Koviksen sydän sykähtää

Olen Jere, 28 v. Olen väkivaltainen. Rakastan kunnon rähinöitä. Tai tarkemmin rakastin. Olen yhden levottoman lähiön kasvatti. Ja käytännössä äidin yksin kasvattama. Oli minulla isäkin. Entinen vankilakundi ja merimies. Hän oli siis elänyt vuosia vain miesten keskellä ja hänen mukaansa sellaisissa porukoissa ihan luonnostaan jätkät ottavat mittaa tosistaan. Ja siksi on vitun tärkeää osata tapella. Silloin, kun ehti olla kotona, hän opetti minusta kovan tappelijan, periksi antamattoman koviksen. Siis sellaisen kuin hän itsekin oli. Sanottakoon kuitenkin tämä: minulle hän oli hemmetin hyvä isä, äidille ei niin hyvä puoliso. Valitettavasti hänet murhattiin, kun olin täyttänyt 15.

Ja kovis minusta tuli. Kunnon häirikkö, jolta kukaan ei ollut turvassa. En pelännyt ketään ja raivostuin herkästi. Aloitin pikku sällinä painin yhdessä seurassa. Murrosiässä jatkoin nyrkkeilyyn ja myöhemmin kung fuhun ja pariksi vuodeksi vapaaotteluun. Olen rakastanut treenejä noissa lajeissa ja olen ollut niissä tosi hyvä. Olen kuntoillut muutenkin ja kasvattanut lihaksiani. Olen 183 cm ja 92 kg, kaikki kilot vankkoja luita ja teräksistä lihasta. Hiukka nolona tunnustan, että sain kavereilta – jälkeenpäin ajatellen kai pelkoon perustuvia – ihailevia katseita. En tosin niistä erityisesti piitannut, varsinkaan tyttöjen vilkuiluista. Siis kun minusta tuli homokin, mutta siitä kohta.

Siellä lähiössä meitä jätkiä oli pilvin pimein. Me tappelimme pienestä pitäen. Välillä ne olivat sotaleikkejä tai vastaavia. Toisinaan taas totisia kamppailuita verissä päin, kun raivostuimme toisillemme jostain asiasta. Varsinkin minä olin turhankin äkkipikainen ja helposti suuttuva. Teini-iässä me jopa järjestimme tappeluita, kun joku keksi haastaa jonkun toisen. Porukkaa kertyi katsomaan ja huutelemaan. Siinä keskellä kaksi tyyppiä otti sitten enemmän tai vähemmän rajusti yhteen. Minä kävelin niistä yhteenotoista omin jaloin. Ihan pienenä hävisin pari tappelua kahdelle vanhemmalle kaverille ja se otti minua pahasti päähän. Olen myöhemmin piessyt molemmat.

Jotain 15 -16 –vuotiaana havahduin siihen, että kiihotuin niistä taisteluista niin, että jälkeen päin oli pakko runkata. En tiedä, aloinko oikein hakea niitä tappeluita tuon kiihottumisen vai koviksen maineen takia. Mielettömästi kuitenkin nautin niistä yhteenotoista, tapahtuivatpa ne treeneissä tai kadulla. Oikeasta paneskelusta en uskaltanut kuin haaveilla. Tai miettiä, millaista se olisi. Sitä paitsi homoksi tunnustautuminen meikäläisen piireissä olisi ollut itsemurha. Tai ainakin järjetön häpeä.

Olin jo 19, kun sain ensi kokemukseni homoseksistä. Olin kirjoittanut keväällä ylioppilaaksi, kohtalaisin paperein muuten, vaikka olinkin usein häirikkö. Olin illalla kesäkuun alussa kävelemässä yhden syrjäisen puiston halki. Puisto sijaitsee kaukana lähiöstämme, mutta olin kuullut naureskelevia juttuja, että se puisto olisi homojen iskupaikka. Uteliaana ja kiimaisenakin hakeuduin sinne. Ja aika hermostuneena, että miten tämä homma oikein menee. Olin pukeutunut tiukkoihin farkkuihin, jotka nuolivat pakaroitani ja vahvoja reisiäni, sekä mustaan nahkatakkiin, joka kiristyi leveille harteilleni. Peilin edessä olin tällännyt vaaleaa tukkaani kauan. Omasta mielestäni – ja tietysti äidin – olen melkoisen komea ilmestys. Istuin penkille ja yritin ottaa rennon asennon, jalat levällään, että haarojeni pullistuma näkyisi.

