AlaikäisetPikapanot

Lapsenvahtina

Lapsenvahtina :

Olohuoneessa kännykkäni alkoi soittaa tuttua ”Final Countdownia”. Kännykän näytöllä luki kesän työnantajani nimi. Tarvitsikohan hän kaupassa apua?

– Sami, vastasin lyhyesti.

– No, terve. Erkki tässä. Nyt ois sulle yksi homma tiedossa.

– Kaupassako tarvittaisiin lisää käsiä? No voishan sitä…

– Ei, ei. Nyt on ihan erilainen juttu kyseessä. Saisit vielä ihan hyvän palkan. Voisitko toimia tänä iltana lapsenvahtina?

Lapsenvahtina, huusin päässäni. Enhän minä mitään babysitteriä rupea esittämään. Tyttöystäväni voisi ruveta, mutta hän on tänään töissä. Esitin kuitenkin kiinnostunutta.

– No, kenes lasta pitäs vahtia?

– Meidän 15-vuotiasta tytärtämme Juliaa.

15-vuotiasta! Eihän sen ikäinen tarvitse mitään vahtimista. Itse kun olin sen ikäinen, olin hyvin itsenäinen. Olikohan se tyttö vammainen?

– Me mennään vaimon kanssa muutamaksi tunniksi ravintolaan viettämään laatuaikaa, alkoi Erkki selittää, eikä Julia pidä yksinolosta. Tai oikeastaan hän pelkää ollessaan yksin, joten voisitko olla siksi aikaa Julian kanssa, kun me ollaan vaimon kanssa ravintolassa?

Epäröin hieman tilannetta. Kiva lauantai-ilta menisi lasta vahtiessa, mutta ei oikein tekisi mieli kieltäytyäkään. Erkki oli mukava mies ja oli pidettävä aina hyvät välit pomoihin.

– Millasta palkkaa oot ajatellut?

– Kävisikö 500 euroa, mitä?

– Okei, kyllähän mä voin tulla. Monelta nähdään?

– Tule siinä kahdeksan aikoihin. Voit tuoda itsellesi ruokaa, mutta voit ottaa meidän jääkaapista mitä haluat.

– Joo. No, nähdään neljän tunnin kuluttua.

– Jep, moi.

– Moikka.

Nyt homma alkoi kuulostaa jo mielenkiintoiselta. 500:lla eurolla voisi ensi lauantaina tehdä vaikka mitä. Puoli tonnia muutamasta hassusta tunnista penskan kanssa. Ei paha.

Lähetin Niinalle, mun tyttöystävälle selventävän tekstiviestin työkeikastani. En laittanut viestiin palkkiosta mitään. Olkoon se yllätyksenä, vaikka häntä varmaan tulisi harmittamaan. Niina olisi päässyt puoli kymmeneltä töistä ja meillä oli tarkoitus viettää rauhallista koti-iltaa. Toivottavasti 500 euron tili illasta hieman keventäisi mieltä.

Erkki perheineen asui kalliilla omakotialueella. Ajoin Opelillani kauppiasperheen pihaan. Hyvin hoidettu nurmikko ja kallis uusi Mersu pistivät ensimmäisenä silmään. Ympärillä näkyi hienoja ja siistejä taloja hyvin hoidettuine puutarhoineen ja kalliine autoineen. Erkillä oli puistossaan pieni suihkulähde ja linnuille tarkoitettu vesiallas. Olin ihailemassa hänen autoaan, kun hän avasi ulko-oven. Huitaisin kättä löysästi tervehdykseksi.

– Terve. Tule sisään. Meidän täytyy kohta lähteä.

Ohuet poronsarvet ottivat minut vastaan astuessani sisään. Ensi katsomalla pytinki kieltämättä oli hieno. Suuri takka, kalliit sohvat ja monituumainen litteäputkinen televisio. Yläkertaan johtavat kierreportaat oli päällystetty jollakin kankaalla.

Perheen emäntä tuli keittiöstä fiini tummansininen leninki päällä. Erkin vaimo ei ollut pahannäköinen, noin nelikymppinen hyvin säilynyt nainen. Rintojen ura pilkisti hieman.

– Iltaa, Sinä olet varmaan Sami.

– Joo, iltaa vaan. Teillä on siisti pihamaa.

– Kiitos, se onkin meidän toinen ylpeys. Ensimmäinen on tietenkin tyttäremme. Julia, tule alas tervehtimään Samia. Hän on sinun kanssa tänä iltana. Ai niin, Sami, jos tulee nälkä niin ota jääkaapista mitä haluat. Ei sinun tarvitse mitään ihmeellistä täällä tehdä. Kunhan vaan olet Julian kanssa. Katsokaa televisiota, pelatkaa jotain. Kyllä te täällä pärjäätte.

– Kyllä tää on mulle aika selvää. Kiitän luottamuksestanne, että otitte minut tänne.

– Erkki on puhunut sinusta paljon hyvää. Sinä olit ensimmäinen, kelle soitimme.

– Mirja, taksi tuli, Erkki sanoi kurkkiessaan ikkunasta ulos.

– Julia, tule alas. Meidän täytyy nyt lähteä isän kanssa.

– Tulen heti, äiti, kuului hento ääni yläkerrasta.

Kuulin, kuinka tyttö lähti hitaasti askeltamaan alakertaa kohti.

– Meidän täytyy nyt lähteä. Kiitti paljon, Sami. Julia, pidä hauskaa, Erkki sanoi pukiessaan takkia päälle.

Ovi kolahti takanani. Tästä se alkaisi. Pitäisikö ensin kysyä, mitä Julia haluaisi tehdä. Toivottavasti ei tarvitse hirveästi peuhata. Nyt ei oikein kiinnostaisi. Syötäisiin ja katseltaisiin vaan televisiota. Se kuulostaisi hyvältä.

Painelin keittiöön katselemaan, millaista ruokaa olisi tarjolla. Pöydällä olevassa kulhossa oli banaaneja ja viinirypäleitä. Jääkaapissa oli olutta, mutta en tainnut nauttia niitä tänä iltana, mutta oli siellä muutakin: Pepsiä, perunasalaattia, hampurilaisia, salamia, homejuustoa… Maistelin jo mielessäni jääkaapin sisältöä.

– Mitä sinä etsit, hento ääni kysyi.

