Koulukiusattu rakastuu

On oikeastaan aika jännä, miten on eräällä tavalla Vesan ansiota, että minusta ja Jerestä tuli pariskunta. Olemme olleet yhdessä jo yli kymmenen vuotta. Vesan kanssa olemme tunteneet koko ikämme ja olimme luokkatovereita koko kouluajan. Hän oli ärsyttävä koulukiusaaja ja minä tietysti hänen pääasiallinen uhrinsa. Hän ei ole osannut tyhjentävästi selittää, miksi hän oli kiusaaja ja miksi hän keskittyi niin paljon juuri minuun. Kaipa minä olin siihen aikaan sopivan pieni ja ujo syrjään vetäytyjä. Se kiusaaminen oli sanallista mitätöintiä muiden edessä, nöyryytystä ja tönimistä, lyöntejä, painiotteissa retuuttamista ja muuta vastaavaa. Ne kiusaamisen vuodet olivat minulle yhtä helvettiä. En uskaltanut puhua asiasta kotona enkä koulussa. Häpesin niin. Sitä kesti viitisen vuotta, aina yläasteen loppuun asti.

Asuimme keskisuuren kaupungin laidalla omakotitalossa. Alueella asui myös enoni Jone, hänen ja äitini vanhassa kotitalossa. Eno on vanhapoika, upea komistus ja himokuntoilija. Hän on vain 11 vuotta minua vanhempi. Myöhemmin hän on paljastanut, että hän on minun laillani homo. Haluan jo tässä heti kertoa, että emme ole koskaan harrastaneet seksiä keskenämme. Rakastan häntä kyllä, olen aina tuntenut niin. Hän on ottanut minut mukaansa kaikkeen mahdollisuuksien mukaan ja olemme puhuneet kaikesta mahdollisesta. Eräällä tavalla hän on minun toinen isäni. Omat vanhempani ovat aina olleet hyviä tyyppejä eli en varsinaisesti toista isää tarvinnut, mutta kasvavalle pojalle on hyväksi, jos hänellä on muitakin ja erilaisia aikuiskontakteja kuin omat vanhemmat.

Nuorempana Jone-eno pelasi vuosia jääkiekkoa ja oli siinä hyvä. Hän on kertonut tykänneensä lajista, koska se on sopivan miehekkään aggressiivista hänen makuunsa. Hän lopetti kertomansa mukaan, koska lätkäpiireissä homoihin ei suhtauduta kovinkaan myönteisesti. Äijät eivät kai tykkää, jos homo pystyy taklaamaan heidät laitaan rajustikin. Eno siirtyi enemmän yksilölajeihin. Hän on iso lihaksikas mies, isolla M:llä ja minun idolini silläkin tavalla. Hänen ansiostaan minäkin olen nykyään samankaltainen mies, homo, mutta mies kuitenkin.

Enolle uskalsin lopulta kertoa tuosta kiusaamisesta. Olin 14-vuotias ja itsemurhan partaalla. Eno otti minut tiukkaan halaukseen ja lupasi auttaa. Vaadin, ettei hän kuitenkaan kertoisi asiasta kenellekään. Auttaminen tarkoitti periksi antamatonta, kovaa kuntoilua, juoksua, uintia, painojen nostelua ja nyrkkeilysäkin hakkaamista sekä painin alkeita. Kahden vuoden jälkeen olin jo tosi hyvässä kunnossa. Luonteeseenikin alkoi löytyä sopivasti aggressiivisuutta, sillä eno korosti, ettei minun totisesti tarvitse alistua kaiken maailman kusipäiden vittumaisuuden kohteeksi, pitää osata ja uskaltaa lyödä takaisin. Tuona aikana kasvoin muutenkin humisten, olen 184 senttiä pitkä ja kalunikin saavutti nykyisen mittansa, 19,5 senttiä erektiossa. Hartiani levisivät, raajojen lihakset kasvoivat isoiksi ja vahvoiksi, vatsani muuttui pyykkilaudaksi. Eno oli ehkä minuakin ylpeämpi tuloksista. Hän on muuten kouluttautunut fysioterapeutiksi. Omat vanhempani ja isosiskoni olivat hekin iloisen ihmeissään muutoksestani ja kannustivat jatkamaan samalla linjalla. Kehuivat jopa komeaksi.

Jumppatunneilla Vesakin huomasi muutokseni, mutta se vain lisäsi hänen kiusaamistaan. Hän ilkkui hinttariksi, joka luulee tulevansa mieheksi lihaksia kasvattamalla. Hän itse on muuten isokokoinen ja kohtalaisen lihaksikaskin. Sitten erään kerran mittani tuli täyteen. Koulumatkalla hän repi minulta reppuni ja heitti sen tienposkeen. Löin häntä tosi lujaa poskeen. Hän ällistyi niin totaalisesti, ettei osannut tehdä mitään. Jotenkin se vuosien kiusaaminen purkautui minussa valtavana raivona. Jatkoin hakkaamista ilman järkeä. Vesa kaatui maahan ja minä kävin hänen kimppuunsa. Löin häntä vartaloon, tartuin tukkaan ja hakkasin päätä tien pintaan. Muut tyypit yrittivät hillitä minua ja vetää pois. Eivät onnistuneet. Vasta kun huomasin Vesan naaman olevan veressä, lopetin. Nousin ylös, potkaisin häntä kylkeen ja käskin hakea reppuni. Vapisten jonkinlaisessa shokissa hän konttasi reppuni luo ja ojensi sen minulle. Hänen silmänsä olivat kauhusta pystyssä. Poistuin paikalta kiihtymyksestä täristen.

Kotona en edelleenkään puhunut mitään, mutta illalla menin enon luo ja kerroin tapahtuneen. Hän rutisti minua kunnolla, kehui tekoani, mutta muistutti, että pieksäminen pitää osata lopettaa hyvissä ajoin. Tarkoitus ei saa olla tappaa tai tuottaa toiselle pysyviä vammoja. Lupasin jatkossa ottaa järjen mukaan tappeluihin. Eno nauroi lupaukselleni makeasti.