Minun ei tarvinnut odottaa kovin kauan, kun huomasi yhden miehen kulkevan pariinkin otteeseen ohitseni ja vilkuilevan minua. Jari – nimi selvisi myöhemmin kuten ikäkin 32 – on hoikan jäntevä tumma partasuu. Kohtalaisen harteikas, kapea lantio. Hän oli sonnustautunut mustaan nahkatakkiin ja -housuihin. Hän istahti yllättäen viereeni. Sydämeni alkoi hakata, vaikka kuinka yritin rauhoittaa itseäni. Hän aloitti:

– Kai sopii istahtaa tähän?
– Öö… joo.
– Mitä jätkä?
– Eipä tässä mitään.
– Kesäiltaa viettämässä?
– Jep.
– Mitä mielessä?
– Ei mitään ihmeitä. Entä sulla?
– Miestä tekis mieli, hän kuiskasi ja laski kouransa reidelleni. – Saisko susta seuraa?
– Öö… en tiiä. En oo koskaan ennen ollut jätkän kanssa, mutisin reisi hermostuneesti pomppien.
– Vau. Haluaisitko tutustua lajiin mun kanssa?
– Ehkä. Mitä siinä tehdään ja missä?
– Voidaan tehdä mitä vain. Vaikka panna toisiamme perseeseen, jos eka kerralla pystyt. Mää asun tuossa lähellä. Voidaan mennä mun luo.
– Uh, okei. Jännittää.
– Selvä se.

Pikaisesti hän kietaisi oikean kätensä harteilleni ja puristi kannustavasti niin, että nahkatakit natisivat. Tuntuipa mukavalta, vaikka ensin kyllä säikähdin – jätkän kosketus tarkoittaa minulle yleensä tappelua. Hengähdin syvään rauhoittuakseni. Arasti hymyilimme ja nousimme. Kävelimme rinnakkain toisiamme koskematta hänen luokseen parin korttelin päähän. Pienessä hississä jouduimme ahtautumaan olkapää olkapäätä vasten. Tai se tyyppi ahtautui puoli väkisin. Samalla kun alapäässäni kuhisi, nyrkkini puristuivat tiukaksi.

Eteisessä Jari laski oikean kätensä olkapäälleni, toinen sujahti kylkeeni. Minä vapisin. Hän kuiskasi:

– Mitä sanot, jos suudeltais?
– E-eh-en tiedä. En oo ennen suudellu ketään.
– Ihan tosi? Ei hätää, opetellaan. Halaa mua.

Jumalauta, että oli hankala saada tärisevät käsivarret Jarin selkään. Hänellä ei ollut mitään ongelmaa tempaista minua tiukkaan rutistukseen. Tavallisesti se olisi johtanut painimiseen, mutta nyt ymmärsin olevan ihan muusta kyse. Jännityksestä täristen antauduin Jarin halaukseen. Varsinkin kun alkoi näykkiä kaulaani ja korvaani. Se tuntui tosi mukavalta. Sitten hänen huulensa hakeutuivat hamuamaan minun huuliani. Hänen kielensä raotti suutani ja tunkeutui sisään imun kera. Varovasti uskaltauduin vastaamaan suudelmaan ja se sai sisuskaluni villiin liikkeeseen. Kaluni rupesi paisumaan saman tien. Rohkenin painaa lantiotani Jariin ja hinkata sitä. Samalla kätemme innostuivat kourimaan toisiamme niin, että nahkakuteemme natisivat kiimaisesti. Minä huohotin läkähtymäisilläni ja kohta puuskutti Jarikin. Homma muuttui niin voimaperäiseksi, että horjahtelimme pitkin eteistä. Tuntui, että kyrpäni räjähtää ihan just. En kestänyt, vaan kaadoin Jarin lattialle selälleen ja kävin hänen päälleen. Ryhdyin nylkyttämään kuin raivopää. Hänen kätensä puristautuivat tiukasti nahkatakkini selkään. Hän voihki ja ähkyi lantioni iskujen tahdissa. Minä purin hampaita yhteen ja turskin niiden välistä sylkeä. Jälkeenpäin olen ajatellut, että se oli kuin olisin saanut tappelussa jätkän alleni ja aivottomassa kiihkossa rankaisin sitä tyyppiä. Laukesin valtaisassa mustassa hurmiossa – ja tahrasin farkkuni.

