Frottailijat

Sepe ja minä, Jani, olemme olleet yhdessä viisi vuotta ja siitä asuneet yhdessä vähän yli kolme. Me emme harrasta anaalipanoja, en osaa tarkalleen sanoa miksi. Sen sijaan me frottailemme eli nylkytämme toisiamme. Melkein aina housut jalassa ja pöksyihin me laskemme mällimmekin. Pari vuotta sitten aloimme maustaa seksiämme erilaisilla tarinoilla ja roolileikeillä. Ja voin vakuuttaa, että meno on kertakaikkisen vauhdikasta ja mahtavaa.

Tutustuimme alunperin intissä, olimme tupatovereita. Emme me siellä vielä seksiä keksineet harrastaa, emme olleet siellä edes kovin hyviä kavereita. Tapasimme suureksi yllätykseksemme seuraavaksi, kun aloimme molemmat opiskella terveydenhoitoalan oppilaitoksessa. Minä olen valmistunut fysioterapeutiksi. Sepe on ensihoitaja ja työskentelee palolaitoksen ambulanssissa. Jumalauta, että hän jaksaa kehua komean lihaksikkaita työtovereitaan, palomiehiä. Se ärsyttää minua välillä. Sepe on itsekin lihaksikas, niin kuin minäkin. Näkisittepä meidän leveät hartiat, pyykkilautavatsamme ja hauiksemme, jalkojen lihaksista puhumattakaan. Niin että en ymmärrä, miksi intoilla muiden vastaavista. En ole mustasukkainen, en missään tapauksessa – kuin korkeintaan ihan pikkuisen vain.

Silloin kun aloitimme opiskelut, törmäsimme oppilaitoksemme käytävällä aivan yllättäen. Kumpikin ällistyi liikkumattomaksi eikä saanut alkuun sanaa suustaan. Emme olleet intissä tulleet puhuneeksi opintohaaveistamme. Ja nyt samassa koulussa! Kun pääsimme liikkeelle, alkoi hilpeä selkään takominen. Sepe hihkui:

– Mitä vittua sää täällä teet?
– Jumalauta, samat sanat. Opiskelen fysioterapiaa.
– Mää sairaanhoitajaksi. Haaveilen kylläkin ensihoitajan hommista ambulanssissa.
– Hehe, että pääset hurjastelemaan piipaa-autolla?
– Just. Joka pojan lapsuuden unelma.

Kummallakin oli juuri alkamassa oppitunti ja niinpä sovimme tapaavamme ala-aulassa koulun loputtua siltä päivältä. Sieltä lähdimme sitten kaupungille baariin. Jaarittelimme monen tuopin ajan intistä, opiskelusta ja kuntoilusta – siihen päädyimme fysioterapian opintojeni vuoksi. Oli Sepekin urheillut koko ikänsä, mikä näkyi varsin hyvin hänen komeassa kropassaan. Niinpä keksimme, että ryhtyisimme käymään yhdessä koulumme kuntosalilla ja lenkkeilemään läheisellä ulkoilualueella, joka itse asiassa on varsin laaja metsä kaupungin kupeessa. Silloin emme juttelussamme menneet mihinkään syvemmin henkilökohtaiseen, varsinkaan emme seksiasioihin.

Niin sitten aloimme kuntoilun. Kävimme salilla tai lenkillä neljästä viiteen kertaan viikossa. Tätä kesti pari vuotta. Ystävyytemme syveni tänä aikana hyvin läheiseksi. Siksi on vähän outoa, että treenaamisemme oli melko kilpailuhenkistä, siihen kuului keskinäistä uhoa, vittuilua ja kyllä myös naureskelua. Kun vilkaisin meitä välillä kuntosalin isoista peileistä, oli pakko nielaista ja hieraista haaroja, olimme minusta mielettömän hyvännäköisiä. Sepekin on jälkeenpäin tunnustanut, että oli mennyt päästä sekaisin katsellessaan meidän salskeita vartaloita.

Tietenkin kilpailuhenkisyyteen kuului myös vertailu, kummalla on isommat lihakset, kumpi nostaa enemmän rautaa, kumpi juoksee kovempaa ja pitempään. Se taas johti useinkin hilpeisiin nahisteluihin, semmoisiin nuorten miesten puolitotisiin yrityksiin mitellä voimia. Ja minä rakastin sitä, tuntea Sepen voima ja vastata siihen, saada koskea siihen upeaan sälliin. Kyllä Sepekin siitä tykkäsi, sillä hän se useimmiten kävi minuun käsiksi ensin. Tilanteet eivät koskaan muuttuneet kuitenkaan oikeaksi tappeluksi. Kunhan nyt pidimme hauskaa kaikessa kaveruudessa.

Silti juuri nuo nahistelut lopulta johtivat meidät seksiin. Perjantaina, syyskuun alussa opintojemme kolmantena vuonna, kävimme koulutuntien jälkeen ensin kuntosalilla raatamassa reippaalla kilpamielellä. En ollut ehtinyt aamulla runkata, joten Sepen lihasten katselu oli erityisen miellyttävää ja suoraan sanoen kiimaani nostattavaa. Naureskelun ja vittuilun ohessa päätimme lähteä illalla yhteen urheilubaariin. Kävimme kumpikin heittämässä treenikamppeet omaan kotiin.

