Villit ukot

Olemme Tanen kanssa yli viisikymppisiä ukkoja. Olemme harrastaneet villiä seksiä keskenämme jo jotain kaksikymmentä vuotta. Tane on maanviljelijä ja hänellä on isohko tila laajoine metsineen. Minä eli Jokke omistan pienehkön maansiirtofirman, siis kaivinkone ja kuorma-auto. Olemme tutustuneet aikoinaan yhteisen homotuttavan synttäreillä. Näin vaikka kumpikin on vähän umpimielinen eikä paljon tykännyt löysiä lässyttää. Arasteleva kiinnostus kuitenkin syntyi, kun kumpikin oli iso, raamikas äijä ja ruumiilliseen työhön tottunut. Niinpä vaihdoimme yhteystietoja, vaikka kumpikaan ei silloin uskonut, että mitään yhteyttä syntyisi. Asuimmekin melkein sadan kilometrin päässä toisistamme.

En nyt muista, kumpi ensimmäisenä uskaltautui lähettämään sähköpostia toiselle. Siitä kuitenkin alkoi ahkera viestittely. Kerroimme, kuinka olimme homouteen syttyneet. Molemmat tunnustivat tienneensä sen itsestään jo varhaisessa teini-iässä, mutta ahdistuneena salanneet sen muilta. Minäkin uskaltauduin ensimmäiseen homokokemukseeni vasta intin jälkeen. Oli sekä jännittävä että kiihottava kokemus, mutta ei se mihinkään suhteeseen johtanut. Eikä muutkaan kokemukset ennen Tanea.

Hän puolestaan oli joutunut lähes raiskatuksi 17-vuotiaana. Tekijä oli joku lähellä asunut reilusti vanhempi korsto, joka on jo ajat sitten kuollut. ’Lähes’ raiskaus se oli ollut, koska – vaikka se oli ollut väkivaltainen ja pelottava tapahtuma – oli Tane kuitenkin tykännyt siitä siksi paljon, että oli varmistunut homoudestaan ja siitä, mistä hän tykkää miesten välisessä seksissä. Hän tykkää rajusta menosta, kunnon alistusmeiningistä.

Ja niin tykkään minäkin. Seksin pitää minusta olla kuin kahden miehekkään äijän taistelua, jonka voittaja on top-roolissa. En tietenkään omassa homoudessani päätynyt tuohon ihan alusta asti. Kun kuitenkin olin varsinkin nuorena aika riehakas kaveri, tulin aika usein joutuneeksi tappeluihin. Ihan tavallista nahistelua ja painiskelua se vain oli, ei mitään älytöntä turpaan mättämistä – vaikka olen sellaistakin kokenut. Tykkäsin niistä sählingeistä kuitenkin kullini turvoksiin ja runkkasin hartaasti jälkikäteen. Niinpä kuin itsestään ajan myötä aloin haaveilla homoseksissäkin moisesta raisusta menosta.

Viesteissämme Tane alkoi ensimmäisenä kertoa myös muista kiinnostuksistaan. Hän on haalarimies. Tykkää peuhata työkamppeissa ja kumisaappaissa. Minähän innostuin niistä heti, vaikka sitä ennen olin enemmän nahkakuteiden harrastaja. Olihan minulla silloin parikymmentä vuotta sitten prätkäkin. Mutta työni takia minulla tietenkin oli myös haalareita ja saappaita, en vain ollut aiemmin ajatellut niitä seksikkäinä.

Tane vakuutti, että sen miehekkäämpää äijää ei olekaan kuin haalarijätkä. Ei hänen tarvinnut minua kauaa puhua ympäri, kun olin aivan samaa mieltä. Vuosien varrella olemme hankkineet vartijan, poliisin ja sotilaiden haalareita – ei toki aitoja. Tietenkin meillä on jo omasta takaa ihan tavallisia työmiehen haalareita, koko haalareita sekä housu- ja takkiyhdistelmiä. Jalkineitakin löytyy paksuista työkengistä nahkaisiin ja kumisiin pitkävartisiin saappaisiin. Molemmilla on jopa mustat kahluusaappaat, jotka hankimme, kun kuvittelimme ryhtyvämme kalastamaan yhdellä Tanen metsien läpi virtaavalla purolla – ei siitä toistaiseksi mitään ole tullut.

