Koulutieltä homouteen

Muistatteko te sellaisen vanhan iskelmän, taisi olla nimeltään jotain maalaismaisemaan viittaava? Kuulin sen vähän aikaa sitten radiosta. Siinä lauletaan seuraava säe: Pojat koulutiellä joutui tappeluun. Vai olikohan se kylätiellä? Niin minäkin jouduin. Ala-asteelta lukioon asti. Serkkuni Villen kanssa. Me tapeltiin jatkuvasti. Koulutiemme kuntakeskukseen oli kolme kilometriä. Kuljimme sen joko kävellen, pyörillä tai suksin. Sillä matkalla ehti hyvin ottaa yhteen. Olemme saman ikäisiä ja muutenkin saman tapaisia. Silloin ennen varsinkin olimme kumpikin lyhytpinnaisia ja tosi äkkipikaisia. Ja tappeluissa olimme varsin tasaveroisia.

Olimme myös hyviä kavereita keskenämme. Eikä siellä syrjäkylällä ollut montakaan ikätoveria, muutama vanhempi poika ja tyttö. Niin että oli luontevaa viettää kaikki aika keskenämme. Asuimmekin naapuritiloilla. Minun äitini ja hänen isänsä ovat sisaruksia. Sukulaisuuskin sitoi meitä yhteen. Kaiken lisäksi olemme hyvin saman näköisiäkin. Kummallakin tuuhea vaalea tukka, siniset silmät, suorat nenät ja ruumiin rakenne vankka, lihaksikas ahkeran liikunnan ansiosta. Se painiminen varmaan lähti siitä, kun leikimme sotaa, inkkaria ja länkkäriä tai vastaavia. Niissä piti taistella painimalla. Se muuttui silloin tällöin totiseksi nyrkkitappeluksikin, kun pinna paloi. Niitä paineja siis kävimme sillä koulutielläkin. Toinen ei vain voinut olla ärsyttämättä toista ja sitten mentiin.

En voi kieltää, ettenkö olisi nauttinut niistä väännöistä. Siksikin varmaan niin innoissani lähdin niihin mukaan tai tahallani ärsytin serkkupoikaa, joka sitten hermostui totisesti ja kävi kimppuuni. En aina suinkaan voittanut häntä, mutta kun voitin, olin niin polleaa poikaa että. Kaikki se muuttui toisenlaiseksi, kun olimme jotain viisitoista vuotiaita. Minä kiihotuin niissä tappeluissa kullini pystyyn. Ensi kerroilla häpesin sitä, mutta sitten huomasin, että Villelläkin saattoi seisoa. Hän jopa nylkytti minua vasten, jos oli päässyt päälleni. Niinpä kerran kuiskasin hänelle, kun olin alla:

– Ville, hei, sää nussit mua.
– Haista paska, enhän.
– Sää nylkytät sun kyrpääs muhun. Se on nussimista.
– Entä sitten? On sullakin seissyt, kun ollaan painittu.
– Ai sää oot huomannut? Joo, niin onkin. Ja mieli on tehnyt panna sua.
– Perseeseenkö?
– Minne vain.
– Niin munkin on tehnyt mieli panna sua. Ollaanko me nyt homoja, kun tekee mieli nussia toista jätkää?
– Kai me ollaan. Ei se ainakaan mua haittaa.
– Eikö se aika noloa? Siis olla homo? Ja jos joku saa tietää?
– En oo tosiaankaan aikonut tästä muille puhua. Ethän sääkään?
– En takuulla! Tuota, pitäiskö meidän tehdä tätä sillai kunnolla? Alastomina ja panna oikeasti perseeseen?
– Joo, ainakin mää haluaisin. Voitais kouriakin toisiamme kunnolla. Sulla on niin komeat lihakset.
– Niinhän on sullakin. Missä me voitais tehdä sitä rauhassa niin, ettei muut huomaa?
– Jossain ladossa. Niitähän riittää syrjemmälläkin sekä teillä että meillä. Tai sitten joskus saunassa.
– Meidän saunassa ei taida mahtua painimaan. Naimaan varmaankin.
– Meidän rantasauna on syrjässä. Siellä voi tehdä molempia.
– Totta. Entä liukasteet ja kortsut?
– Tarttee varmaan ostaa. Voitais tehdä asiaa kirkolle ja käydä ostamassa vaikka jotain liukkaan vaseliinin tapaista.
– Hehe, tää on aika jännää.