Tapasimme siellä baarissa. Istuimme syrjäiseen pöytään, josta oli kuitenkin hyvä näköyhteys suureen tv:n ruutuun. Sieltä tuli biljardia, joka ei kiinnostanut meitä kumpaakaan. Puhuimme koulusta, mutta parin tuopin jälkeen Sepe täräytti:

– Onko sulla ketään donnaa?
– Naista? Ei oo. Entä sulla?
– Joo, ei mullakaan. Sää sitten vissiin runkkaat?
– Joo. Niin kai sääkin?
– Tietysti. Välillä monta kertaa päivässä.
– Hehe. Sama täällä ja hyvää tekee.
– Ootko koskaan nussinut ketään?
– Höh, ootko itse?
– En. Oli mulla kyllä yksi jännä kokemus teini-iässä. En tiiä, kehtaanko puhua siitä.
– Mikset kehtais?
– No kun se oli yhden jätkän kanssa. Mää olin 15 ja se kaks vuotta vanhempi.
– Ihan tosi. Mitä tapahtui?
– Ruvettiin vitsin vuoksi vertailemaan kyrpiä. Kaivettiin ne esiin ja sitten ruvettiin miekkailemaan niillä. Ne tietysti kovettuivat siinä ja pakkohan ne oli sitten runkata.
– Koskitko sää sen toisen kulliin?
– Joo.
– Miltä se tuntui?
– Öö… jos oon rehellinen, niin aika kiihottavalta. Mutta mää olin siis ihan teini silloin vielä.
– Joo, ymmärrän. Silloin tulee tehtyä kaikenlaista. Ammuitteko mällit?
– Joo, ruiskittiin toistemme nahkatakeille. Oli siinä putsaaminen. Minkälaisia kokemuksia sulla oli teininä?
– Ei mitään noin raflaavaa. Ihan kateeksi käy.

Keskustelu tyrehtyi. Minun sydämeni tykytti hulluna ja jalat vispasivat pöydän alla. Sepellä oli homokokemuksia! Hitto. Vilkuilimme toisiamme sivusilmällä. Molemmat olivat selvästi hämmennyksissä Sepen paljastuksesta.

Samassa tv:stä alkoi tulla ohjelmaa vapaaottelusta. Siis siitä lajista, jossa kaksi liki alastonta äijää sulkeutuu häkkiin tappelemaan nyrkein, potkuin ja painimalla. Aloimme seurata otteluita. Taisimme molemmat edellisen keskustelun jälkeen kiihottua niistä tappeluista. Mikä ettei kun lihaksikkaat jätkät hiestä kiillellen ähelsivät toistensa kimpussa. Nielin sylkeä ja kysyin Sepeltä:

– Voisitko kuvitella meneväs tuommoseen häkkiin tappelemaan jonkun jätkän kanssa?
– En. En takuulla pärjäis. Oon kyllä kauan sitten teininä harrastanut taekwondoa.
– Ai? Mää en oo harrastanut mitään kamppailulajia. Isoveljen kanssa vaan tapellu, siis painittu ja vähän käytetty nyrkkejäkin. Mutta en määkään menis tuohon häkkiin. Turhan rajun näköistä mulle.
– Joo, me saatais äkkiä turpaamme, vaikka muuten kovia jätkiä ollaankin.

Nauroimme tuolle ajatukselle ja katsoimme toisiamme silmiin. Seurasimme vielä yhden matsin sitä vapaaottelua, joka päättyi aika nopeasti tuomarin keskeytykseen. Sen jälkeen Sepe ehdotti, että vaihtaisimme baaria. Tyhjensimme tuoppimme, vedimme nahkatakkien vetoketjut kiinni ja lähdimme.

Aioimme mennä yhteen karaokebaariin – tykkäämme laulaa – ja oikaisimme yhden puiston läpi. Oli aika hämärää jo eikä puistoa valaistu kunnolla. En tiedä, mistä sain rohkeuden käydä Sepen kimppuun – kai olin jo niin kiimassa. Kaappasin hänet takaapäin tiukkaan otteeseen. Hän tietysti ryhtyi rimpuilemaan vastaan. Hän työnsi pakaroitaan nivusiini ja pyöritteli persettään siinä. Minä rupesin nylkyttämään sitä kovaa, pyöreää peppua. Kummankin hengitys muuttui nopeasti raskaaksi huohotukseksi. Sepe mutisi:

– Ynggff… Jos sää aiot nussia mua, niin mennään tuonne puskiin, ettei kukaan nää.
– Uuh… Okei, jos sua ei haittaa. Mulla seisoo jo ihan kovana.
– Ei haittaa, mutta mää nussin sua sitten kans.
– Joo.

