Alistus – Osa 2

Edellinen osa: Alistus – Osa 1

Elokuvasta oli ehtinyt vierähtää jo viikon verran aikaa. Koulu, harrastukset ja kaverit pitivät huolta siitä, että aikani ei käynyt tylsäksi. Olin suorastaan uupunut. Makasin huoneeni sängyllä ja kuuntelin musiikkia kuulokkeiden kautta. Silmäilin huonettani. Huoneeni ei ole kovin iso, ja yleensä aika sotkuinen. Viiden huoneen rivitalosta se oli pienin makuuhuone, mutta toisaalta siivoaminen käy käden käänteessä. Juuri nyt ei vaatekasojen, kirjapinojen tai pelikonsolin pois korjaaminen innostanut ollenkaan. Uppouduin synthwave musiikin maailmaan ja annoin sen viedä minut ajelulle toiselle aikakaudelle. ”Millaista oli elää 80-luvulla? Olivatko asiat silloin paremmin?”, pohdin itsekseni. Kesken pohdintojeni kuului kova tömäys huoneeni toisella puolella olevasta seinästä. Kuulin musiikin yli epämääräistä muminaa ja oletin, että isosiskoni oli pakkaamassa tavaroitaan laatikoihin. Hänellä oli muutto edessä omaan asuntoon. ”Onnekas…”, ajattelin. Keittiöstä kantautui paistetun lohen herkullinen tuoksu, johon tyhjä vatsani reagoi kovalla murinalla. Nousin ylös ja lähdin seuraamaan tuoksua.

Palattuani huoneeseeni avasin kannettavan tietokoneeni ja harkitsin jonkin elokuvan katsomista. Vieressäni sängyllä ollut puhelimeni värisi. Siihen oli tullut viesti. Uteliaisuus voitti ja nappasin puhelimen kouraani. ”Maria” näkyi lähettäjän kohdalla. Tunsin kuinka perhoset ilmestyivät täysin tyhjästä vatsani sopukoihin. En ollut jutellut Marian kanssa sitten elokuvaillan. ”Heippa komistus, mitä puuhaat? Olen tässä lähistöllä kauppareissulla ja mietin, että olisinko voinut tulla käymään teillä? :)”, hän oli kirjoittanut. Sormeni saivat käskynsä muualta, sillä ennen kuin ehdin edes muotoilla vastausta päässäni, olin lähettänyt: ”Moikka! Tottakai, tervetuloa!”. Vaivihkaa sepalukseni alueelle kohonneen teltan perusteella käskyjen lähteestä ei ollut epäselvyyttä. Katsoin huoneeni sekasortoa tuskastuneena. Ryhdyin siivoushommiin.