Laitoin jääkaapin oven kiinni ja vasemmalla puolella seisoi Julia. En voinut uskoa silmiäni. Hänkö 12-vuotias? Julia oli noin 160-senttinen vaaleahiuksinen tyttö. Hänellä oli ohut sininen angoralankainen t-paita ja farkkukankainen vaaleansininen minihame. Julian rinnat olivat todella kehittyneet ja nännit pullistelivat kirkuvasti jumpperin läpi. Minihameessa oli tekstiiliä vain nimeksi. Hame peitti juuri ja juuri kriittiset alueet. Se oli todellinen roiskeläppä.

– Katselen vain vähän syömistä, vastasin ääni värähdellen.

– Aha.

– Minä olen Sami. Juliako sinun nimesi on?

– Joo.

– Tuota, sanopa Julia, minkä ikäinen olet?

– Täytin just viistoista.

Vanhemmat olivat sittenkin puhuneet totta. Tyttö kyllä näytti ainakin 18-kesäiseltä, mutta toisaalta me kaikki kehitymme eri vauhtia.

– Minkäs ikänen sä oot?

– Mä? 21. Oon vähän vanhempi kuin sä. No, mitäs me tehdään tänään? Onko suunnitelmia?

– Jos katottas telkkaria ja juotas Pepsiä näin ens alkuun.

Hymähdin myöntymisen merkiksi. Julia otti kaksi lasia kuivauskaapista ja puolentoista litran pullon Pepsiä ja lähti olohuoneeseen. Minä seurasin häntä enkä voinut olla katsomatta Julian himokkaasti keinuvaa täydellistä persettä. Nyt alkoi myös kaluni reagoida tilanteeseen. Minua rupesi hävettämään tilanne. Olin siellä lastenvahtina ja minua alkoi panettaa alaikäinen. Olin aina vihannut pedareita eivätkä ne saaneet minulta koskaan armoa, mutta mitä tehdä, jos alaikäinen tyttö on paremman näköinen monet täysi-ikäiset? Mieleeni tuli Niina. Kaikki tämä oli myös väärin häntä kohtaan.

Istahdin sohvalle ja avasin Pepsi-pullon. Se sihahti kivasti. Kaadoin kahteen lasiin juomaa.

– Äh. Virta ei oo taaskaan telkkarissa päällä, Julia tuhahti.

Hän meni television luokse ja kumartui painamaan virtanappia. Kuten arvata saattoi, tiukka farkkuhame ei peittänyt mitään ja minulle paljastui suora näköyhteys Julian valkoisiin pikkuhousuihin. Niin perse- kuin häpyviivakin muovautuivat ohuelle kankaalle saaden minut hämmentymään niin, että minulla meni sokerijuomaa väärään kurkkuun. Julia tuli lyömään selkään selvittääkseen rykimiskohtaukseni.

– Kiitos. Meni vähän Pepsiä väärään kurkkuun.

– Niin käy välillä. Mitä haluat kattoo?

– Mulle se on aivan sama, sanoin ja olin vielä vähän kiihdyksissä.

– Katotaan Liar, liar. Se on mulla DVD:nä. Se on tosi hyvä leffa.

– Joo, käy mulle. Ihan pitää kysyä, mitä sinä oikein täällä pelkäät?

Julia katsoi minua ja meni laittamaan levyn laitteeseen. Taas hänen kyykistely aiheutti painetta housuihin. Onneksi mulla oli päällä tiukat farkut eikä esimerkiksi verkkarit. Julia tuli sohvalle oikealle puolelleni ja laittoi kätensä kaulani ympärille.

– Rosvoja ja murhaajia tietenkin, mutta nyt en pelkää, kun sä oot mun turvana, Julia selitti ja laittoi leffan pyörimään.

Elokuva alkoi. Tuttu Jim Carrey oli taas vauhdissa. Julia tuli lähemmäksi niin, että hänen vasen rintansa oli aivan kylkeäni vasten.

– Mikset ota minusta kiinni? Pelkäätkö jotakin?

Kahmaisin hänet oikealla kädellä lähemmäksi. Se ei nähtävästi kuitenkaan riittänyt Julialle, koska hän hyppäsi syliini kietoen käteni hänen vatsansa päälle. Tunsin, kuinka kaluni alkoi tehdä tuttavuutta Julian ihanan pyllyn kanssa. Minun oli pakko päästä pois.

– Missä täällä on vessa, kysyin hätäpäissäni Julialta. – Pakko päästä paskalle.

– Se on tuossa nurkan takana, Julia osoitti sormella.

– Kiitti.

Menin vessaan ja laitoin oven lukkoon. Heitin farkut kinttuun ja istuuduin pytylle. Penis oli jo täydessä mitassa. Aloitin hiljaisen runkkauksen fantasioiden samalla Juliasta. Vaikka tunsin pientä häpeää, käteni liikkui Julialle. Tunsin lastin olevan tulossa ja kiihdytin hieman tahtia ja suuntasin nesteen pöntön sisäpintaan. Huuhdellessani pönttöä mietin Julian käyttäytymistä. Tekikö hän sen? Pelkäsikö hän oikeasti konnia? Vetäisin klosetin ja palasin olohuoneeseen.

– No, saitko hommat hoidettua?

– Joo, kyllähän se. Kiitti, että sain käyttää vessaanne.

– Olepa hyvä. Mua nyt ei kiinnosta elokuva. Mennään yläkertaan kertomaan tarinoita.

– Kertomaan tarinoita? Niinkö sanoit? Hei, eikö syötäis ensin jotain?

– Ei mulla oo nälkä. Ota sä jotain jääkaapista, niin mä meen vaihtamaan vaatteita. Tuu sit yläkertaa. Mun huoneen ovi on se, jossa on pieni kissan kuva.

Tein itselleni voileivän. Vai että tarinoita. Mitähän sillä tytöllä oli taas mielessä? Nautittuani meetvurstipäällysteisen ruisleivän lähdin nousemaan rappusia ylös. Mieleeni tulvivat kuvat Julian vartalosta. Pystyin tuntemaan vieläkin hänen rintansa painautuneena vartalooni. Katselin Julian ovessa olevaa kissaa ja hymähdin. Julia oli itsekin aika kissa. Koputin oveen.

– Tule sisään vain.

Menin sisään. Julia istui sängyllään, joka oli kauttaaltaan valkeisiin vuodevaatteisiin verhottu. Hänellä oli päällään valkea toppi, jossa luki ”Flirt” ja vaaleanpunaiset kevyet yöhousut.

– No, millaisia tarinoita sitä pitäs? Kuka kertoo?

– Sami, alota sinä.

– Mistä minä kerron?

– Kerro mistä haluat. Kerro joku satu.

– No, hyvä on, hyvä on, sanoin ja mietin hiukan aikaa. – No niin. Olipa kerran metsässä kolme tammea. Nämä tammet olivat oikeasti haltioita.