Kompuroimme tiukasti kiinni toisissamme syrjemmälle, jossa oli ihan pimeää. Huohotimme raskaasti ja nahkatakit natisivat toisiinsa. Taivutin Sepen ylävartalon kumaraan ja puristauduin hänen selkäänsä. Hän otti tukea paksun koivun rungosta ja vääntelehti sylissäni. Paukutin hänen pakaroitaan yhä kiihtyvämmällä vimmalla. Jalkani tärisivät siinä hurmiossa. Sitten aivan yllättäen laukesin. Mällit tuntuivat täyttävän kalsarini. Päätä huimasi ja kuiskasin:

– Jumalauta, mahtavaa.
– Joo, nyt on mun vuoro, Sepe puuskutti.

Hän kohottautui ja paiskasi minut selälleen maahan. Hän rojahti päälleni makaamaan koko painollaan niin, että minulta pääsi ähkäisy. Hän alkoi saman tien nylkyttää selvästi seisovaa kyrpäänsä alavatsaani. Poskemme hieroutuivat vastakkain ja tunsin hänen sänkensä hieman raapivan naamaani. Kiedoin käteni hänen selkäänsä ja puristin voimieni takaa. Se jätkä tuntui mielettömän hyvältä. Sepe kähisi hiljaa kirouksia korvaani:

– Vittu saatana, Jani, sää oot mahtava pantava. Mää nussin sulta aivot pellolle, perkele.
– Joo, jumalauta, tee se.

Sepe äityi runnomaan rajulla voimalla. Minä saatoin vain voihkia ja nauttia parhaan kaverini kullin hakkaamisesta alavatsallani. Tämä oli ensimmäinen homorakasteluni! Olisin jaksanut nauttia siitä pitkäänkin, mutta ehkä Sepekään ei ollut sinä päivänä ehtinyt runkata. Aika pian hän sähisi poskelleni, että nyt tulee, vittu, nyt tulee. Nylkytys kiihtyi ja voimistui. Ja hän tuli ja tuli.
Emme jääneet siihen makailemaan päällekkäin pitkäksi aikaa. Nousimme ylös ja puhdistimme toisiamme roskista. Kummankin farkuissa näkyi päälle märät spermatahrat. Naureskelimme niille jotenkin noloina ja nimitimme niitä jugurttiläiskiksi. Sepe tuumasi:

– Saatana, että me riehaannuttiin. Sorry.
– Hei, mää tän aloitin. Enkä aio pyytää anteeksi. Mää tykkäsin tästä vitusti ja voin tehdä tän toistekin.
– Hehe, niin määkin. Niin että varo vain, en ehkä varoita etukäteen, kun käyn sun kimppuun.
– Siitä vaan, mutta voi olla, että paan vähän vastaan.
– Hyvä! Meidän nahistelut on aina kiihottaneet mua.
– Älä, niin muakin. En oo vaan kehdannut tunnustaa, kun en oo tiennyt, mitä sää ajattelet homoista.
– Mää tykkään homoista, hölmö. Mää oon homo.
– Mistä mää sen olisin tiennyt? Sää oot tommonen karskin oloinen jätkä.
– Niinhän sääkin. Et yhtään mikään homoklisee.

Niin me homot sitten halattiin toisiamme, rutistettiin kunnolla nahkatakit natisten. Lähdimme sinne karaokebaariin. Lauloimme reippaasti emmekä yhtään häpeilleet tai peitelleet farkkujen spermatahroja – mistä kukaan olisi arvannut, mitä ne olivat. Myöhään melkoisessa tuiskeessa hoipuimme minun luokseni. Vasta aamulla ryhdyimme uudestaan frottailemaan pelkät kalsarit jalassa. Krapulan oireet hävisivät nopeasti. Koko lauantai meni toisen kimpussa äheltäessä, hyväilimme, puristelimme, nuolimme toistemme ihoa ja lihaksia. Harrastimme nahistelupainia sängyllä ja lattialla. Ja että meillä riitti mällejä!

Näin alkoi meidän seksisuhteemme. Frottailua se on ollut. Olemme tietysti kokeilleet persepanojakin, mutta ne eivät kummastakaan ole tuntuneet niin hyviltä, että olisimme niihin päätyneet lopullisesti. Sitten kun kolme vuotta sitten valmistuimme, hankimme yhdessä tämän kolmion. Yhdestä huoneesta olemme tehneet vaatimattoman kuntohuoneen. Sen lattiaa peittää monen neliön alueelta paksut jumppa-alustat, joiden päällä on mukava peuhata. Aika lailla tulee housupyykkiä, kun kalsareita, farkkuja ja muita pöksyjä joutuu jatkuvasti pesemään spermoista.

