Yhdistävä tekijä II

– Sori Jere, en mä nyt mitenkään pääse sinne salille, Miikka sopersi puhelimeensa. – Ei ku mä en vaan jaksa nyt…
Samassa hänen skeittikenkänsä molskahti keskellä katua vellovaan lätäkköön. Hetki vain ja sukan kärki oli totaalisen kastunut.
Miikka ärähteli itsekseen ja jatkoi matkaansa. Asiaa ei helpottanut jo neljättä päivää hänen kaluaan ”koristanut” muoviputkilo. Vielä jäljellä olevien kolmen päivän ajattelu sai aikaan saman epätodellisen tunteen hänen sisällään kuin silloin joskus ala-asteella kouluvuoden ensimmäisenä päivänä.
Kotona Miikkaa odotti tyhjä talo. Lampsiessaan huoneeseensa hän ei voinut olla katsahtamatta peilistä heijastuvaa kuvajaista. Vielä hiukan poikamaisilta kasvoilta katse vetäytyi pakostakin alas jalkoväliin. Mielessä kuumotti vain yksi ajatus: oliko kukaan huomannut sitä?
Käsi hakeutui etumukselle. Yksi kouraisu farkkujen läpi riitti saamaan aikaan kivuliaan erektiontyngän, joka tyrehtyi alkuunsa vasten kovaa muovia. Huulilta pihisevät kirosanat laimenivat nopeasti. Oppisikohan hän kenties elämäänkin tämän härpäkkeen kanssa?
Huoneessaan Miikkaa odotti rakas tietokone nahkatyötuoleineen. Nahkaa tietysti, koska se oli helppo pitää puhtaana. Ajatusassosiaatio oli valmis. Mieleen palasivat lukemattomat tuolissa vietetyt tunnit, spermatippojen päästämät vaimeat lätsähdykset parketilla sekä oman mehun kiimaa uhkuva tuoksu.
Miikka potkaisi oven kiinni kantapäällään, riisui hupparinsa huoneen nurkkaan ja heittäytyi tuolille tietokoneen ääreen. Kaikki tapahtui kuin ohjattuna; nämä samat liikkeet hän oli tehnyt jokaisen koulupäivän jälkeen useiden vuosien ajan niin että ne olivat syöpyneet syvälle hänen muistiinsa.
Käsi hakeutui vyönsoljelle. Joinakin päivinä ohjelmaan oli kuulunut tunti rakasta harrastusta nimeltään itsetyydytys, mutta nyt se oli ainakin seuraavat kolme päivää pelkkä haave myöhäisillan hiljaisina tunteina.
Siinä istuessaan Miikka alkoi pohtia asiaa syvällisemmin. Ensimmäiset päivät olivat kuluneet alkuhämmennyksen selvittelemisessä ja laitteeseen totutellessa, mutta vasta nyt hän alkoi todella pohtia isänsä perimmäisiä motiiveja kaiken tämän takana. Mieleen muistui eilen isän kanssa käyty keskustelu.
Oli tavallinen keskiviikko-aamu. Miikka oli herännyt aikaisin ehtiäkseen kahdeksaksi kouluun. Hän löntysteli vessaan puoliunessa ja lysähti pytylle hieroen väsyneitä silmiään. Aamuerektio ei ottanut laantuakseen, mikä aiheutti repivän tunteen palleissa asti, kun kalu puski muovihärpäkettä jääräpäisesti eteenpäin, vaikka tila tahtoi loppua kesken lepotilassakin. Huulilta purkautui muutama kirosana. Miikka kävi mielessään läpi lukionsa opettajakunnan iäkkäimmät ja kulahtaneimmat yksilöt, mutta hänen suljettujen luomiensa taakse piirtyikin kuva siitä ruskeatukkaisesta, keski-ikäisestä kemianopettajasta, jonka katseenvangitseva rintavarustus ja muhkea takapuoli tekivät hänestä jokaisen teinipojan salaisen haaveilun kohteen; ja tuo haaveilu kostautui Miikalla puristavana kipuna nivusissa.
Vessasta Miikka lampsi takaisin huoneeseensa pukeutumaan. Farkkuja oli vielä hankala saada sujuvasti kiinni, kun siveysvyö tunki jatkuvasti tielle. Pienen ähertelyn jälkeen sekin onnistui. Lopuksi vielä t-paita ylle ja ei kun aamukahvia ryystämään.
Keittiössä Miikan isä Rami oli syventynyt lehden lukuun eikä tapansa mukaan pannut erityisemmin merkille kahvinkeittimelle hiippailevaa Miikkaa. Tämä lysähti vastapäiselle tuolille kaataen kahvia nieluunsa. Ruokaa ei näin aikaisin aamusta tehnyt juuri mieli.