Nousin ylös nopeasti ja vähän hädissäni. Ja häpeissäni; ei vittu, olin nussinut jätkää, olen homo! Jari katsoi lattialta minua:

– Mikä tuli?
– Ei, vittu, mikään. Mun tarttee lähteä.
– Älä nyt. Eka kerta on aina hämmentävä. Ei sitä pidä säikähtää.
– Emmää mitään oo säikähtänyt.
– Etkö? No mää en vielä oo heittänyt mällejä. Eikö voitais hoitaa homma loppuun?
– Runkkaa!
– Haista paska. Ota silti mun numero, niin voit soittaa, kun haluat kokeilla uudestaan. Sää oot niin komea, että opetan sua mielellään.

Ehkä tuo imartelu tehosi, sillä suostuin vaihtamaan kännykkänumeroita. Sen jälkeen poistuin. Kiukuttelin mielessäni ja kiroilin, etten enää ikinä sorru yhteenkään jätkään. Kotona omassa sängyssäni uskaltauduin ajattelemaan tarkemmin kokemustani. Myönsin, että olin kiihottunut sen nahkajätkän suudelmasta ja päällä nylkyttämisestä eikä ne sillä hetkellä olleet tuntuneet yhtään paskemmalta.

Kung fu –treeneissä seuraavalla viikolla vilkuilin muita tyyppejä ja mietin, onkohan noissa muita homoja. En pystynyt havaitsemaan mitään homomaista. Olinpa typerä. Niin kuin homous päälle päin näkyisi. Ainakaan useimmista homoista. Ei se ainakaan minusta näkynyt, ajattelin. Harjoitusmatseissa otin kyllä jätkiä tosi rajusti ikään kuin olisin halunnut todistaa muille, että minä en ainakaan ole homo.

Mutta olinhan minä. Kärvistelin kaksi viikkoa ja kaipasin seksikokeilua sen Jarin kanssa. Kävin parina iltana siellä puistossakin, mutta en nähnyt yhtäkään homoa, ainakaan kukaan ei yrittänyt iskeä minua. Lopulta nöyrryin ja soitin Jarin kännykkään:

– Jari.
– Tuota terve, tässä on se Jere. Jos muistat?
– Terve. Tietenkin muistan. Miten menee?
– Ööö… jotenkin. Voitaisko tavata?
– Uskallat siis kokeilla uudestaan?
– No tota joo…
– Okei, mutta tällä kertaa mää heitän mällit ekana. Siis ennen kuin ampaiset pakoon.
– Uuh, kaipa se on reilua.
– Ja me touhuamme sitten alasti. Mää haluan nähdä sun kyrpäs. Ja muutenkin hyväillä sun ihoas. Ja sää mun.
– Mää kyllä tykkäsin sun nahkakuteista.
– Määkin tykkään nahkajutuista, mutta nyt ei harrasteta niitä. Ja, hehe, alastomana et pääse niin nopeasti pakoon.

Kävelin Jarille. Matkalla naureskelin mielessäni, kuinka kohta juoksisin pakoon niitä katuja pitkin alastomana kyrpä sojottaen tienviittana. Jari vastasi ovipuhelimeen heti ja kun astuin hissistä, hänen ovensa oli raollaan. Eteisessä hän seisoi valmiiksi alastomana. Ensimmäiseksi silmiini osui hoikan vartalon tiukat vatsalihakset ja vasta sitten pitkänä roikkuva kulli. Nielaisin:

– Tota, terve. Ja anteeksi se eka kerran töppäilyni.
– Ei se mitään. On mullakin ollut eka kerta. Vaatteet pois.
– Öh, joo.