Mutta eihän mikään suhde jatku täydellisenä. Paitsi että Sepe on vuorotyössä eikä siksi ole aina saatavilla, vaikka minulla pallit kiehuisivat, myös frottailumme alkoi muuttua rutiininomaiseksi, emmekä harrastaneet sitä aina edes viikoittain. Onneksi suhteemme on sillä tavalla hyvä, että pystymme puhumaan kaikista ongelmistamme ja ratkaisemaan niitä – hehe, joskus harvoin nyrkkienkin avulla. Niinpä sitten kerran aloitin:

– Kuule, Sepe, tuntuuko susta, että paneskelumme on muuttunut vähän tylsänlaiseksi?
– No tota, onhan se aika laimeanlaista. Mutta kyllä mää silti tykkään susta.
– No vittu, niin määkin susta. Ei siitä oo kysymys. Pitäiskö meidän silti tehdä jotain asialle?
– Niin ku piristää menoa? Mitä ehdotat?
– En tiiä. Ehkä jotain välineitä?
– Tai seksikuteita? Kunnon fetissikamaa? Nahkaa? Kumia?
– Jumalauta, joo! Aika vaihtaa ainaiset kalsarit ja uikkarit kiihottavimpiin housuihin. Ainakin voitais alkuun kokeilla nahkatakit päällä.
– Okei. Vaikka mää kyllä rakastan puristella sun paljaita lihaksias sellasenaan.
– Niin määkin sun, mutta kokeilun vuoksi.

Rynnistimme heti vaihtamaan kuteita. Riisuimme alastomiksi, vedimme paljaiden ylävartaloidemme päälle mustat nahkatakit. Vähän pelleilimme kuntohuoneen ison peilin edessä muka koviksina ja uhosimme munat heiluen toisillemme. Töniskelimme toisiamme ja pian tuhisimme kiimaisessa pystypainissa. Nautiskelimme nahkatakkien natisemisesta, kun puristauduimme toisiimme. Käytimme aika paljon voimaa lihakset tiukkoina. Ei se paini silti ollut mitään totista taistelua, pikemminkin kovakouraista toisen kropasta nauttimista.

Kaadoin meidät lattian patjoille ja jatkoimme siinä piehtarointia sekavana vyyhtenä. Hemmetin kiimaista menoa! Kummallakin seisoi ihan täysillä. Sepe selätti minut ja ryhtyi nylkyttämään haaroissani melkoisen rajulla voimalla, hyvä ettei oma kyrpäni murskautunut. Minä puristin käteni hänen nahkatakkinsa selkään ja kiemurtelin siinä alla kuin olisin tapellut vastaan. Huohotimme raskaasti, murisimme kuin äkäiset karhut ja kiroilimme muka kiukkuisina. Että minä nautin! Niin Sepekin, hirmuisesti pärskien hän rynkytti mällit vatsalleni.

En odottanut hetkeäkään. Väänsin hänet päältäni ja kävin hänen selkäänsä. Painauduin siihen tiukasti koko vartalolla. Paukutin etumustani Sepen kiinteisiin pakaroihin ihan hulluna. Nahkatakit hinkkautuivat kiimaisesti toisiinsa. Kiskoin jätkän tukkaa, nuolin hänen korvaansa ja kaulansyrjää. Sepe rimpuili, inisi ja valitti kuin alistettuna niin, että kullini kasvoi takuulla ennätysmittoihin. Puuskutin ja sähisin julmettuja kirouksia Sepen niskaan. Sitten minä tulin ja tulin. Tuntui, että kyrpäni karjui suoraa huutoa ja vuodatti mahtavan määrän mällejä Sepen alaselkään.

Kierähdin Sepen selästä. Makasimme patjalla vierekkäin ja tasoitimme hengitystä. Sepe huokaisi:

– Hitto, täytyy myöntää, että nää nahkatakit lisäsivät melkoisesti kiimaa.
– Juu-uuh. Totta. Niinku kovisuhokin.
– Joo. Ihan kuin ois tapeltu.
– Taistellaanko jatkossakin? Siis leikisti?
– Joo ja voittaja saa alistaa toisen.

Tämä oli ensimmäinen piristysruiske seksielämäämme, joka vilkastui huomattavasti. Seuraava ruiske löytyi, kun vietimme alkukesällä viikon kahdestaan Sepen perheen mökillä. Tietenkin se viikko oli kesän sateisin. Kun tulimme mökille sunnuntai-iltana, löysimme tuvan pöydältä lapun, johon Sepen vanhemmat olivat koonneet pitkän listan töitä meidän tehtäväksemme. Siinä oli klapien tekoa, pajupuskan raivaus, saunan terassin kaiteen maalaus, veneen putsaus, rannan siivous moskista ynnä muuta, ynnä muuta. Katsoimme ikkunasta, kuinka taivas vuoti vettä yhtenä kuohuna. Sepe huokaisi:

– Näistä hommista emme selviä kuivina.
– Emme tosiaan. Tarttisimme sadekamppeet, mutta mulla ei oo.
– Ei mullakaan. Siis omia. Jotain vanhoja sadeviittoja voi löytyä tuolta komerosta.
– Hitsi, kun olis tiennyt olis voinut käydä ostamassa.
– Hyvä ajatus! Mennään heti aamulla ostoksille.

Innoissamme juoksimme alastomina pihan yli saunan lämmitykseen. Löylyissä hikoillessamme ryhdyimme kourimaan ja nuolemaan toistemme kuumaa ihoa. Sillä kertaa poikkeuksellisesti kumpikin otti toiselta suihin. Sitä emme olleet tehneet kuin pari kertaa aiemmin, mikä on vähän outoa, kun kumminkin tykkäämme toistemme kyrvistä. Yön vietimme toistemme kainalossa tuhisten.