Meni toista kuukautta ennen kuin toteutimme ostoaikeemme. Sitä ennen jatkoimme painia ja molemminpuolisen nylkytyksen päälle saatoimme vetää kalut esiin ja runkata mahtavia mällejä. Väliin uskaltauduimme runkkaamaan jopa toistemme vehkeitä. Se oli jännä tuntuista ja kiihottavaa. Siis kun näki toisen esinahan vilahtelevan terskan yli ja lopulta liemien lentävän reiästä. Useimmiten teimme sitä jollakin ladolla. Meno oli aika kiihkeää siihen nähden, miten nuoria olimme.

Sitten onnistuimme kaksin tekemään asiaa kuntakeskukseen ja pian ostokset oli tehty. Kesäkuun lopun iltahämärässä lähdimme muka lenkille ja suuntasimme sinne rantasaunalle, joka on sen verran kaukana, ettei sinne näy kummankaan kotoa. Sitä ei juurikaan käytetä, kun meillä oli – ja on – pihasaunakin. Että meitä jännitti! Tiesimme, mitä oli edessä ja se kuumotti kumpaakin. Se purkautui levottomana hihittelynä. Riisuimme alastomiksi ja kun ei heti muuta keksitty, hypättiin järveen uimaan ja peuhaamaan. Roiskimme vettä toistemme päälle ja intouduimme nahistelemaan, kamppaamaan toista järveen ja upottamaan pinnan alle.

Nousimme saunan edustan nurmikolle ja kävimme toistemme kimppuun – hilpeästi kiroillen ja uhoten. Kullit vain heilahtelivat, kun yritimme saada kunnon otetta toisesta. Äkkiä Ville sai kaapattua pääni niskalenkkiin ja kampattua minut maahan. Kietouduimme tiukasti toisiimme ja hihkuimme riemuissamme painiessamme ympäriinsä. Tuntui aivan mahtavalta tuntea toisen tiukka, kaikin voimin ponnisteleva ruumis käsiensä puristuksessa. Tosin pää täyttyi ilon lisäksi kiukkuisesta taisteluvimmasta. Kumpikin ähkyi raivoissaan, kun yritti voittaa toisen. Ja kummallakin seisoi jo tiukkana. Olin jo ihan poikki, kun onnekseni Ville luovutti:

– Ei saatana, en jaksa enää. Sää voitit.
– Huh, en olis jaksanut enää pitkään. Nussitaanko me nyt?
– Joo. Sää saat panna ekaks mua. Mua kyllä jännittää.
– Niin muakin. En tiedä, osaanko mää.
– Tarttee kai sitten kummankin opetella.
– Niin. Lämmitetäänkö samalla sauna?
– Joo. Tulee pestyä synnin jäljet pois saman tien, Ville hörähti.

Kannoimme järvestä ämpärikaupalla vettä pataan, jonka alle saimme tulet niin kuin kiukaan pesäänkin. Saunan hämärässä arkailimme toiseen tarttumista. Kummallakin vehkeet olivat rauhoittuneet, mutta himot eivät. Tuijotimme toisiamme raskaasti hengittäen. Kumpikin arkaili ottaa aloitetta käsiinsä. Mutisin:

– Hitto, pitääkö meidän taas painia, että sais kullit seisomaan?
– En jaksa. Mitä jos vaan halattais?
– Ja suudeltais?
– En oo koskaan suudellut ketään, mutta joo.

