Homoksiko

Minä olen jo 42-vuotias, siis hyvinkin keski-ikäinen mies. Ja tuo mies pitäisi kirjoittaa isoilla kirjaimilla. Osaan nimittäin tarvittaessa olla tosi kova äijä. Olen hyvin toimeentuleva hammaslääkäri ja asun keskisuuressa kaupungissa omakotitalossa, josta osaan maatalon poikana pitää hyvän huolen. Olen ikäisekseni hyväkuntoinen, jäntevän hoikka, kohtalaiset lihakset muinaisen kovan treenamisen jäljiltä. Nykyään tyydyn lenkkeilemään, kuntonyrkkeilemään ja uimaan hallissa. Oma tumma tukka vielä päässä ilman ainuttakaan harmaata karvaa. Yksi intti-ikäinen veljenpoikani kehui naamaani ja toivoi, että olisi itsekin vanhana yhtä komea. Höh, vanhana! Mikä vanha minä olen! Tosin myönnän, että tuleva vanhuus välillä käväisee mielessäni hieman huolestuttavana asiana, mutta en vielä ole uppoutunut sitä suremaan.

Elän yksin. Niin olen tehnyt 24-vuotiaasta asti. Erosin tuolloin lyhyestä avioliitosta, johon minut oli huijattu. Se vitun nainen uskotteli minulle, että oli raskaana ja vaati minut naimisiin. Kunnollisena miehenä tietenkin suostuin. Pian kuitenkin selvisi, ettei hän ollutkaan raskaana, ei ollut koskaan ollutkaan. Varsinainen surkimus koko nainen ja uskovainen vielä. Kaipa hänen uskontoverinsa antoivat hänelle anteeksi. Minä en. Sen jälkeen en ole luottanut yhteenkään naiseen enkä ole seurustellut yhdenkään kanssa. En ole edes huoria pannut.

Elämäni olen siitä lähtien siis runkkailut isohkoa kaluani kaikessa yksinäisyydessä. Myönnän useinkin haaveilleeni, että saisin puristaa jonkun ihmisen vahvojen käsivarsieni halaukseen. Oikeastaan outoa, miten paljon ihminen voikin kaivata toisen ihmisen ruumiillista kosketusta. Se kaipuu tuntuu joskus ihan kipuna. Elämäni on mennyt äijäkavereiden kanssa touhutessa, pelattu futista kesäisin, käyty kalassa ja välillä otettu porukalla kaljaa saunailloissa. Silloin tällöin on tullut jätkien kanssa painiskeltua tai muuten nahisteltua, siinäpä ne minun fyysiset kontaktini.

Kuutisen vuotta sitten yksi kaverini, Kalle, ikätoverini, joka on entinen painija, teki minulle järkyttävän jutun – yritti iskeä minut. Olimme kalareissulla yhdellä koskella kaukana keskellä metsää. Kun pidimme evästaukoa, hän yllättäen painoi kahluusaapaallaan minun vastaavaa ja hinkkasi niitä vastakkain. En ensin tajunnut jutun jujua. Taisinpa ajatella, että se mustan kumin natina tuntui aika mukavalta. Sitten hän pilasi kaiken ja sanoi:

– Tiedätkö, Jussi, sää oot muuten tosi hyvännäköinen.
– Häh? Mitä meinaat?
– Sääli, että tuon näköinen kaveri elelee yksin ja vain runkkailee.
– Elän hyvää elämää. Ja oon tosi hyvä runkkailussa. Eläthän itsekin yksin.
– Joo, mutta välillä kaipaan vierelle hyvää kaveria.
– No iske itselles muija. Kyllä ton näköinen saa kenet vain.
– Saisko sut?
– Täh? Mut? En mää mikään muija oo, naurahdin hermostuneena.
– Et niin. Oot tosi miehekäs sälli. Sut ottais ihan mielellään sänkyynsä.
– Ai sinäkö?
– Niin. Mää oon homo. Ollut jo pitkään. Sen tunnustaminen oli aika vaikeaa.
– Ei, vittu, sääkö homo? En oikein tiedä, mitä sanoa.
– Sano kyllä.
– Ai että tulisin sun sänkyyn? Älä unta nää.
– Nään, hän sanoi ja puristi vahvalla kourallaan reittäni. – Sää oot saatanan seksikäs ja saunassa oon nähny sun tosi ison kyrpäs.
– Vitun homo, nyt sää meet vähän liian pitkälle. Mää häivyn helvettiin täältä.
– Anteeksi, jos olin liian päälle käyvä. En tarkoittanut.
– Saatana, takuulla tarkoitit! Kerää kamas. Kai mun tarttee viedä sut kotiis, kun tulit mun kyydissä.