Lehti Ramin käsissä kahisi, kun hän taitteli sen hämärästi alkuperäistä muistuttavaan kasaan. Sitten pikainen katsahdus Miikkaan ja hörppy kahvista.
– No…miten meni yö? Rami kysyi.
Miikka panttasi vastaustaan hetken. Katse kahvissaan hän vastasi:
– Pari kertaa heräsin yöllä mut muuten sain nukuttua iha hyvin.
– No hyvä, Rami vastasi ja jatkoi: – Itekin sain nukutuksi. Tosin eipähän nuo yölliset erektiot tällä iällä juurikaan vaivaa, Rami naurahti loppuun.
Miikka hymähti vaisusti isänsä kommentille samalla ottaen ison kulauksen kahvia.
– Tota noin, Rami kakoi ulos suustaan. – Jos puhuttais tästä jutusta vähän syvällisemmin.
Miikka vilkaisi isäänsä, mutta tuijotti pian taas kupissa höyryävää kahviaan. Mahassa kouraisi – edes kahvia ei tehnyt enää mieli.
Katos kun en mä tätä huvikseni tee, Rami piti hetken tauon ennen kuin jatkoi. – Mä en oo tainnu kertoo tätä sulle aikasemmin mutta ennen kun mä tapasin sun äitis, mä olin sun ikiäs sillon, oli mulla suhde yhen tytön kanssa…ja se tyttö päätykin sitten raskaaksi.
Rami vaikeni. Silmät olivat eleettömät. Eivät väsymyksestä niin kuin olisi helposti saattanut luulla.
– Mitä sitten tapahtu?
Elo palasi Ramin silmiin. Hän tarkkaili hetken Miikkaa ja jatkoi:
– Sen vanhemmat ei ois halunnu aborttia mut pakkohan se oli tehdä, ei meistä vanhemmiksi ois ollu, Rami huokaisi syvään. – Se suhde loppu luonnollisesti siihen mutta tää on vaivannu mua koko loppuelämän. Mä en vaan halua sun kokevan samaa.
Rami vilkuili jälleen Miikan suuntaan. Miikan silmät olivat harvinaisen auki näin arki-aamuksi.
– Pitääkö mun siis pitää tätä härveliä vielä sillonkin jos seurustelen? Miikka kysyi.
– Katotaan sitä sitten.
Aamuinen jutustelu päättyi, kun Miikan piti kiiruhtaa bussiin ehtiäkseen ajoissa tunnille. Isän sanat soivat hänen päässään koko päivän ajan eivätkä ne jättäneet häntä rauhaan yölläkään. Tälläkin hetkellä hän kiersi kehää mielessään: entä jos tämä jatkuu siihen asti kun hän muuttaa pois kotoa? Miten hän voi harkitakaan seurustelua ennen sitä? Mutta entä jos tämä jää vain tähän viikkoon? Sittenhän kaikki on hyvin? Mutta entä jos ei?
Ilta oli jo hämärtynyt kun Rami saapui kotiin. Pian Miikka kuuli koputuksen ovensa takaa. Ovi aukesi.
– Ootko laittanu saunan jo päälle?
Miikka teki loppuun hauiskääntönsä ja käänsi katseensa ovensuussa seisovaan Ramiin.
– Oon laittanu. Jo tunti sitten.
– Vähän venähti taas töissä, sori, Rami selitti.
Miikka hymähti vaisusti. Hän laski käsipainon alas lattialle ja riisui t-paitansa. Vaivihkaa se löysi tiensä lattialle, kun Miikka ponnahti seisomaan. Hän tarttui kollareihinsa aikeissa vetää ne alas nilkkoihin, mutta katsahti ensin ovensuuhun. Rami oli jäänyt seisomaan paikoillensa, eikä tehnyt elettäkään poistuakseen.
– Pitikö meiän mennä sinne saunaan? Miikka kysyi saaden isänsä säpsähtämään.
– Ööh, joo, pitihän meiän, Rami naurahti. – Pitäskö…pitäskö meiän ottaa ne pois?
– Ihan sama mulle.
– Ei me ainakaan saunaan voia mennä ne päällä.
– No ei, Miikka hymähti.
Rami poistui ovensuusta ja tuli pian takaisin avain kädessään. Vastassa häntä oli kaikki vaatteensa riisunut Miikka.
– Sähän olit nopea, Rami tokaisi.
Miikka tyytyi hymähtämään vastaukseksi.
– Tossa.
Rami ojensi avaimen Miikalle, joka tuijotti tuota pientä metallinpalaa pitkän tovin. Uskomatonta miten pienestä hänen nautintonsa oli kiinni.