Sydän hakaten ja kädet vapisten riisuin itseni siihen eteisen lattialle. Niin kuin sanottu, olen melko lihaksikas, tiukka pakkaus. Ja kaluni on löysänäkin aika pitkä, erektiossa sitten 22 cm. Jari seurasi paljastumistani raskain henkäyksin ja vau-huudahduksin. Olin tietty imarreltu, mutta punastelin silti. Kun seisoin siinä ihan alastomana, Jari puuskahti:

– Vittu jätkä, sää oot takuulla komein homo, johon oon törmännyt.
– Älä nyt.
– Älä leiki vaatimatonta. Haluan ehdottomasti panna sun kaltaista miestä.
– Ai perseeseenkö?
– Sinne. Mutta voimme me ensin sekstailla muutenkin. Runkkaamme vaikka toisiamme ja otamme toisiltamme suihin.
– Entä jos sää saat panna mua takaluukkuun, saanko määkin sitten sua?
– Totta vitussa saat. Ensin kyllä möyrimme toistemme kimpussa mun patjalla. Tule!

Seurasin häntä. Katseeni tarrasi hänen kapeaan lantioonsa ja tiukkoihin, pyöreisiin pakaroihin. Oli pakko hieraista levottomaksi heittäytyvää kulliani. Vuoteen vieressä Jari kääntyi minuun päin, kaappasi syliinsä ja paiskasi patjalle. Hän syöksyi perässä ja me intouduimme peuhaamaan toistemme kimpussa kuin koiranpennut. Hetken mietin, pitäisikö minun osoittaa painitaitoni, mutta ajattelin, että parempi pitäytyä seksikkäässä leikissä kuin tappelussa. Oikea ratkaisu, sillä kiihotuin älyttömästi siinä kieriskellessämme ja puuskuttaessamme toistemme kimpussa. En ollut ennen tajunnutkaan, miten hyvältä kuuma, hikoava iho tuntui ihoa vasten. Oli mielettömän kiimaista olla Jarin selässä ja hieroa seisovaa kalua hänen pakaroihinsa hänen köyristellessä selkäänsä ja voihkiessa.

Tai kun minä olin selälläni ja Jari istui rintani päällä ja yritti tunkea sauvaansa suuhuni. Helposti en antanut sen tapahtua, vaikka lopulta raotin huuliani ja otin terskan kärjen huulieni hyväiltäväksi. Hän ei pitkään tyytynyt siihen, vaan työnsi väkisin kyrpänsä syvemmälle suuhuni ja käski imeä sitä. Ensin meinasin oksentaa; ei kai ihme, vieraan miehen kusiletku omassa suussani! Varovasti aloin tunnustella ja lutkuttaa sitä kovaa vehjettä. Taisin oppia homman nopeasti, sillä Jari voihki ja inisi nautinnollisesti. Aika pian hän alkoi nussia suutani kunnolla. Hän mumisi kirouksia, ’vittu saatana, tuntuu hyvältä’. Sitten hän karjahteli ja työnnöt muuttuivat rajuhkoiksi. Kulli turposi suussani. Äkkiä suuni täyttyi Jarin mälleistä niin, että niitä pursui suupielistäni. Loput syljin yökkien nopeasti tyynylle, kun hän veti kyrpänsä suustani.

Jari kellahti selälleen viereeni ja huohotti:

– Jumalauta, tulin ihan yllättäen. Sorry, ei varmaan ihan mukava yllätys sulle eka kerraksi.
– Joo, ei. Aika kiimaista silti.
– Heh, hyvä homo susta saadaan. Haluatko, että otan sulta suihin? Ohoh, onpa iso ja komea seisokki.
– Tota, jos vaikka runkkaat sitä.
– Et arvaakaan, kuinka mielellään. Voisin kyllä ottaa tuon perseeseenkin.
– Osaankohan mää?
– Hitto, on ilo opettaa sulle se.