Heti aamiaisen jälkeen lähdimme ajamaan 15 kilometrin päässä olevaan kauppakeskukseen. Ostimme molemmille sadeasun, housut ja takit. Ne ovat murretun vihreät, maastokuvioiset. Myyjä kehui niitä niin kestäviksi, että kestävät metsätöissäkin kaikkina vuoden aikoina. Lisäksi minä hankin mustat kumisaappaat, varret ulottuvat melkein polviin. Sepe ei saappaita tarvinnut, kun hänellä sellaiset jo oli mökillä. Kävimme myös ruokakaupassa, josta mukaan tarttui laatikko keskioluttakin.

Kun palasimme mökille, syöksyimme sadepisaroiden lomitse tupaan ja revimme ostokset pakkauksistaan. Rakastuin kumisaappaisiini heti, niiden kiiltoon, tuoksuun, nahkeuteen. Vedimme sadeasut ylle ja saappaat jalkaan. Jumalauta, miten kiihottavan näköisiä me olimme! Vähän me hekottelimme toisillemme, kaipa kun meitä ujostutti myöntää ihastuksemme uusiin kamppeisiimme. Totesimme molemmat vaikuttavamme ihan sotilailta. Se sai Sepen muistelemaan inttiaikaamme:

– Muistatko silloin kerran metsäleirillä, kun se yks alikessu ja Jaakko ottivat mittaa toisistaan?
– Joo. Tosi raju painiottelu. Ja kumisaappaat molemmilla jalassa.
– Metsänpohja vain pölisi. Tosi kiimasta menoa.

Sitten katsoimme toisiimme kuin kysyen, miten olisi sotilas, otetaanko yhteen. Hieman epäröiden tartuimme toisiamme sadetakin rinnuksesta. Ryhdyimme puskemaan ja tönimään toista. Leikimme olevamme alikessu ja vittuuntunut alokas. Pian töniskely muuttui kunnon nahisteluksi ja sylipainiksi. Ne sadeasut tuntuivat kourissa mahtavilta, vähän nihkeiltä. Potkimme saappailla toisen vastaavia. Hinkkasimme niitä vastakkain ja ne natisivat kiihottavasti, varsinkin minun uudet. Puristauduimme tosiimme tiukasti, poski poskea vasten ja horjahtelimme ympäri tupaa. Sepe kamppasi meidät lattialle. Äidyimme hurjaan painiin. Kierimme kiinni toisissamme pitkin lautalattiaa matot ruttuun. Ähkyimme ja ärisimme kirouksia tiukassa taistelussa. Minä olin taivaassa, homotaivaassa, raisujen homojen taivaassa! Kyrpäni oli räjähtämäisillään ja oli repiä uudet sadehousuni riekaleiksi. Sama tilanne oli Sepelläkin. Yhdessä välissä hän pääsi istumaan rintani päälle. Hänen polvensa puristivat kylkiäni ja minä pystyin hyväilemään hänen saappaitaan. Hän läpsi minua naamaan hurjistunut ilme hikisillä kasvoillaan. Jumalauta, että se roikale oli kiihottavan näköinen. Hän repi minun pääni tukasta omiin haaroihinsa. Tunsin hänen kovan kalunsa. Nuolin sitä sadehousujen läpi ja mutisin:

– Saatanan jätkä, nussi jo mua!
– Kerjää, vitun alokas!
– Pliis, paa mua, kessu! Rynkytä kunnolla!
– Vitun huora!

Hän jatkoi läpsimistäni hetken ja rojahti sitten koko mitallaan päälleni. Hänen lantionsa alkoi pahoinpidellä alapäätäni tosi rajusti. Älähtelin ja uikutin muka tuskaisesti, oikeasti olin täydessä hurmiossa sen jätkän voimista. Kiedoin kaikki raajani hänen ympärilleen ja hinkkasin saappailla hänen jalkojaan, mahtavaa natinaa. Kiroilimme kuin paholaiset poski poskea vasten ja sylki roiskui ärräpäiden sekaan. Homma kesti pitkään ja sitten Sepe laukesi karjuen kuin leijona. Spermalasti jäi sadehousuihin. Hän kierähti päältäni ja ärisi:

– Vittu, saatana ku mahtavaa!
– Joo, niin oli. Sää osaat olla upean raju, miehekkäällä tavalla.
– Nää sadeasut ja kumisaappaat lisäsivät kiimaa mielettömästi.
– Niin tekivät. Näitä taidamme käyttää jatkossakin.
– Takuulla. Emme riisu näitä koko viikolla ku saunassa.
– Hehe, nää on niin kiihottavat, että joudumme varmaan nussimaan vähän väliä. Sää oot niin komea näissä kuteissa.
– Niin sääkin. Haluatko nyt panna mua?
– En. En ainakaan ihan heti.

Semmoisen ystävän palveluksen Sepe teki, että haki liukastetta, puristi sitä kouraansa ja runkkasi minun vielä seisovan kaluni. Hän piti minua samalla tiukassa otteessa, jossa minä kiemurtelin hurmiossa voihkien ja lopulta roiskin liemeni omalle sadetakilleni.