– Ei kai haittaa, jos otan nämä housut pois, kun on niin kuuma?

– Eipä kai. Tammet siis olivat siis oikeasti haltioita, jatkoin tarinaani Julian ottaessa housujaan, joiden alta paljastui sinivihreät kevyet alushousut. Julia meni sängylle makaamaan mahalleen. En voinut olla kiinnittämättä huomiota hänen hyvään perseeseensä, joka pyllötti terhakasti. Toppi paljasti hieman pullottavia rintoja. En edes huomannut itse, että tuijotin hänen tissejään, jollei hän olisi peittänyt vaaleilla kutreillaan kaula-aukon. Minua alkoi punastuttaa. Millaisena pervona hän minua piti?

– Jokaisella puuhaltijalla oli nimi. Yksi oli Niimae, toinen oli Gerhaf ja kolmas Rewpo. Ja heillä jokaisella oli erikoistaito. Kun hyppäsin Niimaen oksilta, osasit lentää. Kun söin Gerhafin lehtiä, parannuit mistä tahansa sairaudesta. Ja kun halasit Rewpoa, sait nähdä tulevaisuuteen.

Julia kuunteli kiinnostuneesti vähissä vaatteissaan.

– Sami, mulla on vieläkin kuuma. Mun pitää vähentää vaatetusta.

– Jospa minä avaisin ikkunan, yritin estellä häntä.

– Voithan sinä avata, mutta minä otan silti topin pois.

Yritin jatkaa tarinaani, mutta olin aivan tunteiden ja himojen sekoittamana. Julia katseli minua hymyillen ja alkoi riisua toppia. Alapäässäni alkoi taas veri kiertää. Seurasin hurmioituneena hänen riisuutumistaan. Ja sieltä ne paljastuivat: muhkeat rinnat. Hänellä oli miellyttävät vaaleanpunaiset nännipihat, joiden keskellä seisoi suloiset nipukat. Tunsin olevani tilanteessa aivan neuvoton. Tunsin, kuinka kaluni huusi päästä Julian syleilyyn.

Julia otti rinnat käsiinsä ja sanoi: – Pidätkö tisseistäni?

– Tuota… Miksi riisuuduit?

– Koska on niin kuuma. Jatkahan tarinaasi.

Julia asettui sängylle nelinkontin ja nosti perseensä pystyyn. Käsivarsillaan hän peitti rintansa ja katsoi minua.

– Jatka vain tarinaasi.

Minua hikoilutti. Ajatukseni eivät olleet lainkaan kasassa. Mitään muuta en olisi halunnut kuin painautua Julian vartaloon.

– Niin, nämä taikatammet olivat… tuota… aika metkoja. Ne pystyivät muuttumaan myös haltijahahmoon.

– Tule, lapsenvahti, tänne sängylle. Ehkä täällä on parempi kertoa tarinaa ja ota tuo paitasi pois. Sullahan on aivan kuuma, kun oot noin punainen ja hikinen.

– Kyllä on ihan hyvä olla näin.

– Eikä ole.

Julia nousi sängystä. Rinnat pomppien hän tuli ja otti kädestä kiinni ja vei minut sänkyyn. Julia otti minulta hikisen t-paidan pois. Minä hangoittelin vastaan puolitosissani ja menin makaamaan selälleni sängylle. Peti tuntui mukavan pehmeältä.

– Kiva, sulla on rintakarvoja. Sulla on ihan kiva kroppa, Julia hihkui.

En saanut sanaa suustani. Tuijotin vain herkeämättä Julian kaheliksi tekevää vartaloa. Hän seisoi haara-asennossa lähelläni. Tarrasin hänen sääriinsä kiinni. Halusin tuntea hänen sileän ihon omin käsin. Julia hymyili.

– Odotahan, niin minä otan pikkarit pois.

Pienellä karvoituksella varusteltu pillu paljastui Julian hivutettua pikkuhousut jaloistaan. Riisuin farkkuni pois jättäen vielä pullottavat pikkuhousuni paikoilleen. Näin, kuinka Julian ilme kirkastui. Hän riisui ne hitaasti. Kaluni oli jo hieman limainen. Julia tarttui tiukasti kullista ja nuoli sen puhtaaksi katsellen välillä minua himokas ilme silmillään.

– Aloitetaan. Tule päälleni.

Julia oli aivan kiimainen. Näin, kuinka hänen silmänsä mustuaiset olivat laajentuneet. Hän katseli minua kuin kissa saalistamaansa hiirtä. Julian nännit olivat kovina pystyssä. Tarrasin hänen tisseihinsä. Julia voihkaisi ja laittoi silmänsä kiinni. Mikä ihana kiinteys ja pyöreys. Puristin tissejä himoni voimalla. Tunsin, kuinka muutuin aivan eläimeksi. Halusin panna Juliaa loputtomasti. Julia avasi silmänsä ja levitti jalkansa ääriasentoon paljastaen kumpuunsa piilotetun klitoriksena.

– Nussi mua. Nussi niin, että pää halkeaa, Julia sanoi totisella äänellä.

– Saamasi pitää, vastasin ja painauduin hänen himokkaaseen syleilyynsä.

Olin asettelemassa jo kaluani Julian syvyyksin, kun mieleni valtasi kumma tunne. Muistin yhtäkkiä Niinan. Minä en voisi tehdä sitä hänelle. Sitä paitsi tämä oli irstasta. Tyttö oli alaikäinen. En ikinä antaisi itselleni anteeksi, jos alentuisin pedofiilien asteelle ja ennen kaikkea en voisi pettää Niinaa. Vaikka tietyllä tapaa olin jo niin tehnytkin.

– Pane jo se kyrpä sisään. Nussi mua. Julia oli aivan sekaisin.

– Anteeksi, mutta en voi.

– Hä? Miten niin et voi? Sullahan on kalu pystyssä. Anna minä, sanoi Julia ja tarttui jo höllästi kyrpääni.

– Ei. En voi tehdä tätä.

Keräsin sängyltä vaatteitani ja ryhdyin pukeutumaan. Julia katseli minua ihmeissään.

– En voi, Julia. Tämä on laitonta. Mitä vanhempasi ajattelisi, jos saisivat tietää? En voi.

– Ei ne sanois mitään. Nyt tulet tänne sängylle ja nait minua, saatana.

