Riparin kämppäkaverien kanssa
Moi, moi, mä oon edelleenkin Ahvo ja mun tyttöystävä Satu asuu edelleenkin meillä. Kun tultiin amikseen, siellä oli myös meidän ripariaikainen kämppäkaveripari Jade ja Miko. Mehän ruvettiin niitten kanssa heti juttelemaan.
Kerrattiin niitten kanssa riparimuistoja, kun ne oli halunneet samaan kämppään, ja se oli onnistunut, kun samaan neljän hengen huoneeseen Satu ja mä tultiin vapaaehtoisina. Me ei Sadun kanssa tunnettu ennestään. Koska Jade ja Miko koko liikenevän ajan olivat bylsimässä, niin mekin sitten oltiin alasti, ettei kellekään tulisi ujostelua. Me Sadun kanssa vaan juteltiin, mutta sitten me viimeisenä yönä bylsittiinkin.
Me kutsuttiin ne meidän kesämökille viikonlopuksi. Olimme parin lisävuoden takia selvästi aikuisempia ja varmemman oloisia. Koska oli oltu siellä riparilla kaikki neljä ihan alasti, ei tullut edes mieleen, että oltaisiin mökillä oltu muuten. Heti kun saavuttiin sinne, riisuuduttiin ilman että tarvitsi neuvotella. Mökillä oli sähkösauna. Napsautettiin se lämpiämään ja sähköpumpulla saatiin vesi.
Siinä saunaa odotellessa – edelleen ilman kenenkään neuvoa – ryhdyimme herttaisesti hyväilemään toistemme kaverin sukupuolielimiä. Sekin tuntui jotenkin aivan selvältä. Eikä siitä ollut enää pitkä matka, kun olimme yhdynnässä ja herttailussa, Satu Mikon ja minä Jaden kanssa. Täytyy kyllä myöntää, että se tuntui sekä oikein hyvältä, luonnolliselta että vallan välttämättömältä, ihan totta, myös välttämättömältä. Kuinka se muutenkaan olisi voinut olla?
Orgasmi oli niin perinpohjin voimakas, että saimmekin saunoa ihan rauhassa ilman, että seksitarve myllersi. Järvi oli jo sen verran kylmä, että ei kenenkään tehnyt mieli sinne pulahtaa, ja pimeääkin oli.
Otettiin välillä löylyjä, välillä vilvoiteltiin ja juotiin limua, välillä lämmiteltiin ja taas löylytelttiin. Lopuksi me miehet pesimme toisen tyttiksen selän ja vitun. Vitun niin huolellisesti, että tytöt saivat tuntea suloisen orgasmin. Tytöt vielä runkkasivat toistensa poikiksien kyrvän. Loppuhuuhtelu ja tupaan kuivaamaan.
Tuvan lämpimässä syötiin herkkusapuskat ja keitettiin herkkukahvit herkkuleivoksien kanssa. Tuvassa oli kovasti lämmintä. Juteltiin samalla, kun pojat hyväilivät toistensa tyttöjen vittua, myös sormellaan emätintä hyväillen, ja samoin tytöt hiljalleen meidän kyrpäämme. Ei ollut minnekään kiire.
Vierailu oli todella miellyttävä. Oli kuin me kaikki olisimme kasvaneet aikuisiksi. Olimme kuvitelleet kulttuurin tuomat luulot ihmisen yksiavioisesta luonteesta tosiksi, mutta ihan oma kokemus oli näyttänyt toista. Mielissämme romanssin alun jälkeen oli ruvennut pyörimään myös toisiin suuntautuvat mielikuvat.
Olimme lukeneet, että tällaiset mielikuvat ovat yleisiä. Olimme myös lukeneet, että paria vaihtavilla sivusuhteet olivat vähempiä kuin niillä, jotka yrittävät pakottautua yksiavioisuuteen (!). Toisaalta ymmärsimme, ettei aika riitä moniin suhteisiin, emmekä halunneet aina olla tutkimassa uutta, mihin jatkuva kumppanien vaihtaminen pakottaa. Ihmiset kun ovat erilaisia.
Toivoimme sellaista kompromissia, jossa moniavioiset tarpeet tulevat riittävästi tyydytetyiksi, mutta eivät vaadi jatkuvaa opettelemista. Etsimme vain lepoa ja rauhaa. Toiveemme siis oli, että löytäisimme parin, joka ajattelee samoin. Olisimmekohan löytämässä?
Juttelimme aiheesta. – Jade: ”Ainakin toistaiseksi näyttää hyvältä. Sekä te sovitte hyvin yhteen että me sovimme hyvin yhteen. Kummallakaan parilla ei synny riitaa. Vaan sopivat parimmekin toisen kanssa hyvin yhteen. Tietenkään varma ei tulevasta voi olla, mutta hyvältä näyttää. Mekin olemme jutelleet, että toivoisimme juuri pysyväisparia.”
Miko: ”Tavatessamme voimme herttailla ja ponnahtaa toisen puolison kanssa, kahdestaan sitten oman. Olen melkein varma, että suurin toiveemme toteutuu.” – Satu: ”Se toteutuu.” – Minä: ”Johan sekin jotakin kertoo, että kun saavuttiin, ryhdyttiin heti herttailemaan toisen puolison kanssa ilman pienintäkään neuvottelua. Tuntui kaikista niin itsestään selvältä.”
Aluksi tapasimme perin usein. Siinä oli vielä uuden innostavaa sävyä. Mutta aikaa myöten siitä tuli yhtä tavallista kuin avioseksistä – rakkaudellista, levollista ja jatkuvaa. Tunsimme vain miellyttävää yhteenkuuluvuutta parien välillä, mutta mitään erityistä emme tavoitelleet, vain suloista jatkuvuutta.
Ja niin siinä kävi, että meistä tuli elämänikäiset ystävät. Kun riparista oli kulunut 50 vuotta, pidimme neljästään juhlat. Juhlaruoat meillä oli, mutta ei muuta ohjelmaa, kuin että herttailimme ja yhdyimme Jade minun ja Satu Mikon kanssa, ja juttelimme.
Pornonovellin Riparin kämppäkaverien kanssa on kirjoittanut nimimerkki: Ahvo