Hän nappasi yöpöydältä kortsun ja liukasteen. Kohottauduin polvilleni. Siinä katsoin, kun Jari liukasti reikänsä. Hän ojensi minulle kortsun ja käski kumittaa ja liukastaa vehkeeni. Tein niin. Jari nosti kinttunsa kohti kattoa ja käski tähdätä reikään. Hyvä, että sain hengitettyä, kun asetin terskan pienelle ryppyaukolle. Yritin työntyä sisään, mutten oikein onnistunut. Jari tuiskaisi:

– Saatana, käytä voimaa!
– No vittu! suutuin ja rysäytin kyrvän kokonaan sisään.
– Aargh! Ai vittu, perkele!
– Sattuuko? Lopetanko?
– Tietysti sattuu, mutta et jumalauta lopeta!

Miten hyvältä kyrvästä tuntuikaan! Se haltioitui soutaessaan edestakaisin tiukassa suolessa. Painoin kourani Jarin rintalihaksille ja aloin rynkyttää ihan villinä. Henkeni salpautui, reiteni vapisivat, kun lantioni hakkasi Jarin alapäätä, pärskin sylkeä kireistä leukaperistä. Jari kouristeli allani ja kurottui takomaan hartioitani. Hän karjui kirouksia suu auki ja silmät pystyssä. Minusta tuntui mahtavalta, ihan kuin olisin alistanut vastustajani tappelussa. Sitten mällejä sylkevän kyrpäni supistelut tuntuivat upeammilta kuin koskaan runkatessa. Jari ei päästänyt vehjettäni heti ulos, vaan puristeli siitä viimeisetkin mehut. En voinut kuin vaikertaa. Kun hän viimein salli kyrpäni vetäytyä ulos, hän huokaisi:

– Ei jumalauta, mikä pano! Hyvä etten kuollut.
– Ai, susta tuntui hyvältä?
– Hah, ei vaan taivaalliselta. Sää oot luonnonlahjakkuus. Onko varma, että tää oli sun eka persepano?
– Joo, en koskaan ennen.
– Uskomatonta. Mun perse on aina sun käytössä, kun vain haluat.
– Entä paatko sää nyt mua?
– Miten olis ens kerralla. Nyt veit multa voimat ihan kokonaan.

Kävimme vuorotellen suihkussa. Kun olin pukeutunut, hän selitti, että kun hänen perseensä alkaa vaikertaa kyrvän puutetta, hän pirauttaa minulle. Läksiäisiksi hän vielä rutisti minut tiukkaan halaukseen ja suuteli minua. Poistuin kevein jaloin ja hyräilin mielessäni, että nyt minusta on tullut mies, olen oikeasti nussinut reikää.

Näin alkoi minun homoelämäni sekä Jarin ja minun pari vuotta kestänyt suhde. Sain panna hänen persettään yllin kyllin ja hän korkkasi minun takaluukkuni. Se ei tosin sujunut kovin hyvin, en tykännyt siitä. En vieläkään pidä siitä. Jotenkin se tarkoittaa minulle alistumista toiselle jätkälle enkä minä koviksena ja väkivaltaisena luonteena voi suostua sellaiseen. En Jarillekaan montaa kertaa antanut. Hänen perseensä panemisesta kyllä nautin.

Suhteemme päättyi ikävän väkivaltaisesti. Olin intissä ja kerran lomilla menin käymään Jarilla. Haaroissani poltteli melkoisesti ja odotin kuumissani seksisessiota Jarin kanssa. Hän avasi oven muuten alastomana, mutta peittoon kietoutuneena. Hän oli rakastelemassa yhden tyypin kanssa. Ei me oltu Jarin kanssa puhuttu, että meillä olisi joku uskollisuutta vaativa rakkaus- tai parisuhde, mutta sain silti raivokohtauksen. Hakkasin molemmat ihan hulluna, veri vain lensi. Se pantava kirkui armoa ja Jari repi minua irti siitä tyypistä ja samalla takoi minua nyrkeillään, kunnes heitin hänet seinään. Tilanne ei varmaan kestänyt kymmentä minuuttia. Poistuin kuohuksissani. Jari lähetti viestin, etten enää koskaan saa ilmestyä hänen eteensä tai hän soittaa poliisin. En ilmestynyt. En poliisin pelon takia, vaan koska olin niin loukkaantunut. Kaipa minä olin sitten tajuamattani rakastunut Jariin.