Seuraavana päivänä Vesa ei tullut kouluun. Tappelua todistaneet tyypit olivat selvästi levittäneet juttua tapahtuneesta. Sen huomasi koulukavereiden merkillisistä katseista, niissä oli ihailua, kunnioitusta ja ennen kaikkea hämmästystä. Ehkä jonkin verran kiitollisuuttakin, en nimittäin ollut ainoa, jota Vesa kiusasi. Kun hän sitten tuli kouluun naama vähän turvoksissa, hän kiersi minut kaukaa eikä puhunut mitään. Kiusaamiseni loppui siihen eikä hän muitakaan rääkännyt, jos minä olin näköpiirissä. Emme tehneet kyllä mitään sovintoakaan emmekä kouluaikoina tulleet kavereiksi, tuskin sanaakaan vaihdoimme.

Puolen vuoden kuluttua eno esitteli minulle silloisen miesystävänsä Tuomon. Tämä näytti isolta painijalta, kovalta tyypiltä, mutta osoittautui hirmuisen hauskaksi vitsiniekaksi. Heidän suhteensa kesti jotain neljä vuotta, jonka alussa enon kellarin kuntoiluhuoneeseen ilmestyi painimolskin tapainen pehmustettu alusta. Äijät hekottelivat treenaavansa painia tosissaan. Just joo, arvaan kyllä minkälaista painia se oli, löysin useinkin käytettyjä kortsuja huoneen roskiksesta. Olin vähän kateellinen tyypeille, kun itselläni ei ollut minkäänlaisia homoseksuaalisia kokemuksia. Ei minua kuitenkaan huolittu heidän painitreeneihinsä, vaikka kainosti kyselinkin sellaista mahdollisuutta. Sitä vastoin he ohjasivat minut kamppailu-seuraan, jossa sain harjoitella tappelemista sydämeni kyllyydestä seuraavat kuusi vuotta, 22-vuotiaaksi eli kun pidin opinnoissa välivuoden ja kävin armeijan.

Ensimmäisen seksikokemukseni sain kyllä jo sitä ennen. Vuotta ylemmällä luokalla oli tuo Jere, hemmetin hyvännäköinen jätkä. Hän on vaaleatukkainen sinisilmä, vähän minua pienempi, mutta silti leveäharteinen. Tiukoissa farkuissa näin mahtavat reidet ja upeat piukat pakarat. Hän viihtyi pääasiassa tyttöjen porukoissa, mutta koska hänen ei tiedetty seurustelleen kenenkään likan kanssa, hänen kuiskailtiin olevan homo. Kai minustakin sellaisia juttuja ehkä liikkui, vaikken varmasti tiedäkään muuta kuin Vesan vittuilun. Olinhan minäkin komeaksi kehuttu enkä ollut ilmaissut kiinnostusta tyttöihin. Ehkei minulle uskallettu Vesan hakkaamisen jälkeen asiasta huomautella, kun olin aina synkännäköinen ja tappelutreenaamisten jälkeen uskalsin olla myös lyhytpinnainen tuittupää, en kylläkään koskaan hakannut ketään koulukaveria, muuten vain raivosin.

Vaikka olin pannutkin Jeren merkille, en uskaltanut lähestyä häntä. Miten nuori tyyppi osaa ilmaista homoseksuaalista kiinnostusta toiselle jätkälle nolaamatta itseään? Minä en ainakaan mitenkään. Silmänurkasta vain seurasin silloin tällöin Jereä. Hän on muuten kova nauramaan. Kun hänen iso baritoninaurunsa kaikui koulun käytävillä, kaikki tulivat saman tien hyväntuulisiksi.

Noin vuosi Vesan pieksämisen jälkeen törmäsin Jereen uimahallissa. Hän seisoi altaan reunalla, kun minä olin nousemassa vedestä. Hän leväytti upean hymyn ja punastui. Minä sain ähkäilykohtauksen enkä tiennyt, kuinka olisin. En ollut tiennytkään, miten tiukkalihainen hän oli, ei mikään bodari, mutta lihakset näkyivät silti selkeästi. Hän sai sanottua:

– Moi, Aleksi. En ole sua täällä ennen nähnytkään.
– Niin, joo, en käy täällä joka päivä.
– Mää käyn.
– Joo ja sen tosiaan näkee.
– Ai? Mistä?
– Sun kropasta. Tosi treenattu.
– Ei sentään suhun verrattuna. Sää oot varsinainen komistus, hän nikotteli.
– Öö… tykkäätkö niin?
– Joo.
– Krhmm, tarttee tästä saunaan.

Lähdin saman tien. Minut valtasi merkillinen levottomuus, samanaikaisesti ihastus ja kauhu, ehkä rakkauden kaipuu. Minulla taisi olla hormonit sellaisessa asennossa, että rakastuminen oli mahdollista tuosta vain. Kävin suihkussa ja painuin alastomana lauteille. Yritin hikoilemalla saada mieleni tyyntymään. Päässäni poukkoilin kaikenlaisia hulluja, mahdottomia ajatuksia ja mielikuvia Jerestä. Tietenkin juuri silloin ajatusteni kohde astui saunaan. Kaksi näkyä sekoitti silmäni: jätkän kulli roikkui puolessa reidessä ja hän katsoi minua arasti hymyillen ja kysyvin silmin. Hän tuli istumaan viereeni ihan kosketusetäisyydelle. Olin tukehtua. Lauteilla oli pari äijää, joten en uskaltanut sanoa tai tehdä mitään. Toinen äijistä heitteli vettä kiukaalle kohtalaista tahtia. Kuumat löylyjen hönkäilyt liki polttivat minua. Mietin, miten päästä pois niin, että Jerekin tulisi mukaan. Lopulta hän kuiskasi:

– Eiköhän tämä riitä. Miten olis suihku?
– Joo. Kai määkin oon uinu jo tarpeeksi.
– Sama täällä.