Vapisten ojensin käteni Villen niskaan ja hän minun vyötäisilleni. Vedimme toisemme kiinni toisiimme. Kullit painuivat toisiinsa. Haparoiden huulet hamusivat toisiaan. Emme osanneet mennä kielisuudelmaan asti. Suut kaarsivat kaulan syrjään ja lihkasikkaille hartioille. Kädet hyväilivät toisen selkää. Minun oikea käteni hakeutui Villen pakaroille ja siitä pyllyvakoon. Kuin itsestään keskisormeni etsi perseaukon ja rassasi sitä, tunkeutui jopa sisään. Sain Villen ynähtelemään ja painautumaan tiukemmin minua vasten. Nytkytimme jo kivettyneitä kulliejamme toisen alavatsaan. Huohotin kiihtyvässä hurmiossa:

– Joko liukastetaan sun perse?
– Jo. Haluan sun kyrpäs sisääni.
– Sekin haluaa sinne.

Otimme rasvapurkin ja Ville nojautui pyllistämään keskilauteeseen. Tungin sormillani vaseliinia reikään – olipa oudon perhmeä paikka – ja sain Villen huokailemaan. Kumitin ja voitelin kyrpäni. Tartuin vasemmalla kouralla tiukasti Villen hartiaan. Ohjasin toisella kädellä kalun aukolle ja aloin painaa terskaa sisään. Tiukkaa teki, mutta lopulta se solahti sisään. Ville parahti:

– Ai, saatana, sattuu! Ota se pois!
– Älä nyt. Hengitä syvään. Tää tuntuu jumalattoman hyvältä, puuskutin kiimassa.
– Ei tunnu!
– Mun pamppu on jo syvällä. Mää rupeen nyt naimaan sua. Koeta kestää.
– En kestä!
– Kestäthän sää nyrkin iskut naamaankin. Ei tää sen pahemmalta voi tuntua.
– Vitut, kohta saat maistaa mun nyrkkiä!
– Ei ku ajattele, että kohta saat nussia mun reikää.

Ville ähkyi ja parahteli, kun aloin survoa kyrpääni hänen sisällään. Hän nytkähteli ja kiemurteli. Hänen selkälihaksensa värähtelivät komeasti. Minä olin taivaassa. Kiihdytin tahtia hulluna. Nivuseni iskivät voimalla hänen pakaroihinsa. Kokematon, kun olin, laukesin aivan liian nopeasti. Urahtelin sekopäisenä, kun mällini syöksyivät kortsuun. Jalat vapisten, koko ruumis itse asiassa aivan horkassa, painauduin Villen selkään ja vedin kaluni suolesta. Ville kohottautui ja melkein itkua vääntäen ravisteli minut selästään. Hän sähisi:

– Vittu jätkä, mikset lopettanut?
– Se tuntui liian hyvältä. En pystynyt keskeyttämään. Anteeksi.
– En tiiä, annanko?
– Eikö susta tuntunut yhtään hyvältä?
– Pah! Noh, jos ihan rehellinen oon, niin kyllä se välillä oli aika mahtavaa, hän tunnusti, mutta veti sitten tiukan litsarin poskeeni. – Tää oli kosto.
– Auts! Vitun sälli, haluatko sää tapella?
– En. Mää haluan nussia sua. Saat totisesti tietää, miltä musta tuntui.

Vaihdoimme rooleja. Minä nojasin lauteeseen ja Ville liukasti perseeni. Se tuntui minusta ihan mukavalta. Mutta ei enää sitten, kun Ville painoi kumitettua kyrpäänsä sisääni. Tai no se kipu tuntui vain lyhyen aikaa. Kun hän oli sisälläni koko kullin mitalta ja alkoi jyystää, hurmioiduin täysin. Se pampun hyökyily suolessani oli aivan mielettömmän upean tuntuista. Inisin ja voihkin nautinnosta. Ville ilkkui:

– Nyt saat tuntea, miltä sun kyrpäs musta tuntui.
– Uuh, aah, sää valehtelit, täähän tuntuu mielettömän hyvältä…
– Valehtelet, sika!
– En, en… Paa rajummin!