Tyytyväisinä nousimme ylös ja ryhdyimme tutkimaan työlistaa, että mistä hommasta aloittaisimme. Haimme liiteristä vesurin, oksasahan ja kirveen. Kävimme rannan pajupuskan kimppuun. Jätimme ihan rantaan jonkin verran pajuja näkösuojaksi. Maa oli mullan ja saven sekoitusta, joka sateen ja saappaidemme tallomisen vuoksi oli muuttunut velliksi. Siinä puuhatessamme sain älyttömän idean ja murahdin Sepelle:

– Vitun sotilas, huomaatko, että tässä on loistava alusta mutapainille?
– Haa, saatanan jätkä, onko tuo haaste?
– On. Meillä on sopivat suojavarusteet tässä paskavellissä peuhaamiseen.
– Jep. Jumalauta äijä, sää saat nyt kunnolla turpaas.
– Hah, mää hieron sun naamas tähän mutaan.

Muuta ei tarvittukaan. Leikimme olevamme nyt vihollissotilaita, jotka törmäsivät sattumalta tosiinsa kesken taistelujen. Heitimme terävät työkalut syrjään ja kävimme karjahdellen toistemme kimppuun. Hiton hauskaa liukastella siinä mutaliejussa! Oli siinä naurussa pitelemistä, kun kura lensi ja me jätkät hädin tuskin pysyimme pystyssä. Sadekamppeet olivat tuota pikaa ihan paskaiset. Kamppasin Sepen kuraan. Hän kyllä väitti liukastuneensa ihan itse. Paskapuhetta, minä hänet nurin sain. Hyppäsin hänen kimppuunsa ja aloitimme mahtavan kamppailun. Pyörimme toisiimme tiukasti kietoutuneina pitkin poikin mutavelliä. Puuskutimme ja kiroilimme lihakset ponnistellen. Olimme joka puolelta ihan mudassa. Aika rajua menoa!

Lopulta onnistuin lukitsemaan Sepen mahalleen. Ryhdyin saman tien nylkyttämään räjähtämäisillään olevaa kyrpääni hänen sadehousupakaroihinsa. Otin kouraani mutaa ja hieroin sitä Sepen naamaan. Että hän raivostui! Hän kiemurteli allani vimmaisesti, mikä kiihotti minua entisestään. Paukutin hänen persettään ihan hulluna ja pian ruiskin liemet housuihini. Taivaallista!

Nousin läkähtymäisilläni ja onnellisena polvilleni. Sepe kierähti selälleen ja potkaisi saappaallaan minua rintaan niin, että lensin mutavelliin pitkin pituuttani. Jätkä kävi heti kimppuuni. Hänen isona seisova kalunsa alkoi takoa haaroissani raivopäisenä. Hänen mutainen päänsä hieroutui poskeeni. Minulla ei ollut voimia vastustaa häntä täysillä, mutta yritin teeskennellä panevani vastaan. Potkin saappaillani hänen persettään ja kuraiset kamppeemme hinkkautuivat kiihottavasti toisiinsa. Sähisimme toisillemme kirouksia ja uhkauksia. Sepe rynkytti niin rajusti, että varmaan upposin muutaman sentin siihen kuravelliin. Hän ärisi huohottaen korvaani:

– Saatanan sotilas, mää hukutan sut spermaan!
– Ja vitut…

Samassa Sepen kurahousut täyttyivät hänen mälleistään. Jos hän olisi ruiskinut ne päälleni, olisin varmaankin hukkunut niihin. Niitä tuntui tulevan loputtomasti. Kun hän oli valmis, hän jäi päälleni makaamaan ja me uppouduimme onnelliseen suudelmaan. Mutisin hänen suuhunsa:

– Jumalauta jätkä, tää oli saatanan upeaa!
– Niin oli. Upea kahden sotilaan taistelu!
– Liukkaassa mutavellissä. Tosi miehekästä. Mää rakastan sua.
– Ja mää sua. Ja sun sadekamppeita. Nää tekee paneskelusta monin kerroin mahtavampaa kuin tavallinen nylkytys.
– Totta. Nää viedään kotiinkin vai mitä?
– Tietenkin. Harmi ettei kuntohuoneeseen voi viedä tätä kuraa.
– Hehe, täytyy sitten vain kuvitella.