Niin me kaksi hikistä nuorta miestä laskeuduimme lauteilta ja menimme vierekkäisiin suihkuihin. Käyttäydyin naurettavasti, jännitin lihaksia, levitin saippua vartalolleni itseäni hyväillen. Silmänurkasta vilkuilin vaivihkaa, kun hän saippuoi pitkää kaluaan ja venytteli sitä. Olin tukehtua kuolaan. Siis eihän minunkaan kaluni mitenkään pieni ole, mutta Jerellä on jättiläinen. Äkkiä huomasin, että hän oli havainnut katseeni suunnan ja hymyili pienesti. Punastuin ja ähkäisin vaimeasti:

– Hiton iso kulli sulla.
– No eipä tuo sunkaan mikään kääpiö ole, hän kuiskasi ja virnisti metkasti. – Huvittaisko sua vähän vertailla? Mitata, kummalla on pitempi?
– Ööh, ei kai me tässä voida?
– Ei niin, mutta myöhemmin. Jossain.
– Huh, ehkä me voitais…

En meinannut saada henkeä. Olin lähempänä homojuttua kuin koskaan ennen. Onneksi Jere ehdotti siirtymistä pukuhuoneen puolelle ennen kuin sekosin ihan kokonaan. Hänen kaappinsa oli vähän kauempana minun vastaavasta, mutta hän otti pyyhkeen ja vaatteet kainaloonsa ja tuli istumaan ihan viereeni. Hänestä aisti jonkinlaisen jännittyneisyyden, mutta hän tavoitteli asiallista ääntä:

– Mun on monesti tehnyt mieli sanoa sulle tää: Kiitos kun hakkasit sen Vesan.
– Ääh, taisin vain hermostua liikaa.
– Etkä! Se ansaitsi sen. Se on paskamainen ilkeilijä. Jonkun olis pitänyt pieksää se jo ajat sitten.
– Kiusasko se suakin?
– Ketä se ei olis kiusannut. Nimitteli mua koko ajan hinttariksi ja ties miksi.
– Niin muakin.
– Ootko sää?
– Ai homoko?
– Niin.
– Tota noin… Ööh, en tiiä… Tai siis oon mää. En oo kyllä koskaan ollut kenenkään kanssa. Siis sillai. Ootko sää?
– Joo, oon sekä hintti että ollut kolmen eri jätkän kanssa. Ne ei oo meidän koulusta. Muuten oon niihin törmännyt.
– Huh, ihan kateeksi käy. Millaista se oli?
– Kun itse panin kahta niistä, niin se oli kuin olis tanssinut kullien taivaassa, joka on liukkaita reikiä täynnä. Päinvastoin taas kun mua pantiin, niin se oli aluksi tuskallista totuttelua. Mutta kyllä mää siitäkin on sitten tykännyt.
– Hitsi, kun määkin löytäisin jonkun, jonka kanssa vähän… peuhailla, mumisin takuulla keitettynä rapuna.
– Mää voisin olla sun kanssa. Siis jos kelpaan. Sää kun oot niin hyvännäköinen.
– Niin sääkin oot. Ja takuulla kelpaat. Mutta missä ja milloin voitais tehdä sitä? Peppupanot tarttee kai kunnon rauhallisen paikan?
– Joo, niin tarttee. Mutta voitaishan me aloittaa muutenkin. Siis ennen kuin löydetään joku hyvä paikka.
– No miten?
– Halailla, suudella, hinkata itseämme toista vasten, kunnes mällit lentää. Tai runkata yhdessä. Mää voisin ottaa sulta suihinkin.
– Kuulostaa hyvältä eka kerraksi, puhkesin hymyyn. – Mutta sopiva paikka tarttis silti löytää.
– Mää tiedän tuolla metsässä yhden aution mökin. Muutkin käy siellä. Paikka on täynnä käytettyjä kortsuja.
– Miten me voidaan siellä touhuta, jos siellä käy muitakin?
– Ollaan varovaisia eikä riisuta alastomiksi. Vaikka sun lihaksikasta kroppaas olis mahtavaa kouria alastomana.
– Ja sun.

Tässä vaiheessa vedimme jo buutsit jalkaan ja nahkatakit niskaan. Katseemme paloivat jännittyneestä odotuksesta, ainakin minulla. Jere astui eteeni ja kaappasi minut tiukkaan halaukseen. Hän näykkäisi korvalehteäni. Rutistin häntä takaisin, että nahkatakit natisivat. Irtauduimme nopeasti, kun pelkäsimme ulkopuolisten näkevän. Hitsi, että päässäni humisi. Ensimmäisen kerran halasin jotain jätkää, siis muuten kuin kamppailutreeneissä, hellästi.

Lähdimme kävelemään kohti sitä metsää. Sinne oli jotain pari kilometriä. Kuljimme rinnakkain, emme uskaltaneet koskea toisiamme, kun väkeä oli vielä liikkeellä. Oli vasta alkuilta. Sisäisesti tärisin jännityksestä, odotuksesta. Juttelimme vaimealla äänellä. Minulla ei ollut juurikaan puhuttavaa. Jere kertoi tarkemmin niistä aiemmista kokemuksistaan. Ne tyypit olivat olleet joitakin vuosia häntä vanhempia. Kaksi hän oli löytänyt netin treffipalstalta ja yhden, kun oli käynyt Setan bileissä. Pari heistä oli halunnut vain Jeren panevan heitä, koska tällä oli niin iso vehje, kolmas oli tykännyt panna Jereäkin. Mitään pitkäaikaisia suhteita ei niistä ollut syntynyt. Myöhemmin Jere on arvellut, että hän oli ollut liian nuori ja arka ryhtyäkseen oikeaan suhteeseen. Olin joka tapauksessa hieman kateellinen Jerelle ja jotenkin nolo, kun en tiennyt mitään siitä, miten homot oikeasti rakastelevat, miltä se tuntuu, mitä pitää tehdä. Porno on kyllä kiihottavaa katseltavaa, mutta eipä siitä ole juuri hyötyä, kun tosi tilanne on ensi kertaa edessä.