Palasimme kaupunkiin mykkinä. Minua kiukutti tosi pahasti. Se saatanan homo yritti iskeä minut petikaverikseen, hyi hitto! En sanonut mitään siinäkään vaiheessa, kun jätin hänet kotitalonsa eteen. Hän vetosi vielä:

– Tuota, Jussi, ei kai sun tartte kertoa muille kavereille tästä?

En vastannut siihenkään. Kaasutin äkäisesti tieheni. Kotona panin tavarat paikoilleen. Ehdin senkin kirota, ettei yhden yhtä kalaa ollut tullut saaliiksi. Päässäni myllersi vaikka mitä. Että Kalle oli homo, ei vittu! Miten se oli mahdollista. Hänhän oli ollut kohtalaisen menestynyt painija ja oli kaikin tavoin miehekäs äijä. Mutta että hinttari? Ja että hän kehtasi vokotella minua sänkyynsä! Mikä homo minä olin! Piti käydä ihan peilin edessä vilkaisemassa, mistä kohtaa kroppaa minun voisi päätellä olevan homo. No ei mistään! Ei pienintäkään naismaisuutta missään. Vähänpä minä silloin homoudesta tiesin.

Seuraavana päivänä sähköpostiini oli tullut viesti Kallelta: ’Anteeksi, Jussi. Taisin olla liian päälle käyvä. Mistä sää olisit voinut tietää, että mää oon homo? Ei sitä muutkaan musta arvaa. Entinen painija, miesten mies ja niin edelleen. Mutta homo mää oon ja piste. Kaikki alkoi itse asiassa painista. Mää rakastin sitä vähän liikaa eli kiihotuin välillä kyrvän turvoksiin niissä väännöissä. Häpesin sitä ja siksi lopetinkin. En kuitenkaan ollut ainoa, joka tunsi niin. Myöhemmin tapasin yhden painikaverini ja hän kertoi samanlaisista tuntemuksista. Me mentiin sänkyyn. Siinä peuhatessamme ja toisiamme pannessamme vakuutuin siitä, että homouteni on mahtava asia. Ja niin on ollut siitä lähtien. Enkä koe olevani yhtään vähemmän miehekäs kuin sää. Koska tiesin sun olevan yksin elelevä mies, toivoin, että sääkin olisit miettinyt homouden mahdollisuutta. Sorry, että erehdyin. Toivottavasti voimme edelleen olla kavereita. Terv. Kalle.’

En vastannut hänelle. Enkä aikonut olla hänen kaverinsa. Toisaalta tunsin jonkinsortin myötätuntoa häntä kohtaa. Ei totisesti tainnut olla helppoa tunnustautua homoksi tässä miesten maailmassa, vielä painiporukoissa. Jos minä olisin homo, häpeäisin silmät päästä enkä kehtaisi kertoa kenellekään. Sitten mietin, keitä olivat ne, joiden edessä tuntisin häpeää. Kuka olisi minulle niin tärkeä ihminen, että hänen mielipiteellään olisi ratkaisevaa merkitystä? En keksinyt ketään. En ole kovin läheinen sukuni kanssa. Tuo veljenpoika on ainoa, jonka kanssa olen enemmän yhteyksissä, ja hän on tosi mukava nuori mies. Hän muuten aloitti juuri sosiaalipsykologian opinnot. Ja sitten se äijäporukka, jonka kanssa silloin tällöin touhuan kuntoilun ja kaljoittelun merkeissä ja johon sakkiin muuten Kallekin kuului, oliko heissä ketään, jonka mielipiteellä olisi minulle todellista merkitystä. Eipä tainnut olla.