Nousimme ja naureskelimme toistemme kuraiselle olemukselle. Sellaisina me hoidimme raivaustyömme loppuun ja veimme kaadetut pajut liiteriin kuivumaan. Otimme puutarhaletkun ja suihkutimme sadekamppeemme savesta. Riisuimme ne kuivumaan saunan eteiseen ja kävimme pesulla. Alastomina kietouduimme vähän väliä halailemaan ja hyväilemään toistemme lihaksia, mutta emme äityneet naimaan. Palasimme tupaan syömään ja suunnittelemaan seuraava työpäivää. Katsoimme läppäriltä sääennustuksen, sade tulisi jatkumaan. Päätimme tehdä klapeja liiterin suojassa, mutta silti sadekamppeissa.
Illalla sängyssä kietouduimme toisiimme. Aloimme jutella. Sepe kysyi:

– Miksiköhän me tykkäämme rajusta rakastelusta?
– En tiedä. Musta se on helvetin miehekästä.
– Niin mustakin, mutta tarkoittaako se, että miehen tarttee olla väkivaltainen?
– Ei kai välttämättä. Ootko kuullut siitä, että joillakin miehillä olis joku soturigeeni ja sen takia ne tykkää tapella ja olisivat hyviä sotilaita?
– Ei se varmaan oo totta.
– Mutta jos se olis totta, niin mulla kyllä on sellainen geeni. Tykkään tosi paljon meidän nahisteluistamme ja väännöistä.
– Sitten kai mullakin on. Siis homogeenin lisäksi. Jotenkin katson kaikkia jätkiä mahdollisena haasteena, jonka kanssa ottaa yhteen.
– Höh, sää katsot kaikkia jätkiä himoiten kyrpä jäykkänä.
– Haa, varsinkin sua!

Seurasi hilpeää peuhaamista sängyllä ja toisen lihasten nuolemista. Se päättyi, kun kumpikin oli rynkyttänyt mällinsä kalsareihin toisen päällä. Sammuimme unten maille toisiimme syvästi rakastuneina.

Aamiaisen jälkeen kävimme saunassa pesulla ja pukeuduimme taas sadekamppeisiimme. Liiterissä hakkasimme varmaan toista mottia halkoja ja pilkoimme pajut silpuksi kiukaassa poltettaviksi. Muutaman tunnin uurastuksen jälkeen Sepe kaappasi minut takaapäin puristukseen. Hän rynkytti minun pakaroitani niin voimallisesti, että jouduin ottamaan tukea liiterin seinästä. Kun hän oli valmis, paiskasin hänet halkopinolle ja otin hänet siinä. Sitten jatkoimme klapien tekoa.

Keskiviikkona puolen päivän aikoihin aurinko ilmestyi paistamaan. Riisuimme ylävartalot paljaiksi, mutta sadehousuissa ja saappaissa aloimme siivota rantaa moskista. Putsasimme myös veneen ja kävimme soutelemassa järvellä. Onnistuimme saamaan punaisen värin pintaamme. Illalla saunoimme ja hypimme järvessä. Ilkosillamme innostuimme painimaan saunan edustan nurmikolla. Minä voitin ja nylkytin Sepen maanrakoon hirmuisen kiroilun ja vittuilun säestyksellä. Hän puolestaan hinkkasi mällit päälleni ylälauteella.

Seuraavana päivänä aurinko jatkoi paistamistaan ja kuivasi saunan terassin niin, että pääsimme maalaamaan ne kaiteet valkoisiksi. Meillä oli vain uikkarit ja kumisaappaat. Tietysti päädyimme harrastamaan ruumiinpalvontaa. Nahistellessamme pakotin Sepen nuolemaan minun saappaani ja se oli niin kiihottavan näköistä, että runkkasin mällit hänen selkäänsä. Hän puolestaan pani väkisin minut ottamaan itseltään suihin. Sepen suonikas kyrpä maistui hemmetin hyvältä niin, etten pahasti suuttunut siitä pakosta.

IIlalla totesimme tehneemme listaan merkityt työt. Kun aamulla heräsimme, totesimme sateen palanneen. Mietimme, mitä tekisimme. Sepe keksi:

– Hei, pukeudutaan taas sotilaiksi ja mennään tuonne metsään käymään sotaa.
– Jess, raakaa taistelua tiedossa! Saat turpaasi kunnolla.
– Vitut saan! Siellä on yhden ison kiven ympärillä sopiva taistelutanner.
– Voittaja valloittaa kiven ja nussii vihollista ankarasti.

Innostuimme riehakkaiksi. Pukeuduimme sadevarusteisiimme ja marssimme Sepen opastuksella metsään. Sen kiven luona kävimme välittömästi toistemme kimppuun. Harvinaisen kova taistelu siitä tulikin. Puuskutimme, hikoilimme ja vittuilimme. Metsän pohjan kasvusto musertui taistelevien ruumiidemme alle. En tiedä, mistä Sepe kehitti mielettömän vimmansa. Nautin kyllä täysillä siitä menosta, mutta minulta loppui kerta kaikkiaan kunto siinä pyörityksessä. Jouduin antautumaan. Sepe loikkasi kiven päälle ja ilkkui sieltä minulle pilkallisesti. Könysin pystyyn ja sähisin kiven juurella kirouksia Sepelle. Hän karjaisi hurjana ja hyppäsi päälleni. Kaaduin varvikkoon ja Sepe nylkytti hulluna haaroissani. En voinut kuin ruikuttaa ja voihkia, mutta kiedoin raajani hänen ympärilleen ja yritin puristaa häntä viimeisillä voimillani. Sadevaatteet ja kumisaappaat hinkkautuivat natisten ja nitisten vastakkain. Sepe oli ylläni niin helvetin miestä että. Iso lihaksikas jätkä tuntui älyttömän hyvältä syleilyssäni. Hän ampui liemensä raivoissaan, naama vääntyneenä irvistykseen.