Se metsä on täynnä polkuja, jotka menevät sinne tänne. Lähdimme seuraamaan yhtä, jonka Jere tiesi vievän mökille. Sitä lähestyimme varovasti ympärillemme silmäillen ja kuulostellen. Metsä tuoksui hyvälle ja oli hiljainen, kaupungin humina kuului vain vaimeasti. Ketään ei näkynyt ja mökkikin oli tyhjä. Laskimme reppumme tuvan oven pieleen. Seisoimme vastakkain, katsoimme toisiamme arasti, miten edetä nyt. Sydämeni jyskytti villinä. Jere kysyi:

– Jännittääkö?
– Vähän pirusti, kuiskasin.
– Muakin vähän. Mutta hyvin tää menee. Saanko suudella sua?
– Öö… joo. En oo kyllä koskaan suudellu ketään jätkää.
– Entä tyttöjä?
– Hitto, en!

Jere astui ihan eteeni ja tarttui toisella kädellä niskaani. Hän veti päämme yhteen. Hänen huulensa hamusivat minun huuliani. Miten pehmeän tuntuista ja ihanaa! Uskaltauduin vastaamaan omilla huulillani ja kietomaan käteni Jeren selkään. Kouramme hyväilivät toista joka puolelta. Jere työnsi kielensä suuhuni ja imi niin, että tunsin pallieni sykähtelevän. Minunkin kieleni ryhtyi toimeen. Hengityksemme muuttuivat raskaaksi. Horjahtelimme vapisevin jaloin. Jeren kädet rutistivat minua voimakkaasti ja minä vastasin samalla mitalla. Nahkatakit natisivat ja lantiot alkoivat hieroutua vastakkain. Minun kaluni seisoi jo ihan täysillä ahtaissa farkuissa.

Jere siirtyi syömään kaulaani. Että se tuntui hyvältä! Olin tulla hulluksi. Työnsin Jeren seinää vasten ja aloin hakata lantiollani häntä tosi rajusti. Hän puristautui entistä tiukemmin minuun ja ähkyi iskujeni voimasta. Hän voihkaisi:

– Uh… aah… Mahtavaa. Mulla seisoo jo räjähtämäisillään. Kaivetaanko kyrvät esiin?
– Huh, joo. Vertailua vartenko?
– Joo ja runkkausta.

Kädet vapisten kumpikin kaivoi kovana sojottavan kalunsa esiin. Painoimme niitä yhteen ja hieman hysteerisesti naureskellen miekkailimme hetken. Kalu kalua vasten tuntui mielettömän jännältä. Ja se Jeren kalu oli totisesti jättiläinen, pitkä ja suonikas. Minulla tosin on vähän paksumpi. Kumpikin alkoi runkata omaa kaluaan. Jatkoimme suutelua hetken aikaa. Ynisimme toistemme suuhun. Jere siirsi minun runkkauskäteni syrjään ja otti molempien kullit kouraansa. Hän puristi niitä yhteen ja runkkasi. Minun pamppuni kiljui siitä tunteesta, siitä kun tunsi kaltaisensa painautuvan itseään vasten. Tartuin Jeren nahkatakin olkapäihin ja painoin hänet tiukemmin seinää vasten, oikein likistin voimieni takaa. Jeren käsi ei mahtunut enää hinkkaamaan vehkeitämme. Minä hakkasin aivan täysillä, kuin raivoissani, kyrpääni Jeren alavatsaan. Hän kietoi kätensä selkääni ja veti meidät tiukasti kiinni toisiimme. Lantioni kiihtyviin ja voimistuviin iskuihin hän vastasi ähkäisyillä ja ukisemalla, että mahtavaa, ihanaa. Minä puuskutin läkähtymäisilläni ja aivot pimeinä. Holtittomin ravistuksin laukesin ja purskautin sarjan mällejä Jeren karvoille.

Jere ei viivytellyt hetkeäkään. Hän käänsi minut ympäri, painautui selkääni ja taivutti minua kumaraan. Otin tukea seinästä. Hänen kätensä tuntuivat puristavan keuhkoni kasaan. Hän hinkkasi isoa kyrpäänsä paljaisiin pakaroihini. Nahkatakit natisivat aina vain kiihottavasti, se on nahkakuteissa parasta. Hänen kuuma hengityksensä poltti niskaani. Olin vielä omasta laukeamisestani voimaton, mutta nautin älyttömästi sen jätkän riehumisesta selkääni vasten. Jere urahteli ihanalla baritonillaan, lantion viimeiset iskut olivat hullun rajuja ja sitten tunsin, kuinka alaselkääni ruiskahteli jotain märkää eli jätkän spermat. Irtauduimme toisistamme. Raskaasti vielä huohottaen katsoimme toisiimme. Hymyilimme pienesti. Jere kuiskasi käheällä äänellä:

– Jumalauta, Aleksi, kiitos. Tää oli mahtavaa. Tykkäsitkö sää?
– Joo. Tätä tarttee saada lisää.
– Oon aina valmis sun kanssa, Jere kumartui ottamaan repustaan nenäliinapakkauksen.
– Niin määkin sun kanssa. Kun vaan löydettäis joku kunnon paikka.
– Niin. Voitais sitten kokeilla, miltä peppupanot tuntuu. Siis sustakin, kun et oo vielä kokeillu.
– Joo. Vähän kyllä jännittää.

Pyyhimme nenäliinoilla spermajäljet toisistamme. Naureskelimme toistemme kaluja. Sen Jeren jättiläisen pitäminen kädessä tuntui velttonakin jännältä. En ollut koskaan koskenutkaan toisen jätkän vehkeeseen. Nostimme housut ylös ja halasimme pienesti. Vaihdoimme kännykkänumeroita ja lupasimme ottaa yhteyttä, kun palleissa alkaisi polttaa. Otimme reppumme ja lähdimme metsän läpi koteihimme. Mieleni teki hypellä onnesta.