Yritin karistaa nuo homopohdinnat päästäni varmaan jotain parin kuukauden ajan, mutta aina ne vain pulpahtivat mieleeni. Sitten tein melkoisen teon, menin nettiin homopornosivuille! Ihan vain saadakseni tietää, mitä se homojen touhu oikein on! En muuten. Ainakaan tietoisesti en ajatellut mitään muuta. Yllätyin sivuja selaillessani, miten miehekkäitä jätkiä siellä keskenään puuhailikaan. Toki muunlaisiakin, mutta huomioni kiinnittyi niihin lihaskimppuihin. Joillakin sivuilla tyypit jopa painivat ennen kuin alkoivat paneskella. Väliin tyypit olivat nahkakuteissa tai kumisissa kamppeissa. Aloin oudosti tuntea levottomuutta, niin mielessäni kuin alapäässänikin. Pelästyin tuntemuksiani ja kirosin itseäni. Vaan niin vain lopulta päädyin runkkailemaan ihan hulluna niitä pätkiä. Tein sitä joka ilta. Oikein odotin töissä kotiin pääsyä sen pornon ääreen. Tietysti häpesin itseäni yksikseni, mutta en lopettanut. Enkä tietysti vihjannut kenellekään heräävästä homoudestani. Siitä nyt puhumattakaan, että olisin etsinyt seksikaveria miehistä, hyi olkoon.

Jotain vuosi tuon orastavan homoheräämiseni jälkeen törmästin Kalleen. Olen hammaslääkäri ja hän tuli päivystyspotilaana vastaanotolleni. Kun näin koneelta hänen nimensä, säikähdin ensin, miten minun pitäisi suhtautua häneen uudessa tilanteessani. Tärisin sisäisesti jännityksestä. Kun hän sitten astui sisään, olin lentää perseelleni. En ollut aiemmin tajunnut, miten hyvännäköinen jätkä hän olikaan. Harteikas, paksu painijan kaula, vartalo pitkä ja hoikka. Kun hän siisui nahkatakkinsa naulakkoon, pelkkä t-paita verhosi ylävartaloa ja paljasti isot rinta- ja hauislihakset. Onnistuin peittämään levottomuuteni valkoisen työtakkini alle. Hän puolestaan oli äärimmäisen vaivaantunut ja hermostunut kohtaamisestamme. Hän sönkötti:

– En olisi tullut, jos olisin tiennyt, että sää olet päivystävä. Mutta ku tuo särky on niin raastava.
– Ei hätää. Hoidan sut. Ei tartte hätäillä.
– Mua vaan jotenkin nolottaa se, mitä tapahtui silloin.
– Unohda se. Avaahan suusi.

Hoidin sen hampaan ja varasin hänelle ajan jatkohoitoon. Lähtiessä hän arasteli tarttua ojentamaani kouraan. Minä tempaisin kuitenkin hänestä tiukan otteen ja vatkasin käsiämme kunnolla. Hän hämmentyi ja hymyili arasti:

– Tota noin, onko meidän välit taas kunnossa?
– On. Ihan kunnossa. Voitais tavata jossain välissä.
– Ihan tosi? Voinko soittaa sulle?
– Voit. Milloin vain. Mulla alkaa pitkät vapaat ylihuomisesta.

Silloin, kun vapaat alkoivat, ajoin kotiin kaupan ja Alkon kautta. En odottanut Kallen soittoa, vaan pirautin itse hänelle:

– Moi. Jussi tässä. Miten menee?
– Ai? Terve. Hampaat eivät enää kiukuttele. Kiitos sun.
– Kuule, olisitko nyt valmis lähtemään kaljoille?
– Nyt hetikö? Minne mentäis?
– Sinne meidän enitseen kantapubiin, jos käy. En juuri tunne muita kapakoita.
– Okei. Tunnin päästä?
– Erinomaista. Siellä sitten.