Ramikin alkoi vähentää vaatetustaan Miikan vielä kummastellessa avaintaan. Bokserien pullotus näytti yhä luonnottoman suurelta.
– Onko sulla se avain tähän? hän kysyi.
Miikka nosti katseensa ilkosillaan seisovaan isäänsä ja mutisi jotain myöntävää. Hän oli jo miltei kurottautumassa avaamaan yhden työpöydän laatikon, kun hän tajusi isänsä seuraavan jokaista hänen liikettään.
– Sun pitäs varmaan mennä hetkeks ulos.
– Niin tosiaan, Rami naurahti aivan kuin ei tajuaisi jutun juonta.
Oven sulkeuduttua Miikka avasi laatikon, kaiveli avaimen esiin ja huikkasi Ramille tulla takaisin. Hän ojensi avaimen isälleen. Siinä he nyt sitten olivat, alastomina, kalut siveysvöissä. Samassa tilanteessa kuin neljä päivää aikaisemmin. Paitsi että nyt heidän himonsa olivat korkeammalla.
– Ei kai tässä muu auta ku avata nämä, Rami sanoi ja työnsi avaimen omaan lukkoonsa.
Miikkakin rohkaistui tästä ja toisti kaiken isänsä perässä. Tunne, joka hänen kalunsa vapautumisesta seurasi, valtasi koko kehon. Se oli hänelle ennenkokematon, mutta nautinnollinen. Takaraivossa tosin jäyti tieto siitä, että tunne jäisi vain väliaikaiseksi.
He asettelivat vöiden palaset Miikan tietokonepöydälle ja lampsivat sitten saunaan suihkun kautta.
Saunassa oli tuttuun tapaan hiljaista. Kuului ainoastaan kiukaan sihinää ja hikipisaroiden pisarointia laattalattiaa vasten.
Miikan olisi tehnyt mieli laskea katseensa haaroväliinsä, muttei kehdannut isänsä istuessa aivan hänen vierellään. Hän pohti mitä tämä mahtoi ajatella heidän tilanteestaan. Olikohan isälläkin himot nousseet näiden päivien aikana yhtä korkeiksi?
– Aika jännä tunne olla yhtäkkiä vapaana, Rami sanoi katse kiukaassa.
– Jep.
– Sulla ei oo tullu mitään jälkiä tästä? Rami kysyi ja käänsi katseensa varovasti Miikaan.
– Ei ainakaan vielä.
– Näytäs, Rami sanoi ja oli jo avaamassa Miikan haaroja.
Miikka rentoutti reitensä ja antoi Ramin levittää ne auki. Hetken hän tunsi Ramin katseen hiestä kostealla kalullaan, mutta varsin pian Ramin käsi eksyi kaikkein pyhimmälle. Se käänteli ja tunnusteli joka sopukan Miikan verrattain lyhyessä kalussa.
Miikka tajusi jännittävänsä kroppaansa päästä varpaisiin ja päätti tietoisesti rentouttaa lihaksensa. Huokauksen saattelemana hän vaipui vasten lämmintä seinää.
Sillä välin Ramin kädenliikkeet olivat muuttuneet jämerämmiksi ja määrätietoisimmiksi. Itse asiassa ne alkoivat muistuttaa runkkausta. Miikan kaluun alkoi paksuuden lisäksi tulla myös pituutta.
Molemmat olivat silti hiljaa. Ramin käsi jatkoi vetäviä liikkeitään Miikan puolikovalla kalulla. Miikan silmät olivat painuneet kiinni. Ei mennyt kuin hetki niin Miikan kalu sojotti täydessä seisokissaan suonet paksuina.
– Hyvinhän se näyttää toimivan, Rami naurahti.
Miikka myhäili myöntävästi avaamatta silmiään. Salaa hän toivoi isänsä jatkavan siitä mihin oli jäänyt.
Niin tämä jatkoikin jopa entistä kiihkeämmällä tahdilla. Miikalta pääsi satunnaisia huokauksia kosteiden huulien välistä. Ihon alta kuulsivat uudestaan jännittyneet vatsalihakset.
– M-mä tuun kohta, Miikka sai sanottua.
Samassa Rami lopetti. Miikan kalu jäi sojottamaan räikeän punaisena vailla lopullista tyydytystä. Miika huohotti eikä se johtunut saunasta.
– Olisit kohta saanu pari lisäpäivää, Rami naurahti.
– Mikset jatkanu? Miikakin hymähti hieman.
– En mä nyt niin julma oo, Rami totesi ja viskasi löylyä.
Höyryn selvetessä Miikka vilkaisi sivusilmällään isänsä haaroväliin. Punaisena helottava terska nosti päätään paksujen reisien välistä.
– Koskitko ees omaan kaluun? Miikka suorastaan nauroi.