Kävin pikaisesti ilmoittautumassa kotona ja painelin sitten enolle. Jo eteisessä Tuomo hihkaisi:

– Ei hitto, jätkä hehkuu siihen malliin, että on saanut eka kerran!
– Häh? Ootko? eno räväytti silmät selälleen. – Kenen kanssa olit?
– Älkää viittikö. Tai olin mää. Yhden Jeren kanssa, punastelin, mutta olin toisaalta mielissäni, kun sain puhua kokemuksestani.
– Panitko sää vai annoitko sille kaverille? Tuomo tivasi.
– Ääh, ei me perseeseen voitu panna, kun ei ollu kunnon paikkaa. Me oltiin metsässä yhdessä autiossa mökissä. Koko ajan sai jännittää, jos joku tulee.
– Voi perkele! Vaikka sellaista se on monilla eka kerralla, eno lohdutti.
– Jone, hei, tiedätkö, me lähdetäänkin viikonlopuksi meidän mökille. Mitä jos pyydettäisiin jätkät tänne talovahdeiksi? Saisivat peuhata kaikessa rauhassa.
– Niin jaa. Mikä ettei. Mitä tykkäät ajatuksesta, Aleksi?
– Ootteko tosissanne? Se olis mahtavaa.
– Ollaan me tosissaan, eno sanoi ja hymyili pikkuisen pirullisesti. – Anaalipanot vaativat harjoittelua ja totuttelua. Ja kortsuja ja liukastetta.

Äijät nauroivat ja takoivat minua selkään. Kehuivat minun tulleen nyt mieheksi. Kummasti tunsin itsekin samoin. Tunnin kuluttua palasin kotiin. Menin saman tien huoneeseeni ja soitin Jerelle. Kerroin enon ja Tuomon ehdotuksesta. Jere innostui heti ja lupasi hankkia liukasteen ja kortsuja. Sovimme, että tapaisimme enon talolla perjantai-iltana.

Menin enon luo jo ennen iltakuutta. Eno ja Tuomo selittivät innoissaan, mitä kaikkea Jeren ja minun pitäisi ottaa huomioon talovahteina. Saunan lämmityksessä piti olla varovainen, ettei koko talo palaisi ja muuta vastaavaa he jaksoivat jankuttaa. Jääkaapissa oli runsaasti keskiolutta. Kun huomautin, etten ollut vielä täyttänyt 18 vuotta, he nauroivat, että pieni nousuhumala rentouttaa persereiän. Lisäksi he ehdottivat, että naisimme kellarin kuntohuoneessa, ettei spermatahraista lakanapyykkiä kertyisi liikaa. Kaiken huipuksi he olivat ostaneet sinne meitä varten liukasta öljyä ja kortsuja. Minua alkoi jo ärsyttää se hössötys. Onneksi eno huomasi sen ja komensi heidät Tuomon kanssa matkaan.

Tekstasin Jerelle, että äijät ovat poistuneet. Hän ilmoitti tulevansa noin vartissa. En oikein tiennyt, miten päin olisin. Hermoilin, jännitin, nauroin, pompin, harrastin ilmanyrkkeilyä. Kun Jere tuli, seisoimme eteisessä ja hymyilimme hölmöinä osaamatta sanoa sanaakaan. Hetken, kunnes Jere kaappasi minut kunnon rutistukseen. Kietouduimme toisiimme ja heijasimme puolelta toiselle. Jere kuiskasi korvaani:

– Että mää oon odottanut tätä. Sää oot niin ihana.
– Ite oot. Mua kyllä jännittää pirusti.
– Suako vain? Mulla on parvi perhosia maha täynnä. Miten nyt edetään?
– Tota, pitäiskö mun esitellä paikkoja? Otetaan kaljat ja mennään kellariin paneen sauna lämpiämään.
– Okei. Mää toin muutaman tölkin.
– Eno on hoidellut meille olutta jääkaapin täyteen.
– Onpa reilu. Tietääkö se meistä?
– Joo. Ja sen miesystävä Tuomokin. Ne on aika iloisia tästä jutusta.
– Ei helvetti, oliko viisasta kertoa?
– Oli. Mää puhun enolle kaikesta. Ja äijät on itsekin homoja.
– Ihan tosi? Hehe, onko homous teillä joku sukuvika?
– Miten niin vika? naurahdin ja muksautin Jereä kylkeen.

Menimme alas ja panimme tulet kiukaan pesään. Kuntoiluhuoneessa oven pielessä pienellä pöydällä oli liukuöljyä ja läjä kortsuja. Niiden päällä oli lappu, jossa luki: ’Pitäkää hauskaa ja siivotkaa jälkenne’. Ähkäisin:

– Vittu niitä jätkiä.
– Heheh, vaikuttavat tosi hyviltä tyypeiltä. Mullakin on repussa noita varusteita.
– Me käytetään noita. Muuten ne luulee, ettei me saatu mitään aikaan.

Jere ihmetteli lattiaa peittävää pehmeitä painimolskipatjoja. Hihitellen selitin, että Tuomo on entinen painija ja että jätkät väittävät treenaavansa lajia täällä, mutta että luultavasti ne vain paneskelevat pitkin patjoja ja katselevat touhujaan seinän isosta peilistä. Jere nieleskeli ja sanoi:

– Kuulostaa kiimaselta menolta.
– Varmaan se onkin. Mua ei vain oo koskaan huolittu katselemaan. Tai osallistumaan.
– Hehe, panoihin vai paineihin? Säähän oot harrastanut kamppailu-urheilua vai?
– Joo, muutaman vuoden.
– Miksi? Tykkäätkö siitä?
– Tykkään, tosi paljon. Kunto kasvaa ja ei tartte pelätä kaduilla tappeluita.
– Ootko joutunut kähinöihin?
– En. Vain sen kerran Vesan kanssa. Kai musta näkyy, ettei kannata tulla silmille.
– No niin näkyy. Mää en oo koskaan tapellu kenenkään kanssa. Väistän niitä tilanteita. En varmaan edes osaisi tapella.
– No mutta oothan sää hyväkuntoinen ja lihaksikaskin jätkä. Kai sää pystyisit lyömään kovaakin.
– Ehkä, mutta jotenkin pelkään sellaista. Vaikka joskus kyllä kuvittelen, miten päihitän jonkun ärsyttävän kaverin. Niin ku sen Vesan.
– Mää voisin opettaa sulle niksejä, jos haluat.
– En tiiä. Vaikka vois olla aika mahtavaa vähän nahistella sun kanssa.
– Hei, otetaanko saman tien vaatteet pois ja peuhataan noilla matoilla?
– Eeh, okei, muttei sitten mitenkään tosissaan. Ei lyödä ja muuta vastaavaa.
– Ei tietenkään. Ihan vain kevyttä painiskelua.