En sanonut mitään. Jatkoin vain pukeutumista. Ajattelin koko ajan Niinaa. En olisi ikinä uskonut itsestäni tällaista. Pettäisin niin tyttöystäväni kuin työnantajankin vaimoineen. Katsoin sängylle. Julia istui siellä paljaana suloineen. Hänen pystyt rintansa kutsuivat rutistamaan. Olin vieläkin aivan kiihottunut hänen rungostaan. Avasin kuitenkin oven ja sanoin: – Sori, mutta mun on lähdettävä.

– Tapaamme kuitenkin vielä, Julia lausui arvoituksellisesti ennen kuin laitoin oven perässäni kiinni.

Istahdin sohvalle ja mietin maailmaani. Mitä tekisin? Kertoisinko Niinalle? Vaikenisinko tapahtuneesta ja valehtelisin, jos kysyttäisiin? Päässäni risteili monta vaihtoehtoa. Yksinkertaisin olisi olla kertomatta kenellekään ja ottaa 500 euroa mukaan. Mutta mitä jos Julia innostuisi raportoimaan tapahtunutta? Menettäisin kasvoni. Silläköhän Julia tarkoitti toteamalla tapaavamme vielä? Niina jättäisi minut. Joutuisin kuritushuoneeseen. Julian olisi pysyttävä hiljaa.

Taksi pamahti pihaan. Sieltä hoiperteli hieman pöhnässä oleva pariskunta. Menin avaamaan oven.

– Sami! Terve! Hah hah haa! Mites meni ilta? Mitäpä peuhasitte, Erkki oli aivan toistaitoinen ja nauroi koko ajan.

– Siinähän se. Saisinko nyt palkkani?

– Totta kai. Heh heh! Pitäähän se työmiehelle palkkaa maksaa, sanoi Erkki ja alkoi kaivella lompakkonsa syövereitä.

– Oliko meidän Julia kiltisti vai oliko hän erittäin tuhma tyttö? Heh heh. Eihän ollut vaikeuksia, Mirja tenttasi ja hihitti.

– Viisisataa euroahan se oli, Erkki kyseli ja jatkoi etsintää.

– Minä taidan mennä tähän nurmikolle makaamaan. Onko Julia muuten jo sängyssä, Mirja kysyi.

– On, on.

– Löytyi, Erkki huusi niin, että varmaan koko naapurusto kuuli. – Tässä on miehelle palkka, hyvästä työstä.

– Kiitos. Tulkaa nyt toki sisälle, ettette vilustu.

– Hei, kuka nyt kesällä vilustuisi, Mirja hihkui nurmikolta.

Minä menin sisälle ja juoksin yläkertaan. Painelin Julian huoneeseen koputtamatta. Hän oli edelleen vaatteeton. Hän myös sormeili itseään kiihkon vallassa eikä lopettanut, vaikka pamahdin sisään.

– Tulit sittenkin. Mitä sanoinkaan? Tapaamme vielä.

– En tullut sen takia. Tässä sulle 500 euroa, jotta pidät turpasi kiinni.

– En minä sinun rahojasi tarvitse. Kerron minä kuitenkin.

– Et saatana kerro. Jos kerrot, kuristan sinut.

– En kerro, jos tulet kanssani sänkyyn.

– Sen saat uskoa, etten tule. Ja poliiseille sanon, että viettelit minut. Kyllä ne uskoo. Sinä olet niin lutka.

Julia naurahti ja kiihdytti sormiliikettään. Hän puristi toisella kädellään tissiään.

– No, minä nussin ne poliisit.

Katselin Juliaa hämmentyneenä ja lähdin huoneesta. Päässäni ei ollut yhtään järkevää ajatusta. Mietin jopa itsemurhaa. Menin autolleni. Erkki ja Mirja istuivat puutarhatuoleissaan ja nauroivat, että minne sillä Samilla oli niin kova kiire.

Niina odotti minua kotona vähissä vaatteissa.

– Miten meni ilta, lapsenvahtini? Haluaisitko olla tänään minun babysitter? Minä olen tuhma tyttö ja sinun pitää antaa minulle opetus, Niina nauroi ja kiehnäsi kuin kissanpentu.

– Sori, mutta nyt en ole sillä tuulella.

– No, mikä nyt on? Tapahtuiko jotain?

– Ei, mutta olen vain väsynyt. Haluaisin sua, mutta olen vain nyt ihan kuitti.

– Kuitista puheen ollen, saitko millasta palkkaa?

– Kakskyt egeä, valehtelin ja otin lompakosta vanhan kaksikymppisen todistukseksi.

– Olisihan niillä rikkailla sioilla ollut varaa maksaa enemmänkin. Elä mee ensi kerralla niitten kakaraa vahtimaan.

– Ei tuo palkka haittaa. Helppo duuni. Tyttö oli kiltti.

Seuraavana päivänä pystyin rakastelemaan Niinan kanssa, mutta en kuitenkaan paljastanut tippaakaan Julian ja minun peuhaillusta. Pidin sitä järkevämpänä.

Viikko kului. Emme puhuneet Niinan kanssa ollenkaan lastenvahtikeikasta. Päässäni muhi kauhutarinoita, kuinka Julia kertoisi kaiken vanhemmilleen ja poliisit kävisivät hakemassa minut oikeuteen. Lehdet julkaisisivat kuvani ja lööpit kirkuisivat vaarallisesta pedofiilistä. Joutuisin vankilaan. Vanhemmat, ystävät ja Niina hylkäisivät minut ikuisiksi ajoiksi. Sukulaiset eivät ikinä tunnustaisi minua. Häpeän määrää ei voisi kuin kuvitella. Harakiri alkoi kuulostaa jo mukavammalta.

Nokialainen 6060 alkaa soida. Se oli Erkki! Sydän alkoi pamppailla hulluna ja rupesin hikoilemaan kuin joulukinkku uunissa. Uskataisinko vastata? Oli pakko. Oli kohdattava todellisuus.

– Päivää, Erkki, mitä kuuluu, vastasin värisevällä äänellä.

– Päivää vaan. Taas tarvittaisiin sinua. Oletko vapaalla tänään?

– Tuota… Kyllä olen.

– Tuletko vahtimaan Juliaa illaksi? Ei tarvitse pitkään. Meille tuli vaimon kanssa yllätyskokous. Julia nimenomaan halusi sinut seurakseen. Ethän voi kieltäytyä.

Olin samalla helpottunut ja kauhuissani. En halunnut antautua Julian armoille, mutta ehkä kuitenkin piti kiittää, ettei hän paljastanut mitään… Siis kertonut mitään meistä, sillä hän todellakin paljasti itseään ja paljon. Samalla voisin puhua hänen kanssaan asiat puhki. Sydämeni tahti alkoi tasaantua.