Kun olimme muutaman kuukauden viestitelleet, Tane kutsui loppukeväästä minut luokseen. Hän oli saanut toukotyöt päätökseen ja hänellä oli vähän siinä luppoaikaa. Hän kirjoitti: ’Tulepa tänne, niin otetaan varsin miehestä mittaa. Nappaa mukaan kunnon kamppeet, haalarit ja saappaat. Täällä on paikkoja, joissa peuhata rauhassa.’ Minähän innostuin heti, vaikka jännittikin, mitä se touhu pitäisi sisällään. Pakkasin reppuun yhdet työhaalarit ja kumisaappaat. Varsinaisesti sonnustauduin nahkaiseen mustaan ajoasuun ja sen päälle huomioliivit.

Ajoin prätkällä ohjeiden mukaan ja saavuin vähän yli tunnin kuluttua ison maalaistalon pihaan. Ympärillä oli monia lehtipuita ja jokunen iso kuusi. Pihapiiriin kuului monenlaisia tilanpitoon liittyviä rakennuksia, aittoja, entiset navetta ja hevostalli, konehalli, liiteri ja hieman kauempana sauna. En ole mikään kauneuden palvoja, mutta täytyy myöntää, että se talo ja ympäristö tekivät minuun vaikutuksen. Sellaisessa paikassa olisi hieno asua.

Tane astui päätalosta rappusille miehekkään isona. Hän oli metsurin haalarissa, joka oli väritykseltään oranssi ja sininen. Jalassa mustat kumisaappaat. Hän huikkasi:

– Jahas, tulihan se prätkä-äijä viimeinkin. Miten matka meni?
– Ihan mukavasti näillä säillä. Onpa sulla komeat paikat.
– No joo, on tullut pidettyä huolta näistä tiloista, kun ei vanhapoikana ole muutakaan tekemistä. Tulehan kahville.

Asetuimme tuvan pitkän pöydän ääreen vastakkain. Joimme kahvia ja sen kanssa meni muutama pullakin. Emme meinanneet päästä asiaan, jota kiertelimme kuin se muinainen kissa kuumaa puuroa. Haparoiden rupattelimme kuulumisista, että mitä sitä on viime viestien jälkeen tapahtunut. No, kummallekaan ei muuta kuin työntekoa. Lopulta rohkastuin kysymään:

– Miten ajattelit hommamme menevän?
– Tuota, mitä sanoisit, jos vääntäisimme saunan edustalla samalla, kun sauna lämpiää?
– Käyhän se. Ja vissiin panisimme sitten saunassa?
– Niin. Vaikka minusta olis aika komeaa, jos sää panisit mua tuossa nahka-asussa.
– Voinhan minä. Mutta entä jos sää voitat vääntömme?
– Pitäisköhän mun tunnustaa, että mää tykkään hävitä ja tulla alistetuksi. Aion kyllä ensin tapella tosissani.
– Ai, mää en tajunnutkaan, että sää oot bottom.
– Joo, niin oon. En tiedä, miksi. Mää vain haluan, että tollainen iso jätkä voittaa mut ja käsittelee kovakouraisesti.
– Käyhän se. Osaan kyllä olla tosi raju otteissani. Minkälaiset säännöt?
– Ei minkäänlaisia. Saat ihan lyödäkin mua, jos nyt ei veri sentään ihan solkenaan lennä. Mää kyllä sanon, jos menee liian rankaksi.
– Huh, kuulostaa tosi hurjalta. Tarttee sitten pitää nää ajohanskat käsissä, jos lyödäkin saa. Näissä on rystysissä pehmusteet.
– Ja näköjään pitkät varret. Mää voisin laittaa mustat kumiset rukkaset. En varmaan sua kovaa kuitenkaan lyö.
– Ei tartte sääliä. Anna palaa niin kuin tuntuu. Mää taidan kaivaa mun saappaat esiin.
– Joo, teepä se, niin mennään lämmittämään sauna. Puut on siellä valmiina.