En ole varma, mitä oikein odotin, mitä ajattelin saavuttavani. Ehkä pääsisin pohtimaan tähän homouteen liittyviä kysymyksiä. Enhän oikein tiennyt asiasta mitään todellista, varsinkaan kokemusperäistä. Yritin ehkä vähän naurettavasti tälläytyä viimeisen päälle seksikkääksi, tiukat farkut, tumman vihreä huppari ja upouusi nahkatakki sen päälle. Musta nahka tuoksui hyvältä nenääni ja natisi kivasti. Tummaa tukkaani yritin sorvailla sinne tänne, mutta totesin sen liian epätoivoiseksi ja jätin sen sojottamaan sekavana.

Kalle istui jo siellä baarissa yhdessä loosissa, komea nahkatakki päällä. Otin tiskiltä tuopin ja marssin hänen luokseen. Hän hymyili edelleen epävarmana. Istuin alas ja paukautin heti:

– Anteeksi, että suhtauduin niin saatanan vittumaisesti sun homouteen.
– Uh, ei huolta, et ole ollut ainoa.
– Joo, mutta mää olin niin typerä ja takuulla loukkaava sua kohtaan.
– Unohda se. Kaikki on hyvin. Mutta mikä sut on saanut muuttamaan mieles?
– Tota noin, usko tai älä, niin pornosivut. Homopornosivut.
– Mitäh?! Katotko sää homopornoa?
– Katon. Ja runkkaan ahkerasti siinä samalla.
– En usko. Sää oot outo. Sääkö muka homo?
– Ehkäpä oon. Oothan sääkin. Mitä outoa siinä on?
– Tää tuli vain niin yllättäen. En tiedä, mitä sanoa.
– Mää tiedän. Niin kuin ymmärrät, mulla ei oo asiasta juuri mitään tietoa. En oo koskaan rakastellut yhdenkään homon kanssa. Nyt vain on alkanut tuntua, että voisin kokeilla sitä. Niin että voisitko valistaa mua, miten se tapahtuu?
– Voi jumalauta. Mistä mää aloittaisin?
– Noh, vaikka esileikistä. Voisiko painiminen käydä sellaisesta? Oon nähnyt sellaista niissä pornojutuissa.
– Totta hemmetissä käy. Sen on ainakin musta parasta. Tosin aika harva homo tykkää harrastaa sitä.
– Onko sulla paljonkin kokemuksia?
– Noh, jonkin verran. Enemmänkin saisi olla. Oon kiimassa kaiken aikaa. On vain vaikea löytää sopivaa kaveria.
– Ai, sulla ei sitten vissiin vakituista poikaystävää?
– Joo, ei oo. Joskus kaipaan sellaista. Elämä olis sillai yksinkertaisempaa.
– Varmaan totta. Mää en oo sen kusipäisen huijariakan jälkeen uskaltanut ajatellakaan sitoutumista.
– Se oli totisesti vastenmielinen tapaus. Toisaalta ei kaikki ihmiset oo samanlaisia. Voit vielä löytää jonkun hyvän tyypin.
– En ainakaan naisista.
– Ymmärrän. Entä miehistä?
– Ehkä, jos joku miehekäs äijä sattuis kohdalle tulemaan ja opettais mulle homorakastelun salat.
– Hmm. En tiedä, uskallanko ehdottaa tätä. Kävisinkö mää?
– Ai sinä? Tota, jos osaat olla kärsivällinen. Mua tarttaa opettaa ihan alkeista lähtien.
– Ehkä mää osaan hillitä itseni. Ja opettaa rauhallisesti. Onko sulla mielikuvia, millaisesta miesten välisestä tykkäisit?
– No joo. Jos nyt kehtaisin nekin tunnustaa, kun tässä on alkuun päästy. Homopaini niillä pornosivuilla on ollut musta kiihottavinta. Niin ja nahka- ja kumijutut.
– Kai ymmärrät, ettei mulla oo mitään painiskelua vastaan. Siitähän munkin homous alkoi. Ja mää oon myös nahkafriikki. Että aika samantapaisia haaveita meillä molemmilla. Niin että lähdetäänkö saman tien ruttaamaan lakanoita?
– Heh, tää tuli niin äkkiä. Mutta joo, lähdetään vain. Mennään mun luo siellä on tilaa peuhata. Sitten jos en yhtäkkiä tykkääkään siitä touhusta, niin lupaatko lopettaa?
– Sovitaan turvasana. Sen kun jompi kumpi suustaan päästää, niin homma loppuu siihen kuin seinään.
– Kuulostaa selvältä. Mikä se sana olis?
– Vagina. Sen kun homomies kuiskaa toisen homon korvaan, niin meno lörpähtää heti.

