota asioita?” Tunnistan tuon hymyn lauseen loputtua, se kertoo siitä että piukkojen farkkujen alla pikkareiden haarakiila on jo kostunut, ja varattu isopylly tahtoo rietastella ruokatunnilla vieraan – tai ei nyt niin vieraan kuitenkaan – miehen kanssa. Nyökkään ja totean ”Se sopii hyvin, mennään vaan”. Tunnen miten housuissa sykkii, ja totean olleen suurta viisautta valita farkut suorien housujen sijaan tähän päivään. Palautamme astiat robottimaisesti, ja lähdemme kävelemään kohti K:n konttoria. Se on kävelymatkan päässä, ja kohtuuisossa liikehuoneistossa työskentelee vain muutama henkilö K:n lisäksi. Kävellessämme K kertoo miten kaikki muut ovat koulutuksessa, ja hän on tämän päivän aivan itsekseen konttorilla. Huomaan naisen askelluksessa normaalia keinuvampaa lantion käyntiä, ja katselen sitä mielelläni, tietäen että kohta pääsen käsiksi tähän varattuun herkkupyrstöön.
Matka sujuu kuin itsestään ja kohta ollaankin jo tutun konttorin ovella. K avaa oven ja toteamme yhdessä konttorin olevan tyhjä. Asiakkaita heillä ei juuri käy, eli saamme olla rauhassa tämän pienen yhteisen hetkemme. Konttorin oven sulkeuduttua K rohkaistuu ja nappaa minua yllättäen kädestä kiinni, sanoen ”Mennäänpäs peremmälle, laitan sitä luvattu kahvia tippumaan”. Seurailen K:a toimiston perällä olevaan neukkariin, ja laitan ilokseni merkille että rouva on jo heittänyt päällysvaatetta pois – päällä on enää paitapusero ja farkut. Katselen mahtavaa peräsintä hetken kunnes muistan että K tykkää määrätietoisista otteista, ja menen suoraan leidin taakse seisomaan, niin että hän varmasti tuntee kovettuman farkuissani vasten tuota miltei mauttoman muodokasta peppuaan. K säpsähtää ja huokaisee samalla sanoen ”Viime kerrasta on jo niin pitkä aika ja arvaa oonko miettinyt tätä meidän juttua monesti. Eihän tässä oo mitään järkeä, mut tuun aina niin kiimaiseksi kun ajattelenkin…”. Keskeytän leidin alkaen samalla avaamaan puseron nappeja, ja tunnustelen samalla kohollaan olevaa povea. Pari lasta pyöräyttäneen ja imettäneen nelikymppisen mamman rinnat eivät enää ole mitä terhakkaimmassa kunnossa, mutta tunnistan isojen nännien kovettumisen jo liivien läpi. K voihkii, samalla kun avaan liivien hakaset ja vapautan nuo herkulliset lollot vapauteen.
Nännit nöpöttävät kivikovina ja hieron niitä sormieni välissä tunnustellen, samalla kun painan suukon rouvan niskaan. Aistin hajuveden tuoksun, ja tunnen miten kulli alkaa kovettua täyteen mittaansa – se on kohta saatava pois farkkujen puristuksesta. Hieron etumustani K:n peppua vasten, puristellen samalla noita mahtavia rintoja, ja K tietää kyllä mitä haluan. Sanattomasta sopimuksesta hän käätyy, menee polvilleen ja alkaa avata vyötäni ja farkkujen sepalusta. Tässä ei kauaa nokka tuhise, ja kohta leidillä onkin lemmensauva käsissään, ja tottuneesti hän vetää liikkuvat taakse, ja alkaa runkata kaluani. Ei se mikään mahtimela ole, mutta useimmille kuulemma riittävä – suunnilleen 17 cm ja paksuhko, suonikaskin. Tämän on myös K vahvistanut, parempaa on mitä kuulemma kotona tarjolla. Muutaman runkkausliikkeen jälkeen K nappaa vieraan aisan suuhunsa ja alkaa varovasti imuttaa sitä. Ensiksi nupista, sitten vaihe vaiheelta syvemmälle kurkkuun, samalla toisella kädellä roikkuvia kiveksiäni hieroen. Tilanne kiihottaa minuakin siinä määrin, että totean hetken nautittuani K:lle ”Mulla on aika herkässä…” ja hän ymmärtää yskän. Leidi tietää kuitenkin miten vierasta sonnia miellytetään ja ohjaa kalun vielä rintojensa väliin ja vetää siinä muutaman työnnön todeten ”Niin mullakin, voinko pliis tulla päälle..?”.