Puolisen tunnin kuluttua viestistä meidän ovikello soi. Kävelin ripeästi kohti eteistä ja huikkasin matkalla tiedoksi, että Maria tuli käymään. Avasin ulko-oven sydän pamppaillen. Siellä hän seisoi. Kaunein nainen, jonka olen koskaan nähnyt. Ihastukseni, ketä en tulisi koskaan saamaan. Tänään minua tuijotti hyvien kevyesti ja vaaleasti meikatut silmät. Vihreiden ja säkenöivien silmien yllä lepäsivät haalean sinertävällä luomivärillä värjätyt luomet. Kulmakarvat olivat tällä kertaa jätetty luonnollisiksi. Täyteläiset huulet olivat nekin korostamatta. Tuijotin noita seksikkyyttä tihkuavia huulia, jotka hymyilivät minulle. Huulet raottuivat hieman paljastaen kauniit valkoiset hampaat, jotka yllättäen pureutuivat hänen alahuulelleen. Tajusin, että Maria oli huomannut tuijotukseni ja vastasi takaisin kiusottelevalla huulien näykkäisyllä. Alahuuli jäi kimmeltämään syljestä. Näky oli hyvin eroottinen ja sietämätön. ”Kutsutko minut sisään?”, hän lopulta naurahti ja virnisti minulle. Heräsin kiimaisesta transsistani ja väistyin sivuun. ”Sori, väsyttää vain vähän…”, sain sanottua. Mikä oli täyttä valetta tietystikin. En ole koskaan ennen ollut näin hereillä. Katsoin Mariaa kun hän ohitti minut ovensuulla. Hänellä oli sporttinen tyyli tänään: pitkät vaaleat hiukset sidottu poninhännälle, vaaleanpunainen mustalla kuvioitu kevyt juoksutakki, mustat ja pinnoiltaan kiiltävät lahkeista levenevät verryttelyhousut sekä valkoiset Niken juoksukengät. Kevyt ja makea persikan kukkien tuoksu valtasi hajuaistini. Hajuvesi oli hyvin hillitty, mutta toi elegantin naisellisuuden esiin. Odotin herrasmiehen tavoin ulko-ovella, että Maria saisi riisuttua kenkänsä ja takkinsa rauhassa. Avattuaan takkinsa vetoketjun hän käänsikin päätään kohti minua. ”Saisitko riisuttua takkini?”, hän kysyi pehmeällä äänellään. ”Toki, annas kun autan”, vastasin oitis ja autoin vetämään takin pois päältä. Ripustin märän takin roikkumaan ja vilkaisin Marian suuntaan. Marialla oli yllään harmaa pitkähihainen trikoopusero, joka myötäili hänen urheilullista vartaloaan. Kapeasta vyötäröstä puseron linjat jatkuivat kauniissa kaaressa isohkoille ja terhakoille rinnoille, jättäen paljastavan kaula-aukon. Katseeni meinasi jäädä lepäämään kaula-aukon kohdalla selvästikin push up -liivien nostattamien rintojen synnyttämää rintavakoa katsellen, kunnes huomasin tiukkojen verryttelyhousujen nuoleman jalan ojentuvan kohti minua. Vilkaisin hieman hämmentyneenä kohti Mariaa. Hän hymyili kujeilevasti. ”Riisuisitko kenkäni myös?”, hän jatkoi pehmeällä ja lämpimällä äänellään. Äänellä, joka tuntui sisältävän hitusen viekkautta. Jopa käskyttämistä. Katsoin epäilevästi Marian taakse, että näkyykö ketään perheestäni, mutta ketään ei näkynyt. Valehtelisin, jos väittäisin, että tilanne ei kiihottanut minua ollenkaan. ”No, mikäpäs siinä”, sanoin kepeästi, yrittäen vaikuttaa leikkisältä. Laskeuduin polvilleni Marian eteen ja tartuin kaksin käsin hänen ojentuneen jalan juoksukengästä. Vilkasin nopeasti ylös kohti Mariaa. Hän vaikutti nauttivan tilanteesta. En osannut erottaa, että oliko tilanne hänelle puhtaasti vitsailua, vai saiko hän siitä enemmänkin irti. Vedin kengän pois jalasta ja sieltä ilmestyi siro sekä huolliteltu jalkaterä. Jalalle oli puettu valkoinen ped sock tyyppinen nilkkasukka, joka ulottui kantapäästä aina vaalean pinkillä värjättyihin varpaisiin asti. Pitsisukka paljasti läpinäkyvällä materiaalillaan Marian pitkät ja sirot varpaat, joiden kohdalle sukan suuaukko jäi, jättäen jalkapöydän täysin avonaiseksi. Marian lämmin, jopa aavistuksen hiessä ollut jalka kasvatti paineeni äärimmilleen. Mieltymykseni naisten jalkoihin on ollut elämässäni jo pitkään, mutta en ollut ikinä kertonut siitä kellekään. ”Toivottavasti ei haise kovin pahasti, oli pitkä kauppareissu”, hän virnisti minulle. Asetin kengän telineelle, johon seurasi perästä toinenkin kappale. Olin juuri nousemassa jaloilleni, kun muistin tilanteen etumuksessa. Laskeuduin nopeasti takaisin alas ja yritin esittää, että satutin polveni. ”Mene vain edeltä. Tulen kohta perässä”, sanoin ja hieroin polveani esittäen mahdollisimman vakuuttavasti. Maria hymyili hieman ilkikurisesti, joten uskoin vahingon jo tapahtuneen. Hän kääntyi ja lähti liikkumaan kohti keittiötä, josta kuului muun perheen juttelua. Näky edessäni laittoi sydämeni laukkaamaan kuin ravihevonen steroideilla, ja jouduin pinnistelemään, että en laukeaisi housuihin. Kantapäistä sääriin väljähköt mustat housut jatkuivat kohti reisiä huomattavasti kiristyen, tuoden esiin atleettiset, mutta hyvin naiselliset reisien muodot. Tiukat ja pyöreät pakarat näkyivät osittain trikoopuseron alta. En osannut olla ajattelematta millaiset pikkuhousut hänellä oli yllään. Suljin silmäni ja yritin olla ajattelematta mitään kiihottavaa, jotta pääsisin liikkeelle. Hetken rauhoituttuani nousin ylös ja lähdin kohti keittiötä.