Ville totteli ja alkoi rynkyttää voimalla. Minulta taisi nousta jalat välillä ilmaan. Se oli järjettömän hyvän tuntuista. Melkein purskahdin itkuun. Varsinkin, kun Villekin kokemattomuuttaan tuli minusta liian nopeasti. Kymmenkunta kovaa lantion iskua pakaroihini ja hänen kortsunsa täyttyi mälleistä. Hän vetäytyi minusta heti ja istahti lautteelle viereeni. Hän huoahti:

– Ei saatana, tää oli mahtavaa!
– Niin oli mustakin. En tajua, mitä sää valitit äsken.
– Eikö suhun muka sattunut?
– Alussa vähän kirpaisi, mutta sitä kesti vain hetken. Sitten se oli yhtä hurmiota. Sää oot tosi hyvä panija.
– Oon vai? No, oonhan mää tietty kova tyyppi muutenkin, hän naurahti.
– Haista paska! Mutta saat naida mua jatkossakin. Sun kyllä tarttee antaa sitten mullekin persettä.
– Uh, ehkä mää opin nauttimaan siitä. Niin ku äsken sanoin, oli siinä mustakin hyvät hetkensä.

Käännyimme halaamaan toisiamme. Pian lisäsimme puita kiukaaseen. Pulahdimme järveen huuhtoaksemme pahimmat himon jäljet. Olimme aika hiljaisia emmekä äityneet riehakkeeseen peuhaamiseen. Myöhemmin kapusimme lauteille löylyttelemään. Pikku hiljaa avauduimme puhumaan perusteellisemmin kokemuksestamme. Kumpikin tunnusti olevansa onnellinen, kun olimme löytäneet seksinkin keskinäiseen suhteeseemme. Päätimme jatkavamme samoilla linjoilla. Siis että painisimme, kunnes kullit olisivat räjähtämäisillään ja sitten panisimme toisiamme. Sen vahvistamiseksi kietouduimme tiukkaan halaukseen.

Siitä lähtien rakastelimme vähän väliä milloin missäkin. Niissä ladoissa, rantasaunalla, metsissäkin. Yksi mieleen painuneimmista panoista tapahtuikin meidän metsässä. Oli syyskuun alku pari vuotta tuon ensimmäisen kokemuksen jälkeen, kun äitini painosti meitä lähtemään sieneen. Vedimme Villen kanssa kumisaappaat jalkaan ja tungimme muovipussit taskuun. Mukaan tuli myös pari kortsua ja liukaste, joka oli vaihtunut vaseliinista liukkaaseen öljyyn. Matkalla aloimme melkein heti harrastaa kiimaista uhoa. Töniskelimme toisiamme, potkiskelimme saappaita ja hymyilimme muka vittumaisesti.

Kun pääsimme kankaalle, jossa piti oleman sieniä, äidyimme painimaan. Minä hyökkäsin Villen kimppuun sivusta ja sain kaadettua hänet metsänpohjaan. Hän ryhtyi tappelemaan vastaan. Kietouduimme tiukkaan painiin. Huhuh, miten riemukasta! Molemmilla pamahti kyrvät seisomaan melkein heti. Saappaat nirhautuivat vastakkain kiihottavan kuuloisesti. Ottelu ei kestänyt kauan, kun Ville selätti minut. Hän kähisi:

– Haa, jätkä, susta ei vastusta mulle!
– Haista vittu, mää oon voittanut sut monesti! Okei, saat panna mua!
– Saatkin kovaa kyrpää, että itket.
– En takuulla vollota. Aion nauttia siitä, vitun äijä.