Nyökkään ja käyn kyrpä tanassa karhealle matolle selälleen, samalla kun seuraan K:n kuoriutumista farkuistaan. Laitan merkille että leidi on lähtenyt kotoa epäilyksiä vältellen varsin tavallisissa alusasuissa, mutta mitäpä tuosta, hyvä niin.. Menee hetki, kunnes tunnen kädet rintakehälläni ja kiimainen tamma kiipeää satulaan. Suonikas vieras kulli tuntee napakan sormiotteen, kun leidi sovittelee sitä huulilleen ja laittaa sen sisään. Alkuravi on tunnustelevaa, ja aisa käy vain hetken matkaa sisällä huulilta, kunnes hetken lämmittelyn jälkeen rouva painaa työkalun pohjaan saakka. Tämä tuntuu sanoinkuvaamattoman hyvältä, varsinkin kun leidi nojaa samanaikaisesti eteenpäin ja tarjoaa rintansa puristeltavaksi. Muistan K:n pitävän nännien nuolemisesta aktin aikana ja nappaan jo parhaat päivänsä nähneet hinkit käsittelyyn, ja vuorottelen napakkana nöpöttäviä nännejä karheiden huulteni välissä, leipoen samalla noita ihania utareita. Tunnen miten tahti ratsailla kiihtyy, ja K kiristää tahtia uikuttaen samalla. Myös omassa kyrvässä alkaa tuntua painetta, ja hetken tiukan nylkytyksen jälkeen K kiljahtaa ison O:n merkiksi muttei kuitenkaan lopeta vielä ratsaastamistaan. Rouva selvästi herkuttelee, ja hetken nautittuaan hän kysyy ”Tahotko tässä, vai tuutko vielä takaa”, tietäen selvästi mieltymykseni ja oman peppunsa vetovoiman. Murahdan tahtovani takaa, ja leidi nousee päältä, käyden kiltisti kontalleen. Katson rivosti pyllistävää saalistani tyytyväisenä, ja käyn kontalleni herkkupepun taakse. Kulli sujahtaa tutusti sisään märkään kiimaliiteriin, ja K ähkäisee sanoen samalla ”Ota nyt itelles, mä sain jo äsken..”. Teen työtä käskettyä ja aloitan tunnustelevat työnnöt, nautiskellen samalla hetkestä. Laitan kädet leveille lanteilla ja aloitan kiihkeämmät työnnöt, litinä kasvaa ja tunnen miten kivekset alkavat pikkuhiljaa nousta lähemmäs heppiä..ei mene enää montaa työntöä kun lastini lähtee liikkeelle ja se suihkuaa K:n kaluani puristavaan varattuun pimpukkaan. Rouva nauttii vieraan sonnin siemenestä, ja makaamme hetken paikallaan kunnes K sanoo ”Huh, miten hyvältä se tuntui. Pikapano päivässä pitää lääkärin loitolla..” ja heläyttää perään hemaisevimman hymynsä. Tuumailen että nyt mamma tietää mistä puhuu, ja suuntaan wc:hen siistimään olemustani loppupäivän palavereja varten.
Pornonovellin Pikapano päivässä pitää lääkärin loitolla kirjoittanut Nimimerkki: bootyFan