Vaatteet lensivät saman tien molemmilta. Ei me kuitenkaan päästy painimaan, kun piti ensin ihailla toisen komeaa kroppaa. Jere pyysi minua jännittämään lihaksiani, joita hän sitten hyväili ja suuteli. Tuota pikaa olimmekin sitten tiukassa syleilyssä ja kourat vaeltelivat pitkin toisen vartaloa. Jeren tiukka ja timmin hoikka ruumis, kovat lihakset ja lämmin pehmeä iho tuntuivat taivaalliselta. Söimme kaulat, puristelimme pakaroita ja hieroimme lantioita yhteen. Pian puuskutimme kyrvät pystyssä. Horjahtelimme sinne tänne. Kaadoin meidät matoille. Kiemurtelimme toistemme päällä ja alla. Suut ahmivat toista kuola valuen. Jere huohotti:

– Haluatko panna ensin mua?
– Joo-ooh… Vittu ku mahtavaa. Sää tunnut niin ihanalta.
– Sääpäs. Miten päin haluat panna mua?
– Käykö niin, että mää nään sun naamas?

Jere kävi selälleen ja minä konttasin hakemaan liukasteen ja kortsun. Jere neuvoi minua liukastamisissa, tosin hän hoiteli itse reikänsä. Vieritin kortsun kalulleni kädet himosta vapisten. Jere levitti jalkansa ja paljasti niin reikänsä. Konttasin lähemmäs reikää ja ohjasin terskan kohti aukkoa. Tungin kaluani sisään ensin liian varovasti, sillä se ei päässyt millään läpi sulkijasta. Mutta hyvältä tuntui kuitenkin. Jere puuskahti:

– Paina voimalla!
– Jos suhun sattuu…
– Mitä siitä. Mää haluan sen sisääni.
– Okei, vastuu on sitten sun.

Painoin toisen käden Jeren oikealle rintalihakselle. Sen nänni oli jännittynyt kovaksi, otin sen peukalon ja etusormen väliin puristeltavaksi. Toisella kouralla autoin kyrpääni tarkemmin reiällä. Jännitin jalkani varpaiden varaan ja työnsin voimalla. Sinne terska solahti ja sai Jeren parahtamaan. Hitaasti tungin loputkin pampustani suoleen ja taivas miten mahtavalta se tuntuikaan! Ei koskaan mikään runkkaus ollut tuntunut sellaiselta. Aloin naida Jereä rauhallisin vedoin ja hänen silmänsä suurin piirtein pyörivät päässä. Suu oli ammollaan ja päästeli pientä voihketta ja vikinää. Minä tai ehkä kyrpäni emme pystyneet pitämään yllä rauhallista tahtia pitkään. Nautinto oli liian suurta. Päästin itseni tolkuttomaan vauhtiin, rynkytin täysillä. Jere huusi kuin hurmiossa:

– Aah, uuh, kovempaa, nussi kovempaa!
– Puuh, huuh, uh, vieläkö rajummin?
– Joo. Anna palaa!

Minä poika, ensikertalainen yritin, mutta laukesin kesken kaiken rajuin puistatuksin. Laskeuduin makaamaan Jeren päälle. Hikiset vartalomme liimautuivat toisiinsa. Olin voipunut. Pystyin vain huohottamaan. Jere kietoi kätensä selkääni ja siveli sitä rauhoittavasti. Hän huokaisi:

– Hitto, kun tuntui hyvältä. Aivan mahtavaa. Kiitos.
– Kiitos itsellesi. Tää oli parasta, sain vain kuiskattua.
– Noustaan. Mun tarttee käydä vähän suihkussa.
– Joo ja mun lisätä puita kiukaaseen.

Vetäydyin varovasti Jerestä. Toisiamme tukien nousimme ylös. Jere irrotti kumini ja heilutteli sitä silmieni edes. Hän hymyili ja vitsaili, että liemiä oli tullut ainakin litra. Heitimme sen siihen roskikseen, josta olin löytänyt enon ja Tuomon kumeja. Hekottelin, että keräämme siihen kaikki käyttämämme kumit niin, että äijät saavat laskeskella ne ja nähdä, miten paljon kovempia potenssihirmuja me olemme heihin verrattuna – emme tainneet lopulta kuitenkaan olla.

Kun minä kyykin kiukaan edessä ja Jere tuli suihkusta, hän painautui selkääni ja murahti:

– Mitä tykkäät, jos mää panenkin sua takaapäin?
– Oot tainnut rakastua mun pakaroihin?
– Niin oonkin. Ne on tosi komeat, tiukat ja sopivan pyöreät. Tekevät hyvää mun nivusilleni. Ja kyllä tää leveä lihaksikas selkäkin kiihottaa mua.
– Heh, ruumiin palvoja. Vaikka kyllä määkin rakastan sun kroppaa.
– Saanko panna heti?

Siirryimme kuntohuoneeseen. Heti saunan oven takana siellä roikkui nurkassa nyrkkeilysäkki, jota olin 14-vuotiaasta enon opastuksella hakannut. Nytkin minun piti iskeä sitä muutaman kerran. Kai yritin purkaa hermostuneisuuttani edessä olevaa panoa kohtaan. Jere vilkaisi touhuani ja huokaisi:

– Mää en varmaan saisi tuota edes heilahtamaan.
– Takuulla saisit. On sussa voimaa. Tää vaatii oikeastaan vain asennetta.
– Mun asenteeni on tällä hetkellä suuntautunut sun pakaroiden väliin.