– Käyhän se. Sama taksa?

– Nostetaan se tonniin. Olit kuulemma niin hyvää seuraa. Julia on ollut aivan innoissaan käynnistäsi. Ja joku tarinasi jäi kesken. Julia tykkää niin saduista.

– No, tavataan sitten illalla.

– Joo, tule siinä kahdeksan aikaan. Moikka.

– Moi.

Suljin luurin. Olin erittäin helpottunut. Mieli oli nyt todella kevyt. Olisin voinut vaikka suudella Juliaa nyt. Suudelmasta alkoi mieleni harhailla Julian alastomaan vartaloon. Sitä ei voinut olla unohtamatta. Pystyin vieläkin tuntemaan hänen rintansa käsissäni. Penikseni alkoi nousta kuin raketti.

– Kuka soitti?

– Erkki. Pyysi muna… minua taas babysitteriksi, sanoin ja korjailin nopeasti heppiäni.

– Et kai suostunut?

– Nyt oli pakko. Sillä…

– Ei sun oo mihinkään pakko.

– Anna kun selitän. Erkilla ja Mirjalla on hätäkokous ja nyt ois vielä hyvä massit tiedossa. Ajattele, tuhat euroa!

Niinaa hymyilytti. Hän katsoi housuihini ja tajusin, että häntä huvitti seisokkini.

– Seisooko sulla, vai kuvittelenko vain? Mitä, tuhat euroa! Ota se paikka! Ketä ajattelet, kun noin seisottaa?

– Sinua tietenkin, sanoin ja riuhtaisin Niinan syleilyyni.

– Oletpa sinä nyt kovakourainen.

– Koska sä oot niin kuuma.

Kouraisin Niinaa perseestä ja ryhdyin suutelemaan. Suutelimme todella ahnaasti. Tiputin housuni alas ja ryhdyin avaamaan Niinan farkkujen nappia. Niina heitti paitansa pois. Sain avattua napin. Pudotin farkut ja menin polvilleni. Revin Niinan stringit alas. Hivelin kädellä hänen kumpuaan. Niina ynisi, kun työnsin kaksi sormeani hänen pilluunsa. Sormetin vähän aikaan ja vaihdoin kieleen. Leikittelin kielelläni hänen klitoristaan. Niina kiljui.

– Jatka. Älä lopeta, Sami.

Niina tuoksui hyvälle. Limaa tippui nenälleni. Aloin masturboida myös itseäni. Nuolin hänen pilluaan ja runkkasin.

– Olen tulossa. Jatka! Jatka!

Niina sai orgasmin. Hän meni kyykkyyn värisemään. Niina huohotti ja katsoi minua. Hän otti valkeat rintaliivinsä pois ja sanoi: – Nyt on sinun vuorosi.

– Haluan sua takaapäin, ehdotin.

Niina nyökkäsi ja nojasi seinään selkä minuun päin. Puristelin hänen rintojaan. Ne tuntuivat pienemmiltä kuin Julian. Mitä! Ajattelinko minä Juliaa? Pyörittelin päätä ja panin jäykän kaluni Niinan emättimeen. Otin lantiosta kiinni ja ei kun menoksi. Aloitin hurjan panorallin. Niinan pillu supisteli ihanasti ja puristi kaluani. Kiihdytin vain tahtia. Niina voihki ja ynisi. Kyrpä upposi uudelleen ja uudelleen Niinan pilluun. Olin sen verta pitempi Niinaa, että hän nousi työnnöillä ilmaan. Hän nojasi tiukasti seinään. Julia tuli taas välillä mieleen.

Pidin kiinni Niinan upeasta lantiosta ja tunsin tutun tunteen kalussani.

– Multa kohta tulee, ähisin.

– Niin… mul… ta… kin, Niina sanoi panoni tahtiin.

Me molemmat huusimme samaan aikaan. Kaluni syöksi spermaa Niinan kummun nieluihin. Niina ei jaksanut pitää seinästä kiinni. Minä tuin häntä lantiosta. Suihku alkoi jo sammua. Nykäisin vielä viimeiset aineet Niinaan sisälle ennen kuin lysähdimme maahan.

– Tuntui ihanalta, kun ammuit sun lämpöiset siemenet mun sisälle. Se tuntui mahtavalta, Niina sanoi punaisena ja vetäisi sormiinsa terskani päälle jääneet mällit. Kullini nytkähti.

– Sinäkin olit ihana, sanoin Niinalle ja suutelin vielä hänen suulleen.

Menin vessaan. Katsoin peiliin ja aloin itkeä. Naamani vääntyi ja silmäni muuttuivat punaisemmaksi. En rakastellut Niinan kanssa. Kuvittelin hänet Juliaksi.

Erkki ja Mirja astuivat asiallisesti pukeutuneina ja salkut kädessä ovesta pihalle, kun karautin heidän pihaansa. Katselin heitä hieman luimuillen. En huomannut vihan merkkejä.

– Sami. Kiva, että tulit. Meillä ei toivottavasti mene pitkään.

Nyökkäsin sanomatta mitään. Kummatkin näyttivät hieman arvioivilta.

– Ai niin, Julia odottaa sinua yläkerrassa, Erkki huusi vielä perääni ennen kuin heidän musta Mersunsa häipyi näkymättömiin.

Astelin ylös tuttuja päällystettyjä portaita pitkin. Mielessäni pyöri kuvia niin tämänpäiväisestä sessiosta Niinan kanssa kuin Julian hunajamaisesta alastomasta naisvartalosta. Koputin Julian kissatarraoveen. Mitään ei kuulunut. Koputin toistamiseen.

– Ovi on aina sinulle avoin, kuului huoneesta.

Minua alkoi jännittää ja vatsassani kihelmöi. Avasin ovea hitaasti. Pollaani alkoi punottaa. Menin huoneeseen. Julia istui polvillaan sängyssä.

– Mihin me jäimmekään, hän sanoi.

Julialla oli päällään harsomaiset pinkit alusasut, jotka eivät jättäneet mitään arvailujen varaan. Vaikka olin nähnyt Julian vartalon ennenkin, se osasi aina sykähdyttää. Rinnat, joihin olin niin kovasti ihastunut, hyökkäsivät suoraan silmiini. Olisin niin taas halunnut hypätä Julian päälle ja naida häntä aamuun asti. Minun oli kuitenkin pysyttävä kovana kuin kaluni tällä hetkellä, joka paljasti, mitä oikeasti ajattelin Juliasta.