Tuon jälkeen vihasin homoja. En halunnut olla niiden kanssa missään tekemisissä. Minusta tuli tosi aggressiivinen kaveri. Oikein hakemalla hain tappeluita. Intissäkin haastoin muita jätkiä kaiken aikaa. Metsäleireillä oli muuten mahtavaa painia, metsänpohja pöllysi ja saappaat upposivat kanervikkoon. Muut kyllästyivät minuun rähinöintiin. Toisaalta selvisin sieltä puolessa vuodessa, kun minun kaltaistani tappelukiimaista riidanhaastajaa ei armeija suosi. Jatkoin tappeluihin hakeutumista sitten siviilissä.

Tappelujen ohessa onnistuin pääsemään tekniseen yliopistoon konerakennusosastolle. Äiti oli ylpeä ja arveli, että isä ei olisi osannut arvostaa sitä. Muutin saman tien pois kotoa. Törmäsin muuten kerran yhdessä baarissa isän entiseen tuttuun, merimies hänkin. Hän tuli kännissä möläyttäneeksi, että isä oli ollut homojen parissa tunnettu isokullisena panomiehenä. Olin vetää sitä äijää turpaan. En tehnyt sitä, mutta olen jälkeenpäin paljon miettinyt, että jos isäkin on ollut homo, olinko perinyt sen häneltä. Niin tai näin homous nosti päätään sielussani jo vuoden kuluttua Jari-suhteen päättymisen jälkeen. Mieli poltteli persepanojen perään, mutta en aktiivisesti etsinyt ketään vakituista. Irtopanoja sain kyllä aina halutessani.

Visa oli kurssikaverini yliopistolla. Minun kokoiseni tumma komistus, aika karskinoloinen. Ja hänestä huokui jonkinlainen uhmakkuus, haaste, että uskallatko tulla ottamaan turpaasi. Siis mies minun makuuni, mutta en tietenkään arvannut lähestyä häntä kyrpä turvoksissa. Yli vuoden ajan kävimme samoilla luennoilla ja olimme tiimi harjoitustöissä. Aluksi emme meinanneet päästä edes oikein puheisiin, kun kumpikin on hieman umpimielinen ja töykeähkö. Lopulta aloimme kuitenkin käydä yhdessä kuntosalilla, jossa silmäkulmasta ihailin hänen tiukkoja lihaksia. Ja pikku hiljaa jututkin alkoivat luistaa. Yrmeästä olemuksestaan huolimatta hän on aika hauska jätkä. Ja fiksu.

Kun hän kuuli minun harrastaneen sekä painia, nyrkkeilyä että kung futa, hän houkutteli minut vapaaottelun pariin. Uteliaan lähdin salille hänen kanssaan. Tiesin vapaaottelun olevan kovien jätkien laji, mikä tietysti kiihotti minua. Näinä parina kolmena vuonna, joina olen kuluttanut loppuun muutamatkin vaparihanskat, olen rakastunut niin lajiin kuin Visaankin, jonka kanssa me pääasiassa harjoittelemme. Sitä paitsi hän on paljastunut ihan minun veroisekseni tappelijaksi, joka tykkää mätkiä toisia turpaan. Minuakin, ja minä häntä.

Kerran rankkojen harjoitusten jälkeen lähdimme pitsalle ja kaljoille. Siellä hän yllättäen sanoi:

– Mää oon katellu suihkussa, että sulla on helvetin iso kyrpä.
– Hehe, onko sulla tapana tuijotella jätkien haarovälejä?
– Itse asiassa on. Eikö sulla muka ole? Musta on näyttänyt, että välillä sunkin silmät on hakeutunut mun haaroihin.
– Äh, korkeintaan vahingossa. Vaikka melkoinen pamppu sullakin näyttäis olevan. Ootko mitannu?
– Joo. Erektiossa 19 senttiä. Entä sulla?
– 22 senttiä.
– Vau. Siitä likat varmaan tykkäävät.
– Enpä tiedä. Sitä ihmislajia olen vältellyt, lipsautin vähän vahingossa.
– Niin määkin. Akoista ei oo ku harmia, Visa virnisti. – No tuota, ootko kokeillu miesten kanssa?
– Mitä sää tuommosia kyselet? Ei kuulu sulle.
– Eipä kai. Muuten vain ajattelin.
– Ootko itse pannu jätkiä?
– Ööh… jos tää jää meidän keskeiseksi vain, niin voin myöntää, että oon kyllä homoillu. Vain muutaman kerran.
– Uh… no tuota, kai määkin voin myöntää, että oon määkin nussinu jätkien kanssa.
– Tykkäsitkö?
– Hitto, kun menee henkilökohtaiseksi. Joo, tykkäsin. Entä sää?
– Sen verran, että voisin ottaa uusiksi.