Otin repusta saappaat ja vedin ne jalkaan, varret nahkahousujen lahkeiden päälle. Sitten vielä ne ajohanskat käsiin. Tane jo puuskahti, että olin saatanan komean näköinen. Hän otti porstuan hattuhyllyltä rukkaset. Hitto, että kiima poltteli jo siinä vaiheessa. Vähän uhosimme ja pullistelimme toisillemme, kun marssimme saunalle. Kun tulet oli saatu kiukaan alle, menimme siihen edustan nurmikolle vastakkain seisomaan. Kiersimme vähän etukumarassa toisiamme, kädet haarallaan tarttumavalmiina. Kumpikin terhenteli kuin tappelukukko. Tane ärähti:

– Saatanan, prätkä-äijä, nyt katotaan, onko sussa miestä.
– Vitun metsuri, mää pieksän sut tosta vaan ja paan sut anelemaan armoa itku kurkussa. Käy päälle, jos uskallat.
– Mää en miestä pelkää.

Samassa hän syöksyi kimppuuni. Otin hänet vastaan horjahtamatta. Aloimme äheltää pystypainissa ja tavoittelimme kunnon otetta toisesta. Potkimme toistemme saappaita, hakkasimme toisen kylkiä ja kiroilimme uhmakkaina. Tane tosiaan pisti kunnolla vastaan, ei suostunut olemaan mikään helppo vastus. Hän painoi kumirukkasella naamaani ruttuun, mikä tuntui itse asiassa aika kiihottavalta. Nahka-asuni natisi sekin Tanen väkevissä kourissa. Minulla alkoi jo nousta hiki otsalle ja tappelukiukku lihaksiin. Sain hänestä otteen, jolla sain painettua hänet kumaraan, ja yritin vetää hänet maahan. Hän sai kuitenkin otteen saappaistani ja kaatoi minut kumoon. En itse irrottanut otettani hänestä ja niin sain kiepsautettua hänet kyljelleen viereeni. Salamana pomppasin hänen päälleen ja sain hänet polvieni puristukseen. Hän kiemurteli ponnekkaasti allani ja yritti huitoa minua nyrkeillään. Ei hän osunut niillä kovinaan tehokkaasti. Minä puolestani aloin nyt survoa hänen pärstäänsä ajohanskoillani ja taisinpa vetäistä pari nyrkiniskuakin sänkisiin poskiin. Kun hän yritti nostaa itsensä siltaan pudottaakseen minut päältään, vedin täysillä häntä pallean seudulle. Taisi olla turhan kova isku, sillä Tane älähti tuskaisesti ja rojahti takaisin selälleen. Painauduin pitkin pituuttani hänen vartalolleen. Hän kamppaili edelleen tarmokkaasti ja hinkkasi saappaitaan minun kumppareihini. Hänen vääntelehtivä ruumiinsa sai kullini paisumaan kunnolla. Aloin rynkyttää täysillä. Hän ähkyi ihan sekona. Minä hurmaannuin siinä sekopäiseksi ja läpsin hänen naamaansa. Taisinpa painaa liiankin reilusti kyynärvarrellani hänen kurkkuaan. Hän kähisi:

– Ei saatana, mää luovutan. Sää voitit.
– Vittu jätkä, mää olisin voinut hakata sut kunnolla, mutta okei jos kerran antaudut.
– Huh, aika kunnolla sain turpaani nytkin. Mää haluan sun kyrpäs perseeseeni ennen kuin laukeat housuihis.
– Hyvä, se olikin aika lähellä. Missä mää paan sua? Tässä pihallako?
– Mennään tohon saunan eteiseen. Mulla on siellä panovälineitä. Pystytkö panemaan tuo nahkapuku päällä?
– Kunhan saan kyrpäni esiin.