Menin Jeren käskystä nelinkontin patjoille. Hän halusi liukastaa reikäni ja että se jo tuntui älyttömän hyvältä. Katsoin olkani yli, kun Jere kumitti ja liukasti ison kalunsa. Se on pelottavan kokoinen, 22 senttiä. Minua vähän kauhistutti, miltä sen tunkeutuminen korkkaamattomaan reikääni tulisi tuntumaan. Vilkuilin seinäpeilistä Jeren touhuja, kun hän polvillaan pakaroideni takana painoi terskaa aukkoni suulle. En ymmärrä, kuinka kevyesti se solahti sisääni. Vain vähän kirpaisi. Koko pamppu tunkeutui rauhallisesti sisääni. Ihmeellinen tunne! Outo, mutta ei lainkaan niin kivulias kuin olin odottanut, paljon enemmän olen saanut tuntea kipuja kamppailutreeneissä. Suuni ammotti isona aukkona ja suupielistä valui kuolaa enkä meinannut saada haukattua henkeä, suuri nautinto tuntui lamauttavan hengitykseni.

Peilistä näin Jeren naaman vääntyvän nautinnon irvistykseen, silmät pystyssä, suusta kuului puuskutusta ja voihketta. Hän tarttui molemmin käsin hartioihini ja tiivisti tahtia. Välillä hän läiski pakaroitani. Kullin hyökyily sisälläni oli uskomattoman tuntuista, olin valmis olemaan pantavana ikuisesti. Perseestä kuului litinää ja Jeren lantion läiskähdyksiä pakaroihini. Jere riehaantui ihan täysin, hänen kireistä leukapielistä kuului hirmuista kiroilua ja hän paukutti minua kuin raivopää. Minä ulisin hurmiossa. Peilissä menomme näytti tosi hurjalta. Oma kaluni kovettui kuin itsestään ja valutti kiimalimaa. Jere karjui, että jumalauta nyt hän tulee. Hetki rajua rynkytystä ja jätkä ampui liemensä kouristellen villisti.

Sitten hän rojahti selkääni tasoittelemaan hengitystä. Minä putosin mahalleni onnellisena. Tämä ensimmäinen pantavana olo oli mahtava kokemus. Jere nuolaisi vasenta korvaani ja kuiskasi:

– Jumalauta, miten mahtava pano. Kiitos. Mää rakastan sua.
– Ja mää sua. Pelkäsin, että tää olis jotenkin tuskallisempaa, mutta ei, mää rakastin tätä.
– Hihii. Eli mää saan panna sua jatkossakin?
– Jos et paa, mää pakotan sut raiskaamaan mut.
– Enpä usko, että sun tarttee pakottaa. Riittää, että sääkin lupaat panna välillä mua.
– Takuulla paan, hyrisin onnellisena.

Könysimme ylös ja heitimme kortsun roskikseen minun käyttämäni seuraksi. Halasimme ja suukottelimme toistemme naamat. Tarkastin saunan ja se oli jo lämmin kylpemiseen. Nousimme lauteille emmekä malttaneet pitää käsiämme kurissa vaan hyväilimme ja puristelimme toisiamme. Juttelimme kokemuksestamme ja vakuutimme nauttineemme täysillä. Vitsailimme paneskelusta ja nauroimme, Jeren baritoninauru toi kuin valoa hämärään saunaan. Aloimme nahistella, kunnes Jere pakeni suihkuun ja minä perässä. Jatkoimme toistemme kimpussa lämpimän veden alla. Täynnä nuorten miesten elämäniloa ryntäsimme kuntohuoneen puolelle. Siellä Jere hyppäsi minun kimppuuni ja me kaaduimme patjoille. Aloimme riemukkaan painin. Se ei ollut mikään taistelu, me vain riemuitsimme toisistamme, takertumisesta toisen ruumiiseen, kieriskelemisestä ympäri patjoja. Kiljahtelimme, nauroimme ja väliin tarrasimme toisen vehkeisiin. Lopulta vain makasimme vierekkäin ja hymyilimme toistemme peilikuville typerinä kuin onnelliset.

Palasimme saunaan. Lauteilla Jere kysyi vähän arastellen:

– Tuota, ruvetaanko olemaan yhdessä?
– Ai, niin ku seurustelemaan?
– Niin. Ei meidän tartte tietysti kellekään mitään kertoa, mutta muuten.
– Ruvetaan vaan. Musta se olis mahtavaa. Mää nimittäin taidan rakastaa sua.
– Ja mää sua.

Asia vahvistettiin lujalla halauksella ja hartaalla suudelmalla. Jatkoimme saunomista, välillä korkkasimme oluttölkkejä. Kerran Jere halusi hakata nyrkkeilysäkkiä. Otimme esiin säkkihanskat. Opastin Jereä oikeaan tekniikkaan. Hän innostui tosissaan lajista. Hän aikoi vaatia vanhemmiltaan itselleen omaa säkkiä – ja on saanutkin sellaisen. Kun olimme saunoneet, ryypänneet ja sekoilleet muutaman tunnin, väsymys otti meistä vallan. Hain meille tyynyt ja peitot. Me kellistyimme molskille peilin eteen ja toisiimme kietoutuneina painuimme untenmaille.

Heräsimme minun kännykkäni kilahdukseen. Enolta tuli viesti: ’Täällä sataa saavista. Voimmeko tulla kotiin?’ Käännyin Jeren puoleen:

– Mitä sanot? Joko luovutamme?
– Sano, että viipyvät vielä pari tuntia, niin ehditään hoitaa vielä pikapanot. Mulla seisoo täysillä.
– Hehe, kyllä munkin tekee mieli.