– Jäimme siihen, että sinun tulee ymmärtää, että olet alaikäinen ja minulla on tyttöystävät ja…

– Turpa kiinni! Julian käsky keskeytti selitykseni. – Sinä et puhu tänään mitään paskaa, vaan nussit minua. Tajuatko? Vitun paska.

En ollut nähnyt Juliaa ikinä niin vihaisena. En saanut sanaa suustani, vaan jähmetyin vain paikoilleni.

– Tule tänne sänkyyn ja heti, hän kiljui.

– Eeeen tule, vastasin suu pyöreänä.

Julia hyppäsi sängystä ja viuhahti luokseni. Hän otti tiukan otteen paidastani ja repi ja viskasi minut petiin, niin että vasen hihani ratkesi. Julian silmät paloivat. Hän riisui nopeasti alusvaatteensa ja viskasi lattialle.

– Ota vaatteesi pois tai minä revin ne irti.

Katsoin vahdittavaani. Hän näytti erittäin tuimalta. Katsoin parhaaksi riisua itse vaatteeni. Riisuin ilmeisesti liian hitaasti, sillä Julia tuli ja veti voimalla farkkuni ja t-paitani pois. Hän tönäisi minut selälleni ja pani rintansa naamalleni ja möyhi niillä kasvojani. Aloin automaattisesti runkata itseäni. Julia huomasi tämän ja nosti tissinsä pois.

– Vai kelpaa sittenkin. Voi kuule. Tänään nait niin, ettet ikinä nai kenenkään muun kanssa sillä tavalla.

– Tuota… jospa…

Julia ei ryhtynyt kuuntelemaan. Hän otti suuhunsa jäykän penikseni ja pani hampaansa vartta vasten. Hampaitten tunne kiihotti minua.

– Minä puren kullisi poikki ja meinaat kieltäytyä panosta, Julia mumisi kyrpä suussa.

– Pakko kai minun suostua, eikä minulla ollut muuta sanottavaa.

Julia suuteli terskaa kiitokseksi. Hän meni selälleen ja levitti haaransa. Katselin ihaillen Julian kaunista ihoa. Julian silmät eivät olleet enää vihaiset.

– Työnnä se sisään, Julia hoputti.

Julia voihki ja puristi selkääni, kun työnsin kullini häneen. Taivas! Kaikkein uskomattomimmat oletukseni ylittyivät. Julian pillu oli tiukka ja se sykki kuumasti. Vittu puristeli rankaa joka puolelta. Olin haljeta. Kuin noiduttu aloitin hurjan työnnön. Jokaisella työnnöllä halusin enemmän ja enemmän Juliaa. Tunsin hänen tissinsä puristuneena vartalooni. Ne liikkuivat allani panon tahdissa. Julia otti tiukemman otteen selästäni ja voihki. Joka kerta kun kullini meni pohjaan asti, hän päästi korkean voihkaisun. Kiristin tahtiani, koska janosin hänen voihkintaansa. Sänky rytkyi puolelta toiselle kuin parhaissa pornorainoissa. Pelkäsin tosissani, että punkka pettäisi alta.

– Nopeammin, nopeammin. Pane, että vittu repeää, Julia vaati lisää.

Olin jo punainen ja Julia vaati lisää. Hän lisäsi lantionsa liikettä ja vittu alkoi imeä hullun lailla penistäni. Sain siitä lisää voimaa. Rysk, rysk, seinä kolisi, kun nussimme kuin kanit. Ajatukset alkoivat häipyä päästä. Jäljellä oli vain suuri himo. Pillu litisi ja paukahteli kullini liikkuessa reiässä vauhdilla ja voimalla. Pallit läjähtelivät aina hänen perseeseensä. Julia otti takaraivostani kiinni. Kiinteät tissit allani. Julia huohotti ja minua alkoi väsyttää. Onneksi tunsin sperman olevan tuloillaan. Karjahdin räjähtäessäni Julian vittuun, joka imi imurimaisesti siemennestettä palleistani. Hän uppoutui hekumaan. Olin itsekin aivan huumassa. En ollut kokenut vastaavaa Niinan kanssa koskaan.

Julia nousi ylös.

– Jatketaan. Sä oot nyt alla.

– Hä? Anna mä lepään vielä.

– Lepää myöhemmin, Julia sanoi ja hinkkasi veltostuneen heppini taas juhlakuntoon.

Halusin vain vähän levähtää, mutta Julia oli jo valmis uuteen panoon.

– Eikö voitais oikeesti levätä? Mä haluun vettä.

Julia antoi märän suukon huulilleni.

– Ime sitä janoosi, ja hei sinä saat nyt levätä.

Makasin selälläni. Olin aivan hikinen. Peitot olivat myös hiessä ja rutussa. Julia asetteli kullini sisälleen. Hän otti tukea rintakehästäni. Pari ensimmäistä upotusta hän teki hitaasti. Lämmin vagina sai taas minut pirteämmäksi. Jatkuvasti kiihtyvä ratsastus villitsi minua, mutta oli liikaa sängylle. Lyhyt rysäys ja olimme maantasossa patjalla. Puusängyn jalat olivat pettäneet.

– Mennään isän ja äidin huoneeseen. Niillä on vesisänky, Julia innostui vetäessään vaginansa limaiselta kulliltani.

Menimme vastapäisestä ovesta sisään ja hyppäsimme valtavalle vellovalle vesipatjalle. Oli helmeä päästä kuiville lakanoille. Penikseni oli ollut sen verran kovana yhtä soittoa, että sen varressa tuntui jo kipua. En viitsinyt kuitenkaan sanoa asiasta Julian asetellessa sitä kuumaan ja liukkaaseen pilluunsa. Hänen lantionsa alkoi pumpata tiuhasti. Munkit läsähtelivät paljaaseen hipiään. Patja loiskui allamme. Julian pieni suu oli auki ja hänen silmänsä kiinni. Kyrpäni ei tuntunut enää kipeältä, mutta aistin laukeamiseni olevan lähellä.

– Julia, multa tulee kohta.

Julia ei sanonut mitään. Silmät kiinni ja huohottaen hän kiristi vielä tahtiaan. En voinut enää pidätellä. Siemeneni sinkosivat ylämäkeen. Juliakin lopetti ratsastuksen ja nautti lämpöisen sperman roiskumisesta emättimestään. Hän otti palleistani hellästi kiinni. En tiedä miksi, mutta se tuntui mukavalta.