Astuimme eteiseen ja Tane ojensi minulle nurkkakaapista kortsupakkauksen ja pullon liukuöljyä. Hän riisui haalarinsa roikkumaan reisille ja saappaiden varaan. Mitkä hartian ja leveän selän pullistelevat lihakset sieltä paljastuikaan, huh! Hän veti ne kumirukkaset vielä kouriinsa ja nojautui vahvoilla käsillään seinään perse tyrkyllä. Ruiskautin liukastetta kovien pakaroiden väliin ja tungin sitä sormilla aukkoon. Tane inisi ja ähkyi. Sitten kumitin ja liukastin nahkahousuistani sojottavan vehkeeni, kun Tane näki sen, hän parahti:

– Ei, jumalauta, mikä sonnin suoro! Ei se muhun mahdu.
– Mahtuu se. Väkisin jos ei muuten.
– Ootko varovainen?
– Paskat oon. Sää tuut ulvomaan tuskasta, kun pamputan sua kunnolla.

Hän huokaisi värähtäen, ehkä pelosta, ehkä nautinnon odotuksesta. Ryhdyin hommiin, painoin terskan reiälle, mutta Tane puristi sen tiukaksi. Ärähdin, että hakkaan hänet, jos hän ei päästä minua sisäänsä. Varmuuden vuoksi iskinkin pari kovaa iskua hänen kylkiinsä. Sain kuin sainkin terskan sisään ja siitä väkevällä työnnöllä hitaasti koko kalunkin juurta myöten. Tanen selkälihakset värähtelivät ja äijä itse ruikutti muka tuskissaan – ties vaikka häneen sattuikin, en kysynyt. Vetelin ensin aika rauhallisesti pari kertaa, mutta älyttömässä kiimassa kiedoin käsivarteni puristamaan hänen rintakehäänsä. Notkistelin siinä polviani ja sain saappaamme nirhautumaan mukavasti vastakkain. Aloitin melkoisen rynkytyksen, nahkani vain natisivat tahdissani. Purin hieman hänen niskaansa. Hän huitaisi kumirukkasellaan taakse päin ja osui otsaani. Ärsyynnyin ja aloin survoa hänen naamaansa ajohanskallani. Samalla vauhditin kullini raivoisaan menoon. Tane kiroili tosi kiukkuisena ja valitti tuskissaan. Kiihotuin mielettömästi. Viimein karjuin suoraa huutoa:

– Aah… aarghh… nyt tulee… uhuuh…
– Auts… aijai… aa… anna palaa…
– Ah… uuu… saatana… mahtavaa…

Täytin kumisäkin rajuilla lantioniskuilla pakaroihin. Ihan aivoni pimenivät. Jäimme siihen seisomaan sylikkäin täristen ja jalat vapisten. Kun kyrpäni kutistui ulos omia aikojaan, irrottauduimme toisistamme, mutta kun yritin suudella Tanea, hän ärähti:

– Saatanan, jätkä, älä yritä hempeillä!
– Sorry, mää ajattelin vaan kiittää sua.
– Mää en akkamaisista hellyyksistä välitä. Mää tykkään miehistä.
– Selvä. Hyvä tietää. Mutta sen vain sanon, että sua oli aivan mahtavaa panna.
– Joo, määkin tykkäsin siitä ihan helvetisti. Sää osaat olla tosi mies panohommissa.
– Jos tuo oli kiitos, niin kiitos siitä, naurahdin.

Tane tyrkkäsi minua kauemmaksi. Ryhdyimme riisumaan saunaan. Lauteilla kehuimme vielä toisiamme. Niin raisusta painista kuin miehekkäästä panosta. Hakkasimme itseämme vastoilla ja väliin toisiammekin. Koivun tuoreet lehdet tuoksuivat huumaavilta niin kuin miehinen hikemmekin. Sitä rupesin kuitenkin päivittelemään:

– Miksi sunlainen lihaskimppu, joka pystyisi tuosta vain pieksämään kenet tahansa, haluaa mieluummin ottaa itse turpiinsa?
– En tiedä. Tai rehellisesti sanottuna tiedän hyvinkin. Siitä samasta syystä, mistä alkoi homoilunikin.
– Ai siitä raiskauksesta? Luulis, että vaikutus olis ihan päin vastainen. Että mieluummin kostaisit kaikille homoille.
– Aluksi halusinkin tehdä niin. Treenasin hulluna ja kun sitten arvelin olevani tarpeeksi voimakas ja kovanyrkkinen, hakkasin sen raiskaajan. Ja nussin sen äijän perseen verille, mutta se vain kiljui nautinnosta. Mää en nauttinut siitä kostosta. Muistelin vain sitä, miltä se alistetuksi tuleminen oli tuntunut ja jäin kiinni siihen tunteeseen. Ja niin on ollut siitä lähtien.
– Sää oot outo. Mutta jos joskus päähäsi pälähtää, että haluatkin pieksää mut ja nussia päälle, niin siitä vaan.
– Heh, nyt sää oot outo. Miks sää haluisit tulla hakatuksi?
– En mää haluakaan, mutta huomasinhan mää äsken, kun painittiin, että sää voisit hyvinkin voittaa mut. Reiluna miehenä en häpeä hävitä tosi kovalle äijälle.
– Jos mää joskus voittaisinkin sut, niin kyllä mää haluisin silti sun pamppus perseeseeni.
– Ai, hävinnyt panee voittajaa? Vaan entäpä jos mää haluaisinkin sun nussivan mua?
– En tiedä. Älä halua. Tai ehkä mää joskus saattaisin uhrautua.

On hän sittemmin pari kertaa uhrautunutkin ja tunnustan, että melkoinen panija hän onkin. Silloin jatkoimme saunomista ja juttelimme töistämme pitkään yöhön.

Nukuimme samassa sängyssä. Sitä olen harvoin saanut kokea. Aamulla oli mahtavaa herätä Tanen nokan tuhistessa kainalossani ja paksu lihaksikas reisi painautuneena haaroihini. Minulla oli mahtava seisokki ja kömmin varovasti vessaan kuselle. Palatessani Tane oli jo herännyt ja keitteli kahveja ja kaurapuuroa tuvassa. Istuimme pöytään ja aloimme suunnitella päivän seikkailuja. Tane ehdotti, että menisimme metsään käymään hurjia taisteluja. Tyyliin metsurit suuttuvat toisiinsa ja alkavat tapella. Minusta se kuulosti komealta ja kannatin ajatusta heti, jos tyypit sitten nussivat kuusten katveessa. Tane naurahti, että minkä puun alla tahansa.

Kun olimme siivonneet aamiaisen jäljet, sonnustauduimme työhaalareihin ja mustiin kumisaappaisiin. Tietenkin uhosimme ja vittuilimme toisillemme, kun lähdimme ulos. Vähän töniskelimme kaveria metsämatkallamme. Tane oli antanut minullekin sellaiset mustat kumiset rukkaset. Haistelin ja maistelin niitä, miehekästä materiaalia. Myös keväinen metsä tuoksui älyttömän hyvältä ja kohotti kiimaista tunnelmaa. Tane johdatti meitä syvemmälle metsään, rämmimme varsinaisessa ryteikössä, mutta lopulta eteen avautui tasainen männikkö, jonka aluskasvullisuudessa oli jäkälää, mustikan- ja puolukanvarsia. Siellä Tane kääntyi minuun päin ja katsoi minuun vihainen taisteluhaaste silmissään:

– Saatanan sälli, taidan vetää sua nyt turpaan!
– Vitut, susta oo mua hakkaamaan.
– Sehän nähdään!
– Jumalauta, anna sitten tulla. Näytä, mihin pystyt.