Ei kestänyt montakaan hetkeä, kun meillä oli housut reisillä ja liukastetta minun perseessäni. Minä nojasin männyn kylkeen takapuoli pitkällä. Ville kumitti kalunsa pikavauhtia ja tunki sitä ahteriini. Hän teki sitä niin rajusti, että suoleni tuntui repeytyvän. Sähisin kiukkuisia kirouksia ja uhkasin Villeä turpaanmätöllä. Tosi asiassa aloin nauttia panosta nopeasti. Kannustin häntä rynkyttämään kunnolla. Hän tekikin työtä käskettyä ja hurjistui kertakaikkisesti. Kumisaappaamme läiskähtelivät toisiinsa, mikä minusta oli kiihottavaa. Huohotin ihan sekopäisenä nautinnosta.

Olimme jo sen verran kokeneita panijoita, että Villekin jaksoi melko pitkään. Taisin saada montakin sisäistä orkkua. Kullini sojotti haaroissani kireänä ja valutti kiimatippoja. Kun Ville saavutti huippunsa ja vetäytyi minusta, käännyin ympäri ja ihan hulluna runkkasin itseltäni huimat mällit Villen saappaille. Raskaasti puuskuttaen tuijotimme toisiamme totisina. Sitten Ville kaappasi minut halaukseen ja painoi minut sitä mäntyä vasten. Hän totesi:

– Kiitos, Kalle. Tää oli aivan mahtava pano.
– Niin oli. Kiitos itselles.
– Oliko silti pakko sotkea mun saappaat? Saat nuolla ne puhtaaksi.
– Ja vitut! Nuole ite!

Seurasi hauska painimatsi, jossa kaappasimme toistemme saappaat kainaloihimme. Ja nuolimme ne kauttaaltaan. Se oli riemukasta ja sen seurauksena kummastakin tuli kumifetisisti niin kuin myöhemmin myönsimme. Olemme sen jälkeen käyttäneet kumppareita melkein aina, kun olemme rakastelleet. Sittemmin tulimme kiihottuneeksi myös nahkatakeista, jotka kuuluvat myös meidän vakiovarusteisiimme. Ne natisevat painissa tosi kiimaisesti. Niin ja saimme me kerättyä sieniäkin kohtuullisesti, mistä äiti kiitteli meitä.

Onnistuimme salaamaan seksisuhteemme muilta niin kauan kuin se kesti. Emme jääneet kertaakaan kiinni. Tosin äitini muutamankin kerran marmatti, kun jaksamme aina vain painia, että emmekö muuta tekemistä keksi. Toki keksimme, mutta eihän sitä voinut äidille paljastaa. Homma kuihtui, kun kirjoitimme ylioppilaiksi ja menimme armeijaan eri puolille Suomea. Sitten vielä eri kaupunkeihin opiskelemaan, minä journalismia ja Ville koneenrakennusta. Tietysti me aina nähdessämme painimme ja paneskelimme, mutta se ei ollut enää säännöllistä.

Kaiken huipuksi parin vuoden kuluttua Ville rakastui yhteen Joukoon ja alkoi tämän kanssa parisuhteen. Jäin siis lehdelle soittelemaan, vaikka he muuttivatkin tähän samaan kaupunkiin. Siis kyllä minäkin panoja löysin, mutta ne eivät olleet niin kiihkeitä kuin Villen kanssa. Ei paineja eikä kumisaappaita, nahkatakkinainteja pääsin muutaman kerran harrastamaan. Mutta silti ikävöin menoamme Villen kanssa. Vaan ei voi mitään, Ville ja Jouko ovat jo rekisteröineet suhteensa. Vähän haikein mielin olen onnitellut heitä. Ja etsin tosissani itsellenikin vakituisempaa seuraa – ei ole vielä löytynyt. Ville ja Jouko ovat uhanneet auttaa minua asiassa ja etsiä minulle kovan kumisaapasmiehen. Kunhan puhuvat, vaikka toisaalta olen aika liikuttunut heidän huolenpidostaan.

Pornonovellin Koulutieltä homouteen on kirjoittanut Nimimerkki: Kalle