Otimme taksin ja ajoimme luokseni. Kalle oli käynyt luonani ennenkin niin, ettei hän tarvinnut mitään opastettua kierrosta pihapiirissäni eikä sen puoleen itse talossakaan. Joka tapauksessa minua jännitti niin pirusti, etten meinannut saada avainta lukkoon. Kun eteisessä aloin riisua nahkatakkiani, Kalle sähähti:

– Seis! Pidä takki päällä. Ensimmäinen oppitunti suuteleminen nahkatakit päällä.
– Heh, kunnon natinat heti alkuun.
– Nimenomaan. Halataan.

Hän tempaisi minut tiukkaan halaukseen. Nahkat vain hieroutuivat toisiinsa. Varovasti uskalsin kietoa käteni hänen takkinsa selkään. Luoja, miten mahtavalta Kallen kiinteä kroppa tuntuikaan sylissäni. Sänkiset poskemme painautuivat rahisten toisiinsa. Hän veti päätään taaksepäin ja katsoi hetken silmiini. Hän painoi täyteläiset huulensa omiini ja näykki niitä hetken. Kieli raotti varovasti huuliani ja tunkeutui sitten sisään. Hän aloitti jännän imun, joka sai sisuskaluni poukkoilemaan. Yritin vastata siihen parhaani mukaan, vaikka olin tietysti aika kokematon miesten suutelemisessa. Kiimaista se silti oli. Kun irrottauduimme, ehdotin puuskuttaen paukkuja ja pientä paussia. Kalle suostui ja läimäytti voimalla pakaroitani. Pomppasin nauraen pienen loikan. Vein meidät keittiöön, jossa otin meille lasit ja viskipullon. Siirryimme olohuoneeseen ja istuimme sohvaan vierekkäin. Kalle huomasi ison telkkarini ja sanoi:

– Onpa iso näyttö. Pääseekö tuolla nettiin?
– Pääsee. Mitä haluat nähdä?
– Niitä sun suosikkipornopätkiä.

Vähän arastelin esittää niitä, kun ne on mielestäni niin pervoja. Rohkaistuin kuitenkin hakemaan näytölle sen, jossa kaksi lihaksikasta miestä vääntää suorastaan raivopäisinä ja samalla asenteella voittaja sitten panee voihkivaa hävinnyttä. Juttu oli niin kiimainen, että kaluni oli väkisinkin nousta seisomaan ja minun piti rauhoittaa sitä painelemalla. Kalle minulle yllättävästi piti sitä mahtavan kiihottavana. Hän hieroi haarojaan ja kysyi:

– Kestätkö sää muka tuollaista menoa?
– En tiedä. Ainakin tuo kiihottaa mua. Kestäisitkö itse?
– Ehkä. Vois tuntua aika mahtavalta. Kokeillaanko?
– Uh, joo. Ja onhan meillä se turvasana.
– Totta. Missä tapeltaisiin?
– Ylhäällä. Voidaan raivata toiseen vierashuoneeseen tilaa ja levittää sinne patjoja.
– Alasti vai pidetääntkö nahkatakit päällä?
– Öh, vaikka nahkoissa. Muuten alasti.
– Jee, munat paljaana. Varsinkin sun iso kyrpäs.

Kiimaisesti hekotellen nousimme yläkertaan. Että minua jännitti! Silti jopa minä uskaltauduin läpsäisemään Kallen komeita pakaroita, mikä sai meidät jo matkalla nahistelemaan. Ylhäällä minulla on kolme huonetta, oma makuuhuoneeni ja kaksi vierashuoneena. Tilavammasta raivasimme kalusteet seinustalle ja roudasimme sinne patjoja, jotka peittelimme lakanoilla. Uurastuksemme sai meidät hengittämään jo hieman raskaan puoleisesti. Katsoimme toisiamme eikä kumpikaan osannut tehdä aloitetta, miten edettäisiin.