Keittiössä Maria ja vanhempani vaihtoivat kuulumisiaan. Äitini puhua pälpätti kirjoista, jotka oli vastikään lukenut. Ihmettelin kovasti kuinka Maria jaksoi kuunnella sen kaiken kiinnostuneen näköisenä. Tiesin kyllä, että Maria luki itsekin kirjoja runsaasti. Kaiken sen liikunnan ja juhlimisen alla asui akateemisesti fiksu ja älykäs nuori nainen. Päivitettyään elämäntilanteensa äidilleni, Maria seurasi perässäni huoneeseeni. Maria sulki oven perässään. Istahdin sängylleni sillä aikaa kun Maria katseli ympärilleen. Hän ei ollut käynyt kylässä hetkeen, ja olin siinä ajassa ehtinyt järjestämään huonettani uusiksi. ”Hei, sinulla on edelleen tämä hymypoikapatsas!”, hän sanoi ilahtuneena. ”Joo, mihinkäs minä siitä pääsisin..”, tokaisin takaraivoani raapien. Jostain syystä tunsin oloni aina kiusalliseksi, kun puheenaiheeksi nousi esille patsas, jonka olin saanut olemalla iloinen ala-asteella. Stipendi menestyksestä kouluaineissa olisi ollut puheaiheen arvoinen asia. Sellaisen, jonka Maria on saanut aikoinaan. Hän oli äärimmäisen menestyksekäs oppilas. Sellainen, kenen ei tarvinnut edes päntätä päätä puhki, vaan aikaa jäi muuhunkin elämään. Normaalisti olisin ollut kade, mutta en osannut olla sitä ihastukselleni. ”Voi..olet ollut varmasti hyvin suloinen..”, hän kiusoitteli. Tunsin kuinka korvani kuumenivat ja puna nousi poskilleni. Maria istahti pöytäni tuolille ja katsoi kohti minua. ”Mitäs puuhataan?”, hän kysyi reippaan oloisena. Mietin hetken eri vaihtoehtoja. ”Katsotaanko jotain elokuvaa läppärin kautta? Meinasin sitä tehdä tässä aiemmin”, kysyin häneltä. Maria tykkäsi ajatuksesta, joten laskin kannettavan koneen alas matolle. Maria laskeutui polvilleen ja yhdellä sulavalla liikkeellä lähti asettautumaan mahalleen matolle. Juuri kun hän asetti kyynärpäänsä matolle jättäen alaselkänsä vielä koholle, huomasin vilahduksen punaisista pitsisistä hotpantseista, jotka pilkottivat housujen alta. Pepun ollessa vielä koholla osasin erottaa jopa housujen läpi ohuet ääriviivat. Tunsin jälleen kuinka paine kasvoi ja syöksyin mahalleni ennen kuin Maria ehti nähdä. Makea hajuvesi kantautui nenääni, joka vain yllytti erektiotani. Halusin niin kovasti kääntyä kohti hänen kasvojaan, jotka olivat vain muutaman sentin päässä omistani. Mutta en vain kyennyt siihen. Ei ollut rohkeutta eikä itsevarmuutta. ”Mitä jos hän ei viihdy Niklaksen kanssa? Mitä jos hän pitääkin minusta? Rohkenenko?”, ajattelin epätoivon partaalla. Tunsin Marian kehon lämmön vieressäni. Kuulin hänen rauhallisen hengityksen, sekä tunsin lämpimän ilmavirran oikeassa kädessäni. Tunsin kuinka muutama vapaana oleva hius laskeutui oikealle olalleni, ja siitä jatkuivat kutittamaan kaulaani. Kuulin kuinka Maria nuolaisi huuliaan. Joka solu kehossani huusi tekemään jotain, mutta mieleni oli kahlittuna ja heitetty Mariaanien haudan syvimpään pohjaan. Edessä olisi parin tunnin edestä tahtojen taistelua, joka uuvuttaisi niin kehoni kuin mieleni. ”Mitä ihmettä tämä nainen minulle tekeekään..”, ajattelin jälleen kerran. Avasin kannettavan koneeni ja lähdin hakemaan suoratoistopalvelun sivustoa, kun huomasinkin, että verkkoselain aloitti ehdottamaan vanhoja