Siinä me sitten vilkuilimme toisiamme ja yritimme hymyillä epävarmasti. Minun jalkani alkoivat vispata pöydän alla, mutta niin teki Visankin koivet. Ajattelin, että tuon hyvän kaverin kanssa olisi mahtava päästä peuhaamaan, mutta en uskaltanut heti kysyä. Onneksi Visa kehtasi. Hän kröhäisi tulipunaisena:

– Voisitko kuvitella nussivas mun kanssa?
– Totta vitussa voin! Huh, onneksi kysyit. En tiedä, olisinko itse kehdannut.
– Tuota, kestätkö kovaa menoa? Mää nimittäin tykkään aika kovakouraisesta rakastelusta.
– Hah, just tultiin treeneistä, jossa käsittelimme toisiamme kaikkea muuta kuin helläkätisesti.
– Mää oon sänkypainissa ehkä vielä kovempi kuin treeneissä.
– Jumalauta, hienoa. Meidän sänkytouhut tulee olemaan rajua tappelua vai mitä?
– Ei saatana, mää oon haaveillut just sun kaltasesta tyypistä. Raju ja isokullinen.
– Samat sanat.

Saimme pitsan loput syötyä ja oluet kitattua naamaan tosi nopeasti. Poistuimme minun luokseni. Heitimme treenikassit naulakon alle, mutta emme ehtineet riisua nahkatakkejamme, kun Visa kävi kimppuuni. Nahistelimme tiukassa pystypainissa ja löimme toisiimme muutamia vartaloiskuja. Kiroilimme ja vittuilimme tosillemme. Pian puuskutimme raskaasti – himosta ja ponnistelusta. Visa sai kähistyä:

– Ei saatana, mulla seisoo jo tiukkana.
– Puuh, ääh, niin mullakin. Jatketaanko sängyllä?
– Joo. Painitaan kyrvät esillä.
– Kiimaista. Voittaja panee hävinnyttä perseeseen vai mitä?
– Joo.

Siirryimme vuoteeni viereen ja uhosimme tosissamme pieksävämme toisemme. Riisuimme vaatteet lattialle vauhdikkaasti. Olimme tietysti nähneet toisemme alastomina monestikin, mutta siinä hetkessä oli ihan pakko ihailla toisen komeaa, lihaksikasta kroppaa. Se taas johti toistemme lihasten kourimiseen eikä muuten mitenkään helläkätisesti. Sitten aloimmekin jo töniskellä toisiamme ja pian väänsimme niin tiukasti, että kaaduimme leveälle vuoteelleni. Peuhasimme vauhdikkaasti lakanoihin sotkeutuen. Kumpikin yritti selättää toisen ja alistaa pantavaksi. Aina, kun oli mahdollista, toinen tarttui vastustajan sojottavaan kyrpään ja puristi. Yhdessä välissä, kun kaluni oli Visan nyrkin tiukassa otteessa, aloin nussia sitä kouraa. Visa ärähti ’pervo’ ja päästi kullini vapaaksi ja niin päästiin jatkamaan peuhaamista.

Lopulta olimme kumpikin yltä päältä hiessä ja läkähtymäisillämme. Puuskutin:

– Ei vittu, ei tämä ratkea.
– Ei niin. Olemme liian tasavahvoja.
– Pannaan vuorotellen. Liukastetaan reiät valmiiksi molemmilta.
– Okei. Voitais vaihtaa lennosta, kun meinaa mällit lentää.
– Sopii.