Hetken henkeä haukottuaan hän kierähti päältäni, kaivoi kovan kyrpäni esiin ja imi minulta mahtavat spegut. Ei niellyt niitä, vaan sylki ne sadetakilleni, johon ne sitten levitti kourallaan. Sitten hän pyyhki kämmenensä naamaani. Makasimme selällämme ja tuijotimme taivasta sadepisaroiden pestessä hiet naamaltamme. Se ropina sadekamppeillamme oli jotenkin romanttista. Olimme käsittämättömän onnellisia, uupuneita toki. Toisiamme tukien hoipuimme viimein mökille. Olemme myöhemminkin monta kertaa uusineet metsätaistelumme ja voitot taitavat olla tasan.

Seuraavana päivänä ei satanut, mutta synkät pilvet roikkuivat matalalla. Päätimme palata kaupunkiin. Pakkasimme sadekamppeemme ja muut tavarat autoon. Pukeuduimme nahkatakkeihin ja farkkuihin. Pikaisen halauksen ja takkien natisuttelun jälkeen lähdimme ajamaan kotiin päin. Matkalla poikkesimme huoltoasemalle tankkaamaan. Kun olimme kahvilan puolella hörppimässä sumppia, tankeille ajoi iso prätkä. Kun kuski riisui kypäränsä, tyyppi paljastui Sepen työkaveriksi, yhdeksi niistä lihaksikkaista palomiehistä. Hän oli pukeutunut mustaan nahkatakkiin ja –housuihin. Sepe alkoi potkia pöydän alla minun sääriäni ja kuiskasi:

– Kato, vittu kato! Tuo Jere on yksi seksikkäimmistä brankkareista. Tosi lihaksikas.
– Komeat nahkahousut. Niin ku tuo nahkatakkikin.
– Hei, meidän pitää hankkia varusteisiimme kans nahkahousut. Olis mahtavaa nussia ne päällä.
– Joo, loisto idea. Kun pannaan vielä nahkatakitkin, taistellaan prätkäjengiläisinä.

Sepe moikkasi Jereä ja tämä tuli istumaan kanssamme. Jätkät uppoutuivat jaarittelemaan moottoripyöristä. Täytyy myöntää, että Jere vaikutti tosi seksikkäältä. Kun tunnustin tämän Sepelle kotona, saimme muka mustasukkaisen aiheen vauhdikkaaseen tappeluun. Ja mällien nylkytykseen.

Maanantai-iltana kävimme ostamassa nahkahousut. Niitä oli tietysti pakko heti natisuttaa kotona. Melkoisen voimaperäisen nahistelun saimmekin aikaiseksi. Olimme olevinamme kilpailevien prätkäjengien jäseniä, jotka vittuilivat ja uhosivat toisilleen. Hemmetin kiimaista menoa, kaksi nahkapukuista kukkoilijaa, kunnon urosta otti mittaa toisistaan. Hikoilimme ja huohotimme. Nylkytimme vuorotellen. Se kumpi oli päällä, aloitti, kunnes alla olija väänsi hänet päältään ja jatkoi vuorostaan. Nahkahousut tuli siemennettyä perusteellisesti.

Nahka-asuissa ja sadekamppeissa harrastimme kiimaista peuhaamista koko kesän, muutaman kerran siellä mökilläkin ja tietysti edelleenkin aina välillä kuntohuoneessamme. Seuraava hankintamme oli poliisin ja vartijan haalareiden ostaminen. Leikimme, että haalariasuinen poliisi pidättää väkivaltaisen nahkapukuisen rikollisen tai vartija sadeasuisen myymälävarkaan. Se kaikki on hullunhauskaa menoa, rajun kiimaista ja haalarit ovat jatkuvasti pyykkikoneessa.

Tässä vastaikään rupesimme illalla sängyssä miettimään, mitä keksisimme seuraavaksi. Olimme nähneet dokumentin antiikin gladiaattoritaistelijoista ja englantilaisen tv-sarjan, jossa oli kartanon herra ja palvelusväkeä. Niinpä päädyimme kahden gladiaattorin rakkaustarinaan ja kreivin ja hänen renkinsä väkivaltaiseen alistussuhteeseen. Emme ole vielä keksineet, mistä löytäisimme näihin fantasioihin sopivat kuteet. Kehittelemme silti tarinoita edelleen ja testaamme niitä välillä alastomina. Öljyämme vartalomme liukkaiksi ja nylkytämme ihan sekopäisinä kovia kalujamme toisiimme. Olemme spermanneet toisemme perusteellisesti ja nauttineet sydämemme kyllyydestä. Pari päivää sitten Sepe huokaisi:

– En olisi ikinä voinut kuvitella, että homoelämä voi olla näin hienoa. Nää kampejutut ja tarinat oli loistoidea.
– Yhdyn edelliseen. Eikä näille loppua näy niin kauan kuin mielikuvitusta riittää.

Pornonovellin Frottailijat on kirjoittanut nimimerkki: Jani