Tane huitaisi nyrkillä, mutta minä torjuin sen kevyesti. Minä puolestani läjäytin häntä sillä kumirukkasella häntä poskipäähän. Isku oli sen verran kova, että Tanen pää heilahti tukka hulmahtaen. Loikkasin hänen kimppuunsa ja kaaduimme metsänpohjaan. Tarrasimme tiukasti toisiimme ja aloimme pyöriä ympäriinsä, että jäkälät vain pölisivät. Potkimme toistemme saappaita, hakkasimme kylkiä, ähisimme kunnon tappeluvimmassa ja ainakin minä nautin sen haalariasuisen metsurin runttaamisesta metsänpohjaan. Kyllä Tanekin ehti saada minut monta kertaa alleen ja nylkytti selvästi seisovaa kaluaan minuun. Taistelimme ihan hurmiossa ja kiroilimme kuin raivoissamme. Minä kiihotuin aivan älyttömään erektioon ja etten laukeaisi haalareihini, otin vastustajani niin tiukkaan lukkoon, että hän antautui vittuuntuneena:

– Saatana, vaikka oon omastakin mielestäni tosi kova jätkä niin, miksen mää pärjää sulle?
– Hitto, mää oon selvästi sitten kovempi mies. Perse paljaaksi, sälli!
– Hyvä on. Mutta mää kostan tän vielä.
– Siinähän kostat. Kontilles!

Tane könysi ylös riisui haalarinsa taas polviin ja kävi kontilleen. Otin häneltä liukasteen ja ruiskin sitä persevakoon. Kumitin ja liukastin oman vaativana sojottavan kaluni. Ohjasin terskan reiälle ja painauduin Tanen selkään. Kulli tunkeutui samalla metsurini suoleen sitkeydellä. Hitto, miten mahtavalta se tuntuikaan! Tuntui tosi miehekkäältä alistaa se vastustaja kyrvälläni. Saappaamme varret olivat ristikkäin ja narisivat kiihottavasti toisiinsa. Metsä kohisi vaimeasti ympärillä ja me ähkyimme ja kiroilimme syvillä rintaäänillä nussimisen tahdissa. En pitkään jaksanut hillitä siitintäni, vaan päästin sen hulluun survontaan. Tane valitti komeasti ja haukkui minua sekopääksi. Se vain villitsi minut entisestään. Lopulta ruiskin kunnon lastin kortsuun. Tane huokaisi:

– Jumalauta, loppuihan se viimein! Vaan olipahan pano.
– Juu-uh. Tää metsäpano oli mahtava keksintö.
– Joo, tätä harrastamme jatkossakin vai mitä?
– Ilman muuta. Varsinkin jos lupaat tapella yhtä kovaa kuin äsken.
– Saat multa vielä kunnolla turpaas.
– Hehe. Ette vain lupais liikoja.
– Mää en turhia lässyttele.

Pääsimme siitä vapiseville tolpillemme. Haalarit ylös ja sitten äidyimme kaverillisesti muksimaan toisiamme kumirukkasilla. Tane kun ei tykkää hellyyden osoituksista, ne pitää kätkeä nyrkiniskuihin. Palasimme talolle ja kävimme saunalla pesulla. Menimme tupaan lounaalle. Suunnittelimme jatkoa ja päätimme edelleen harrastaa hurjia tappelu-painisessioitamme. Lupasin palata seuraavana viikonloppuna. Siitä tulikin vähintään yhtä villi kuin mennyt.

Olemme tavanneet nyt tämän parinkymmenen vuoden aikana pari kolme kertaa kuussa. Meno on aina ollut hurjan villiä. Ja niin kuin tulin maininneeksi, Tane on suostunut muutaman kerran minut voittamaan ja päälle panemaan minua. Erityisesti kun saimme niitä uusia haalareita, hän innostui poliisina kurittamaan minua, nahkaan pukeutunutta jätkää – olen muuten luopunut prätkästä jo kymmenen vuotta sitten. Vartijoina ja sotilaina olemme myös onnistuneet taistelemaan lähes verissä päin, vammat olivat toki vaatimattomia. Aika jännä, että näin vanhuuden – haloo, olemme vasta 5-kymppisiä – kynnyksellä, jaksamme riehua kuin nuoret sällit. Ja nauttia siitä aina vain. Kuntokin pysyy tässä melskeessä hyvänä.

Pornonovellin Villit ukot on kirjoittanut nimimerkki Pasi