Tekstasin toiveemme enolle, tosin selityksin, että ehtisimme siistiä paikkoja. Äijät vastasivat, että heille käy. Me kävimme välittömästi toistemme kimppuun, emme käyneet edes aamukusella. Suutelimme, kourimme, hyväilimme toisiamme kiireisessä kiimassa. Kierimme patjoilla himokkaassa painissa. Tällä kertaa Jere pani minua ensin. Raivokkaasti takaapäin rynkyttäen niin, että huusin suoraa huutoa, kun se tuntui niin hyvältä. Heti kun hän oli valmis, vaihdoimme paikkoja. Survoin Jeren persettä hurjana ja katsoimme peilistä sitä menoa. Se kiihotti molempia entisestään. Minä tulin tosi nopeasti valtavien ravistusten kera. Irrottauduimme välittömästi, heitimme kortsut roskiin ja toisiamme tönien rynnistimme kuselle. Lorotimme ristiin. Jere huokaisi:

– Olipa väkivaltainen pano.
– Joo ja tuntui mahtavalta, vaikka olikin niin hätäinen.
– Sää taidat tykätä väkivallasta?
– En nyt tiedä. Kai se on okei, jos ei vahingoita toista oikeasti.
– Kun oot opettanut mut nyrkkeilemään, voitais rakastella rajumminkin.
– Ootko tosissas? Säähän et oikein oo tykännyt tappeluista.
– En oikeista, mutta sun kanssa rakastellessa se vois olla ihan jees. Ja aina voidaan sopia turvasana.
– Joo. Mää luulen, että meillä on mahtava tulevaisuus.

Sitten pikainen halaus ja jälkien siivous, siis saunan pesu ja hikien pyyhkiminen patjoilta. Kortsut jätimme roskikseen ihan piruillamme. Pukeuduimme ja Jere aikoi lähteä kotiin, mutta äijien auto ehti kaartaa ensin pihaan. Esittelin tyypit toisilleen. Eno ja Tuomo katsoivat Jereä hyväksyvästi. Eno rutisti minua ja kuiskasi, että jätkähän on tosi hyvännäköinen. Tuomo kysyi:

– Noh, ootteko jo sopineet jatkosta? Aiotteko nussia jatkossakin ja missä?
– Ääh, älä nyt, mutisin. – Tai siis me aletaan kyllä olla yhdessä, mutta ei me tiedetä, missä rakastella seuraavan kerran.
– Vaan minäpä tiedän, eno hihkaisi. – Te tulette tänne aina, kun paineet käy pusseissa liian raskaiksi.
– Eihän me aina voida ajaa teitä mökille.
– Ei tarttekaan. Me pannaan korvatulpat ja vetäydytään omiin puuhiimme yläkertaan. Te voitte valloittaa kuntohuoneen.
– Öh, mitä sanot Jere, kysyin punottavalta rakkaaltani.
– Vähän nolottaa vaivata teitä, mutta jos se teille käy, niin ehkä me voitais, Jere ähkyi.
– Siis sovittu! Tuomo huudahti.
– Soittakaa kuitenkin etukäteen, eno muistutti.
– Selvä se! vakuutin. – Voimme vähän treenatakin nyrkkeilysäkin kanssa.
– Mutta sitä ette nai, eno möläytti ja sai meidät kaikki nauramaan.

Kävimme enon luona yhdestä kahteen kertaan viikossa. Äityivätpä äijät silloin tällöin valmentamaankin meitä nyrkkeilyssä ja painissa. Yhteisiä seksisessioita emme koskaan järjestäneet. Näin alkoi Jeren ja minun rakkaussuhde, joka jatkuu vielä tänä päivänäkin. Olemme löytäneet oman yhteisen asunnonkin.

Vesasta vielä. Olin kuullut juttuja, että hän haluaisi kostaa kärsimänsä tappion minulle. Kerran sitten, kun Jere oli töissä iltavuorossa – hän on sairaanhoitaja – lähdin lenkille metsään. Lähellä sitä mökkiä Vesa tuli yllättäen vastaan. Tunnistin hänet heti ja varauduin tappeluun. Hän pysähtyi eteeni, tunki kädet pusakan taskuihin, tuijotti kenkiinsä ja sanoi:

– Moi Aleksi.
– No moi Vesa. Mitäpä sitä kuuluu?
– Ei mitään erikoista. Tai tota noin… mää haluan pyytää sulta anteeksi sitä, kun olin sulle kouluaikoina niin vittumainen.
– Hei, älä nyt. Mää taas pyydän anteeksi, että hakkasin sut.
– Ei mitään syytä. Mää ansaitsin sen. Oikeastaan mää luulen, että sen ansiosta musta on tullut vähän parempi mies. Ainakin kun olen miettinyt sitä.
– Ai? Mitä sää muuten nykyään puuhaat?
– Opiskelen luokanopettajaksi. Mitä sää?
– Mää opiskelen psykologiaa.
– Ootko naimisissa tai jotain?
– Muistatko Jeren ylemmältä luokalta?
– Joo, se hyvännäköinen.
– Niin. Me asutaan yhdessä.
– Ai, ootteko te siis homoja?
– Joo. Ollaan oltu jo vuosia yhdessä. Me rakastetaan toisiamme.
– Voi hitto, kunpa määkin löytäisin jonkun jätkän. Määkin oon homo, vaikka sen myöntäminen ottikin aikaa.

Olipa yllätys! Joka tapauksessa Vesasta tuli hiljalleen Jeren ja minun hyvä kaveri. Vietämme silloin tällöin aikaa yhdessä. Käymme kaljoilla ja semmoista. Emme me ole häntä kuitenkaan koskaan panoihimme ottaneet. Muuten yritämme auttaa häntä löytämään mieskaverin. Pari on löytynytkin niin, että Vesakin on päässyt panon makuihin, muttei niistä mitään pysyvää ole syntynyt.

Mutta siis Jeren ja minun suhde kukoistaa. Vuosien jälkeenkin. Niin ja eno on löytänyt Tuomon jälkeen uuden poikaystävän, Harrin, komea mutta ujo.

Pornonovellin Koulukiusattu rakastuu on kirjoittanut nimimerkki: Aleksi