Makasimme molemmat sängyllä ja huohotimme yhtä aikaa. Katsoin Juliaan. Voiko kauniimpaa asiaa olla maailmassa kuin alaston hyvännäköinen nainen sängyllä? Hänen poskensa olivat punaiset. Siemennestettä valui hieman hänen pillustaan. Katselin hänen upeasti kumpuavia rintojaan. Pyöreät tissit nuoruuden innollaan sojottivat kiinteän näköisinä kattoon. Pienet nännit houkuttelivat suutelemaan. Tarrasin lähimpään kiinni. Mikä mahtava tunne! Kädentäydeltä kiinteää, joustavaa rintaa. Puristelin sitä joka puolelta. Nännin tunne käsipohjassani. Nostelin tissiä. Halusin tuntea sen joka puolelta. Penikseni seisoi taas kivuttomasti pienen lepohetken jälkeen. Tunsin itseni erittäin onnelliseksi. Niina ei koskaan voinut antaa samanlaista seksuaalista nautintoa.

– Tule, mennään alakertaa, Julia heräsi.

– Mitä jos vanhempasi tulevat, sanoin ja muistin taas pitkästä aikaa Julian vanhemmat.

– Älä ajattele asiaa.

En voinut pitää näppejäni erossa Juliasta. Koskettelin ja ahmin hänen vartaloaan kävellessämme alakertaan. Menimme tutulle sohvalle, josta kaikki oikeastaan oli alkanut.

– No niin, pelkuri. Täytä minut, Julia sanoi levitti haaransa.

Upposin taas aina yhtä ihanaan syleilyyn. Milloinkaan rakastelu ei ollut tuntunut niin ilmavalta. Julia ei sulkenut silmiään, vaan katsoi minua kaihoisasti. Pillu likisti penistä. Panin Juliaa rauhallisesti. Ihmettelin hänen kestävyyttään, mutta olin myös ylpeä itsestäni, että olin jaksanut hänen kyydissään, vaikka olinkin jo väsynyt. Himoa oli enemmän kuin kuntoa. Yhä uudestaan ja uudestaan kaluni liikahteli Julian sisällä. Hän otti kiinni käsivarsistani ja ryhtyi hieromaan niitä. Julia tuijotti rauhallisesti minua. Hän liikautti hieman lantionsa asentoa.

– Nussi kovemmin. Anna mennä. Nyt saat painaa tosissasi.

Olisin vain halunnut liikkua hiljaisesti. Olin jo väsynyt, mutta partnerin vaatimuksesta laitoin kaikkeni peliin. Nyt oli ihan sama, tuliko sydänkohtaus tai ei. Kuin työkone nussin Juliaa. Hän alkoi jo huohottaa. Nainnin ääni muistutti räpylään uppoavaa märkää pesäpalloa.

– Nussi, nussi! Mulla on tulossa.

Julia oli saamassa orgasmia. Minä laitoin viimeiset voiman rippeet peliin ja kiihdytin svengiä.

– AAAAAH! Voi vittu! Senkin kyrpä! Sä oot paras nussija! Vitun pukki!

Julian orkkukiroilu huipensi sessiomme saaden minutkin laukeamaan. Jäimme makaamaan päällekkäin kullini vielä pesässä. Ihmettelin, miten sen ikäinen voi olla aivan uskomaton kissa.

– Kiitos, Julia. Sä oot aivan uskomaton, kuiskasin hänen korvaansa.

– Kiitti vaan itsellesi.

Nousimme istumaan sohvalle hikisinä. Kokeilin pikkuveikkaa. Se oli saanut toimintaa tänään enemmän kuin koskaan.

– Julia, saanko kysyä yhtä asiaa?

– No, mitä?

– Oletko oikeasti viisitoista vuotias?

– Olen, Julia painoi päänsä.

Olin aivan hiljaa. Valehteliko hän, vai oliko hän joku luonnonoikku? Millä luokalla viisitoistavuotias oli? Ei perkele, nyt alkoi kuulostaa tieteisromaanilta.

– Etkä oo!?! Ei kukaan viisitoistavuotias näytä tuolta. Hei, mä oon oikeasti kymmenen, vitsailin ja olin närkästynyt.

– Olen mä oikeasti viisitoista. Mutsi oli mun ikäsenä myös aika kehittynyt.

– Voi, vittu! No, sä oot varmaan aika ilonen.

– Näinkö luulet?! Sä et tiedä yhtään mitään mun elämästä. Arvaa, onko mukava koulussa, kun pojat vaan tuijottaa ja haluais koko ajan näpelöidä. Se on vitun noloa. Liikunnan tunnilla en voi juosta, ellen halua näyttää hölmöltä. Tai kun käytiin uimassa. Mua oikeesti pelotti. Joillakin luokan pojilla alkoi seisoa ja ne tuli uimaan mun kanssa. Se tuntu ihan hirveeltä. Ei oikeesti kivalta tunnu, kun räkäset ja haisevat pojannulkit tulee ahistelemaan. Ja meidän miesope. Se sano yhen kerran, kun meillä oli voimistelua. Se sano, että Julian ei tarvii kiivetä narua, kun sulla on noi tissit. Ja koko luokka nauroi.

Julia ryhtyi itkemään. Minulle tuli paha olo. Todella paha olo. Minäkin olin arvostanut Juliaa vain hänen ulkomuotonsa takia. Minä olin kuin hänen luokkansa pojat. Himokas ja täysin vailla harkintakykyä.

– Anna anteeksi. En voinut tietää. Hei, sinä olet enemmänkin kuin vartalosi. Sinä olet fiksu ja mukava. Löydät varmaan jonkun, joka tykkää sun persoonasta. Usko pois. Ja ole tarkkana niitten luokan poikien kanssa. Sano niille takaisin. Sano vaikka, että ettekö oo ennen naista nähnyt. Tai vetäkää käteen, te ootte vielä pentuja. Tai sano niille, että näyttäkääpä pippelinne, jos niitä nyt edes näkyy. Kiusoittele niitä. Paljasta vähän rintaa, niin ne vähän kiemurtelee.

Julia alkoi jo vähän hymyillä.

– Se opejuttu kannattaa ilmottaa rehtorille tai jollekin muulle opettajalle. Tai jos nolottaa niille kertoa, niin aina löytyy joku, jolle voi vapaasti sanoa. Koulukuraattori, terveydenhoitaja tai vanhemmat.

– Kiitti.

– Kiitti itsellesi.

Julia nousi sohvalta. Silmänaluset olivat hieman punaiset kyynelistä.

– Hei! Kokeillaan sellasta asentoa, että mä makaan tuolla keittiön pöydällä ja sä nussit mua seisaaltasi, Julia sanoi ja lähti kävelemään jo keittiöön.