hakutuloksiani. Siinä vaiheessa jähmetyin. En ymmärtänyt miten niin oli päässyt käymään, mutta se oli siinä tilanteessa murheistani pienin. Hakutulokset toivat esiin kirjavan joukon asioita, jotka sisälsivät muun muassa jalkafetissiä, bdsm ja alistusta. Tuntui kuin aika ympärilläni olisi hidastunut. Halusin vajota maan alle ja pysyä siellä. Kirjoitin nopeasti oikean sivuston loppuun ja yritin esittää kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. ”Onko toiveita elokuvan suhteen?”, kysyin niin luonnollisesti kuin pystyin. ”Hmm…miten olisi jokin eroottinen elokuva? Bdsm?”, hän vastasi selvästikin naurua pidätellen. Huokasin syvään ja painoin pääni piiloon käsieni väliin. ”Olikin turhaa toiveajattelua kuvitella, että et olisi huomannut tuota..”, mumisin hiljaa. Maria hymyili lohduttavasti. ”Kuule, ei ole iso juttu. Salaisuutesi on turvassa. Toistaiseksi..”, hän lisäsi loppuun silmää iskien. ”Vai sellaiset fantasiat sinulla liikkuvat päässäsi. Mikä sinua niissä kiehtoo? Jos koet tilanteen tunkeilevaksi, niin lopetan kyselyn tähän”, Maria lisäsi loppuun. Arvostin hänen huomaavaisuuttaan ja ajattelin, että sama asiasta on jutella kun maito ehti jo läikkyä. ”No, sitä on vaikea selittää. Jalkafetissin tapauksessa naisten jalkojen kauniit muodot kiihottavat. Myös se, että jalat ovat kehon alin osa, mikä sopii hyvin nöyryyttämisen ja alistuksen asetelmaan”, selitin hänelle vaivaantuneena. Maria vaikutti olevan aidosti kiinnostunut. ”No se selittääkin sinun innostuksen kenkieni riisumiseen”, hän kommentoi hymyillen. ”Alistuksessa taas se idea, että toinen henkilö, joka minun tapauksessani on nainen, dominoi toista, niin psykologisesti kuin fyysisesti, on hyvin kiihottavaa ja jännittävää. Olet toisen armoilla, etkä ikinä tiedä mitä toinen keksii nöyryyttääkseen sinut”, jatkoin selitystäni hänelle. ”Entä kipu? Eikö sinua häiritse, että toiselle tuotetaan kipua alistamisen aikana?”, hän kysyi. ”Niin kauan kun osapuolet tiedostavat mihin ryhtyvät, en koe sitä häiritsevänä. Päinvastoin, se on entistä kiihottavampaa”, selitin hänelle. Tunsin oloni vähän rennommaksi, kun sain kerrottua hänelle mieltymyksistäni tuon nolon episodin jälkeen. Vaikkakin olin edelleen kiusaantunut niistä selittäessäni. Maria tuijotti minua hetken, ikäänkuin miettien jotain kuumeisesti. Hän siristi hieman silmiään ja nostatti huulilleen jälleen epäilyttävän hymyn. Ihan kuin hänellä olisi ollut mielessä jotain, jonka hän oli keksinyt tuon keskustelun jälkeen. Annoin asian olla, ja jatkoimme elokuvan parissa. Minä edelleen kovissa paineissa.

Parin tunnin päästä saatoin Marian läheiselle bussipysäkille. Oli jo pimeä ja ulkona ripeksi vettä. Seisoimme vartin verran pysäkillä odottaen bussia. Juttelimme niitä näitä, eikä onneksi minun fetissit nousseet enää tapetille. Kun bussi vihdoin saapui pysäkille, Maria antoi kostean pusun poskelleni ja kiipesi bussin portaat ylös maksamaan lipun. Katsoin hänen heiluvasta poninhännästä aina alas keikkuvaan peppuun asti. Heipattelin hänet ja lähdin kävelemään vaivalloisesti kohti kotia.

Novelli jaktuu: Alistus – Osa 3

Pornonovellin Alistus – Osa 2 on kirjoittanut nimimerkki: Haaveilija