Ryhdyimme hommiin. Kumpikin liukasti itsensä ja kumitti kalunsa. Suostuin siihen, että Visa sai ensin panna minua. Asetuin nelinkontin ja Visa oli polvillaan pakaroideni takana. Hän työntyi sisääni hitaasti ja nautiskellen. Se tuntui minustakin mielettömän hyvältä. Ei hän kuitenkaan kauaa jaksanut nautiskella rauhallisesta panosta, vaan alkoi survoa reikääni rajulla meiningillä. Haukoin henkeäni ja nautin täysillä. Sitten tunsin kuinka hänen kyrpänsä paisui sisälläni. Arvasin, että hän on laukeamassa, ja niinpä ärjäisin:

– Vaihto!
– Uuh, vittu just kun meinasin tulla, Visa läähätti.

Hän vetäytyi ulos ja kävi nelinkontin viereeni. Minä syöksyin heti hänen selkäänsä ja painoin kullini voimalla ja sitkeydellä Visan perseeseen. Helkkari, miten ihanasti se puristui sauvani ympärille. En kyennyt hillitsemään itseäni pitkään, vaan aloin paukuttaa hurjana. Kun alkoi tuntua, että ammun mällit ihan just, puuskahdin:

– Vittu, kohta lentää. Vaihto!

Kellahdin selälleni ja hetkessä Visa oli suolessani. Hän ei pidätellyt vähääkään, hän runnoi kaluaan heti tosi villisti. Hän karjahteli rivouksia ja kirosi minun persettäni ahneeksi läveksi. Pääni sekosi Visan rynkytyksestä ja hänen villisti vaihtuvista ilmeistään, jotka vaihtelivat hölmistyksestä raivoon. Hän heittäytyi raivoisaan loppurynnistykseen ja kun yritin ehdottaa vaihtoa, hän painoi kourallaan naamani ruttuun. Voimakkailla lantion iskuilla hän ruiski liemensä kortsuun sisälläni. Hän rojahti voimattomana viereeni.

Minä kävin hänen kimppuunsa saman tien. Nussin häntä mielipuolisessa kiimassa. En kestänyt pitkään, kun jo laukesin aivot pimeinä. Rojahdin Visan päälle kova kullini hänen sisällään. Huohotimme kumpikin hikisinä emmekä meinanneet saada sanaa suusta. Lopulta Visa työnsi minut pois ja huokaisi:

– Vittu, mikä meno. Ei koskaan ennen.
– Hah, eipä sulle sitten ole kaksisestikaan kokemuksia, ivasin.
– Saatanan äijä, etkö muka itse nauttinut, Visa ärähti ja iski nyrkillä vatsaani.
– Auts, onko pakko heittäytyä heti väkivaltaiseksi?
– Siitähän sää tykkäät.
– Niin tykkäänkin. Ja kyllä mää tykkäsin tästä meidän paneskelustammekin. Se oli just sellaista, millaista miesten välisen tuleekin olla, tappelua ja armotonta nussimista.
– Vittu, samaa mieltä. Tällaista voisin harrastaa jatkossakin.
– Onko tuo kosinta?
– Vittuiletko sää?
– Joo ja en. Meinaan, että musta me voitais ihan hyvin jatkaa yhdessä, jos sää vain suostut.
– Perkeleen mahtavaa. Vapaaottelijoiden parisuhde.
– Kuulostaa upealta. Ihan tässä sydän rupeaa väpättämään.

Suutelimme. Hellästi. Pitkään ja hartaasti.

Näin alkoi Visan ja minun suhde ja jatkuu edelleen. Vuokrasimme kimppakämpän ja hurjastelemme melkein kaiken aikaa. Toki käymme treeneissäkin mätkimässä toisiamme turpaan ja kuntoilemme muutenkin. Valmistuimme diplomi-insseiksi samaan aikaan. Saimme työpaikat, tosin eri firmoista. Harkitsemme omakotitalon ostamista. Sinne tulee suunnitelman mukaisesti treenisali pehmustettuine tatameineen. Kun nyt saan tapella sydämeni kyllyydestä tuon Visan kanssa, en ole enää juurikaan hakeutunut tappeluihin ulkopuolisten kanssa. Ei Visakaan.

Pornonovellin Koviksen sydän sykähtää on kirjoittanut nimimerkki: Jere