Rami näytti valahtavan punaiseksi, vaikkei sitä saunassa erottanutkaan. Viimein hän supisi:
– En kertaakaan.
– On se sullekin näköjään kova paikka, Miikka kiusoitteli.
– Näyttää olevan, Rami virnisti.
Hiljaisuus laskeutui jälleen pieneen saunaan. Miikan kalu ei ollut lopettanut seisomistaan. Se toki saattoi johtua äskeisestä kiusoittelusta ja hänelle harvinaisen pitkästä runkkulakosta, mutta jokin koko tilanteessa oli äärimmäisen kiihottavaa. Samoin näytti ajattelevan hänen isänsäkin, jonka kalu näytti vain kasvaneen entisestään.
– Mennäänhän pesulle, Miikka huikkasi.
– Yhtä aikaa? Rami hämmästeli poikansa yhtäkkistä ilmoitusta.
– Vaihteen vuoksi, Miikka vastasi pieni virne huulillaan.
Miikka antoi isänsä suihkutella ensin seuraten vaivihkaa sivusta. Ramin miehekäs, karhumainen kroppa ei ollut ollenkaan hullumpi hänen ikäiselleen. Miikka toivoi olevansa samoissa mitoissa, kun hän saavuttaisi isänsä iän.
Rami sulki hanan jääden seisomaan suihkunurkkaukseen. Samalla sekunnilla Miikka polvistui tämän haarojen eteen ja ahmaisi isänsä yhä erektiossa komeilevan kyrvän suuhunsa. Miikka ei tiennyt mikä häntä isässään yhtäkkiä näin paljon kiihotti, mutta ei hän pystynyt sitä vastustelemaankaan.
Ramin suu oli hämmästyksestä avoin. Hän oli jähmettynyt niille sijoilleen. Tosin Miikka oli ahdistanut hänet nurkkaan muutenkin.
Ramin tietojen mukaan Miikka oli tässä hommassa ensikertalainen, mutta vuosien aikana jokusen suihinoton saaneena hänen poikansa hoiti homman melkeinpä keskivertoa paremmin. Rami tunsi tulemisen olevan lähellä.
– Älä enää…
Miikka avasi silmänsä ja vetäytyi taaemmas. Ramin paksu kalu jäi heijaamaan Miikan silmien eteen.
Rami ähkäisi muutaman kerran ennen kuin hänen paksu kalunsa alkoi sykäyksittäin laukoa paksua mahlaansa Miikan punoittaville kasvoille. Osa lensi märkiin hiuksiin takertuen tiukasti niihin kiinni.
– Ei vittu, Rami manasi. – Ei tuo tuntunut orgasmilta.
– Ehkä se olikin vain välityhjennys, Miikka totesi spermavana valuen pitkin poskeaan. – Oli miten oli, se tietää paria lisäpäivää.
Rami alistui kohtaloonsa. Molempien peseydyttyä he siirtyivät keittiöön asentelemaan vöitä takaisin paikoilleen.
– Ei se vaan laske, Miikka tiuskaisi seisovalle kyrvälleen.
– Ootahan, Rami sanoi ja meni pakastimelle. – Ota koppi!
Miikan nostaessa katseensa isäänsä pakastevihannespussi lensi suoraan hänen kyrvälleen ja kasseilleen. Ulvahduksen saattelemana Miikka lysähti kasaan kädet sukukalleuksillaan.
Rami hekotti vieressä poikansa kärvistelylle.
– No siitäs sait kun laitoit mut tulemaan!
– Hemmetin ukko, Miikka sopersi.
Hän ponnahti pystyyn pussi toisessa kädessään ja yritti lyödä sen isänsä nivusiin. Tämä oli kuitenkin skarppina ja otti kopin.
– Tulehan tänne poika, Rami huudahti ja nappasi Miikan tiukkaan otteeseen selkä häneen päin.
Miikan ollessa näin isänsä armoilla tämä iski jäätävän pakasteen jälleen hänen nivusiinsa. Tuskanhuudot kaikuivat ulos asti. Edes Miikan voimakkaat käsivarret eivät pelastaneet häntä. Rimpuilu ei tätä karhua vastaan auttanut.
– Riittää jo! Miikka huusi.
Rami lopetti ja päästi irti pojastaan. Ja totta tosiaan: Miikan kalu oli veltostunut tuttuun sykkyrään.
Nyt molemmat saivat vyönsä takaisin paikoilleen. Vaihdettuaan avaimet he vetäytyivät tahoilleen pohtien kuumeisesti milloin pääsisivät jälleen vapaiksi.

Pornonovellin Yhdistävä tekijä II on kirjoittanut nimimerkki: Mikidi