– Käy se mulle. Sä oot mieletön kissa.

– Ja sä oot mieletön pukki.

Julia asettui selälleen puiselle pöydälle. Olin jo upottamassa melaa, kun kuulin auton äänen pihassa.

– Sun vanhemmat tuli. Voi saatana!

– Mitä sitten?

– Nyt ylös ja nopeasti. Perkele, jos ne näkis.

Otin Juliaa kädestä kiinni ja juoksimme perseet paljaana ylös hänen huoneeseensa. Puin nopeasti päälle. Ovi kävi.

– Terve vaan, Julia, mun täytyy lähtee.

Tarkistin vielä peilistä, etten ollut hirveän punainen ja vaatteet olivat suorassa. Julia jäi alastomana hajonneelle sängylle. Menin alas kuin mitään ei olisi tapahtunut.

– No miten meni ilta? Anteeksi, että kesti näin pitkään.

– Eipä mitään. Saisinko palkan? Mun täytyy mennä himaan.

Erkki kaivoi lompakostaan kaksi viidensadan euron sileää seteliä ja osoitti niitä minulle. Olin ottamassa niitä hänen sormistaan, mutta hän veti ne takaisin.

– No, oliko Julia hyvä pano?

– Hä, mitä? Mitä sinä oikein höpötät, sanoin.

– Etkö siis pannut tyttöämme, Erkki sanoi rauhallisesti ja piti tiukasti lappusista.

Mirja puuttui keskusteluun.

– Sami, puhu ihan rehellisesti. Me emme rankaise sinua. Päinvastoin palkitsemme sinut.

– Siis, tuota…

Tilan valtasi vaivautuneisuus. En voinut käsittää, miten nämä olivat saaneet tietää puuhailuistamme. Erkki rikkoi hiljaisuuden.

– Saanen hieman selittää. Jonkin aikaa sitten käytimme vauhkoa tytärtämme lääkärissä. Sieltä he lähettivät Julian psykiatrille ja totesivat, että tyttömme on parantumaton nymfomaani ja krooninen valehtelija. Saadaksemme rauhaa lähdemme jonnekin ja palkkaamme aina välillä ”lapsenvahtia”, tyydyttääkseen tyttöämme. Välillä hänen panohimonsa käy aivan sietämättömäksi. Hän tyydyttää pahimpina päivinä itseään tunteja milloin milläkin esineellä. Välillä hän joutuu olemaan koulustakin poissa hänen sairautensa takia.

– Ettekö ole vieneet häntä sitten terapiaan, kysyin ja olin tavattoman helpottunut kuullessani, että Erkki ja Mirja tiesivät.

– Olemme, mutta siitä ei tullut mitään. Terapiassa Julia oli kuulemma vaatinut potilaita naimaan itseään. Lääkärit kotiuttivat hänet viikon terapian jälkeen parantumattomana nymfomaanina. Se oli rankkaa meille.

– Olemme yrittäneet myös lääkkeitä, mutta niistä Julia tulee niin poissaolevaksi, joten päätimme lopettaa niiden antamisen, Mirja lisäsi.

Istuuduin sohvalle ja pudistelin päätäni. Kaikki tuntui päättömältä. En tiennyt, mitä ajatella asiasta.

– No, Sami. Tyydytitkö häntä, vai etkö uskaltanut?

– Tyydytin. Nussin niin, että Julian sänky hajosi.

Molemmat ryhtyivät nauramaan. Heitä hyvitti lakoninen vastaukseni. Erkki ojensi hymy korvissa rahojaan.

– Tuossa on. Tule uudemmankin kerran käymään. Voit tulla oikeastaan milloin vain. Julia on niin kyltymätön. Eikä sinun tarvitse välittää hajonneesta sängystä. Me ostamme uuden ja kestävämmän, niin että saat rynkyttää tyttöämme oikein olan takaa.

Katsoin rahoja. Voinko ottaa rahaa alaikäisen naimisesta, vaikka Julia itse halusikin panoa? Olinko minä pedofiili? Vai ottaisinko rahat, koska olin lääkinnyt Julian sairautta? Olisinko enemmänkin terveydenhoitaja? Voiko minua ostaa? Olinko vain huora, jonka ainut arvokas heilui haaroissani? En oikeastaan voinut olla ottamatta rahoja, koska olin luvannut rakkaimmalleni, Niinalle, tuovani tuhat euroa.

– Otatko vai et, Erkki sanoi ja katsoi harmistuneena.

– Tuota, jospa minä en ottaisikaan.

– Ota vain. Sinä olet ne ansainnut, vai oliko tytössä riittävästi palkkiota? Hah hah. Onhan se aikamoinen panopupu. Ei kun ota nyt tuosta.

– Valitan. En voi ottaa rahojasi. Te tarvitsette niitä enemmän.

Lähdin kävelemään kohti vielä avointa ovea. Ulkona näkyi tuulevan ja kesäinen ilta oli laskeutunut.

– Ja Erkki. Älä soittele minulle enää. Minä olen jo sinulle palvelukseni tehnyt, mutta älä pelkää. En minä hyvää kaveria kusauta.

Erkki jäi hölmistyneenä katselemaan olohuoneeseen rahoineen. Starttasin auton ja katselin viimeistä kertaa pihaa, jonne tuskin ikinä enää palaan. Mietin, kumpi oli sairaampaa: se, että en ottanut rahaa vai se, että isä hankkii tytölleen huoran.

Tiellä oli hiljaista. Kesäinen ilta oli kaunis. Laitoin radion soimaan. Sieltä kuului Nirvanan ”Smells Like Teen Spirit”. Niina soitti.

– Terve, ootko jo tulossa?

– Olen. Olen jo tulossa. Laita sauna lämpiämään. Minä olen tulossa.

– Se on jo lämmin. Minä olen odottanut täällä sinua. Oliko helppo keikka?

– Ei puhuta siitä nyt. Ehkä myöhemmin. Haluan vain sanoa, että rakastan sinua. Rakastan sinua juuri sellaisena kuin sinä olet.

– Mikäs nyt on, kun sä noin romanttiseksi muutut? Oot sä tehnyt jotain pahaa, hä?

– Olen tehnyt varmaan paljonkin, mutta minä rakastan sinua enemmän kuin ketään muuta.

Kuulin Niinan huokaisevan. Hän nyyhkytti puhelimeen.

– Niin minäkin rakastan sinua. Tule pian kotiin. Minulla on ikävä sinua.

– Minä tulen. En enää ikinä ole lapsenvahti.

Singles50

Yksi kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to top button