Viimein Kalle uskaltautui avaamaan farkkujensa vetoketjun ja potki housunsa pois. Minä rohkaistuin samaan, kalsaritkin saivat mennä. Siinä alapäät paljaana lähestyimme toisiamme, tartuimme nahkatakkien olkapäihin ja lopulta painoimme turpoavat vehkeemme vastakkain. Huhuh, mikä tunne! Ensi kerran elämässäni tulin koskeneeksi toisen miehen kalua ylipäätään, puhumattakaan että eroottisessa mielessä. En äkkiä ollut lainkaan varma, haluanko kokeilla homoilua. Se tuntui jotenkin sekä pelottavalta että kiihottavalta. Kai Kalle aisti epäilyni, sillä hän sanoi:

– Kaduttaako? Etkö enää haluakaan?
– Tota noin, en tiedä. Hermostuttaa.
– Kuuluu asiaan. Mitä jos varovasti paljastettaisi ylävartalotkin?
– Krhmm, okei. Vois olla jännää päästä näin lähempää tarkastelemaan sun komeita lihaksiasi.
– Ja sun. Niitä vois vaikka puristellakin, jos sallit.
– No ehkä.

Niin lähtivät nahkatakit ja sen alla olevat tekstiilit, minun hupparini sekä t-paita, Kallen college ja musta t-paita. Olin tietenkin nähnyt hänet alastomana saunailloissa, mutta nyt sain tutkailla häntä peräti käsilläni. Hän jännitti lihaksiaan ja minä hyväilin ja puristelin niitä. Että se kuuma, pehmeä iho ja toisaalta kovat lihakset tuntuivat mahtavilta! Hän pyysi minua jännittämään omia muskeleitani ja puristeli sitten niitä. Äidyimme vertailemaan, kummalla oli isommat hauikset ja paksummat reidet – Kallella, mutta ei se minua isommin vituttanut. Hän pyysi minua testaamaan nyrkeillä vatsalihaksiensa kovuutta. Minä poikahan löin niitä ja kai liian kovaa, sillä Kalle ähkäisi ja joutui kumartumaan. Hän puhisi:

– Vittu, ku jätkä osaa lyödä lujaa. Toi sattui ihan oikeasti.
– Sorry, mää oon treenannut nyrkkeilysäkin kanssa noin niin ku kuntoilumielessä.
– Ja sen tuntee. Hyvä, että puhuttiin vain painista. Nyrkkitappelussa en sulle takuulla pärjäisi.
– En mää mitään oikeaa tappelua kaipaa. Semmoista seksivääntöä vain.
– Joko tartutaan toisiimme?
– Uh, mahdanko pärjätä sulle?
– Se nähdään kohta. Mää oon kyllä aika kova ottelija.

Vedimme nahkatakit paljaalle iholle ja kävimme toistemme kimppuun. Ensinnäkin molempien kullit pamahtivat seisomaan täysillä melkein heti. Menimme nahkatakit natisten pystypainissa jonkin aikaa. Luulen, että Kalle ei ollut alussa ihan tosissaan. Minä kyllä kamppailin kuin henkeni edestä. En vain saanut häntä kumoon. Lopulta Kalle oli sen verran kiimoissaan, että alkoi paiskoa minua, miten tahtoi. Mattopainissa hän vyörytti minua edestakaisin. Hän runttasi minua alleen tiukasti ja välillä nylkytti kovaa kaluaan minuun mihin kohtaan milloinkin. Minä yllättäen nautin siitä kaikesta täysillä. Kyrpäni kasvoi takuulla ennätysmittoihinsa. Olin seota siitä touhusta, mutta lopulta jouduin puuskuttamaan:

– Vittu, en jaksa enää. En kertakaikkiaan pärjää sulle.
– Antaudutko?
– Joo, antaudun, vaikka vähän vituttaa hävitä sulle.
– Älä turhaan. Muista, että mää oon entinen painija. Ja hyvin sää yritit kampoihin pistää.
– Enpä tiedä. Tykkäsin mää silti tästä menosta. Kullikin sojottaa onnessaan.
– Ja komeasti seisookin. Mää taidan ottaa sen perseeseeni, vaikka voitinkin sut.
– Täh? Ihan tosi? Niissä pornopätkissä voittaja kyllä panee luuseria.
– Sää oot niin uusi homona, että taitaa olla parempi päästää sut panemaan ensin. Tosin päin se voisi olla ensi kertalaiselle liian tuskallista.
– Ai, se sattuu?
– Aluksi, mutta muuttuu sitten taivaalliseksi tunteeksi.
– Tota niin ku tiedät, mää en tiedä oikeasti, miten mun tarttee nyt toimia.
– Ei huolta, hyvin se menee ja opit takuulla nopesti.

Kalle kaivoi nahkatakkinsa povitaskusta kortsuja ja liukastetta. Minä sain kumittaa kaluni ja hän hoiteli aukkonsa liukastuksen. Samalla hän selitti, miten se tulee tehdä, että pano sujuisi liukkaasti ja kivuttomasti. Hän kävi kontalleen – huh, sitä leveää nahkatakkista selkää – ja minä polvilleni hänen pakaroidensa taakse. Painoin terskaa aukolle, joka vähän puristui tiukaksi niin, että Kallen käskystä käytin kunnolla voimaa. Kyrpäni tunkeutui lopulta sisään sitkeästi ja aivoni tuntuivat sumentuvan nautinnosta. Kalle tosin parahti kuin kivusta, mutta kehotti jatkamaan. Aloin varovaisen nussimisen. Että se oli mahtavaa! Homous tuntuikin aivan upealta. Ihan kadutti, etten ollut aiemmin tätä alkanut harrastaa. Kiihdytin vauhtia vehkeeni vaatimuksesta. Kalle voihki ja inisi. Tulkitsin sen johtuvan nautinnosta, minä ainakin nautin sydämeni pohjasta. Koko ruumiini huusi hurmiossa enkä kyennyt enää hillitsemään itseäni. Lopulta rynkytin ihan hulluna, täysin pidättelemättömästi ja laukesin karjuen raivoissani, että vittu perkele saatana.

Vapisten, täysin uupuneena rojahdin Kallen leveään selkään tasoittelemaan hengitystäni. Hän kieräytti minut päältään ja kumartui suutelemaan minua. Hän huokaisi:

– Jumalauta, Jussi, sinähän hurja panomies oot. Etkä muka tiedä homoudesta mitään.
– En ole tiennytkään. Ja nyt kaduttaa, etten ole tätä puolta itsestäni aiemmin älynnyt. Tää oli järjettömän mahtavaa.
– Niin oli. Minustakin, vaikka top olenkin. Sulle taidan antaa persettä jatkossakin.
– Hehe, hyvä tietää. Tuota, haluatko nyt panna mua? Jännittää kyllä pirusti.
– Hyvin se tulee menemään. Tykkäät siitä kyllä. Mutta voitais silti pitää pientä paussia. Sää panit mua niin täysillä, että olen vielä ihan poikki.
– Sopii. Maistuisko viskipaukku?

Palasimme alakertaan ja minä kävin vessassa alapesulla. Minua hymyilytti tämä uusi aluevaltaukseni, homous on parasta, mitä mies voi tehdä. Istuimme sohvaan nauttimaan viskiä. Vähän natisuttelimme nahkatakkien olkapäitä vastakkain. Pornoa ei kumpikaan halunnut enää katsoa. Olin oudon onnellinen eikä mikään kaduttanut. En edes pelännyt, että joku saisi tietää tästä puolestani. Urputtajia voisin vetää turpaan enkä korjaisi heidän hammasvaurioitaan. Pientä levottomuutta tunsin, kun mietin, miltä tuntuisi, kun Kalle survoisi kaluaan takapuoleeni. Toisaalta minulla on aika korkea kipukynnys. Kysyin:

– Joko kohta haluat nussia mua?
– Tiedätkö, mua huvittais käydä hakkaamassa sun nyrkkeilysäkkiä. Missä se on?
– Alhaalla kuntohuoneessa. Mulla on siellä erilaisia hanskojakin.
– Voitko opettaa mua nyrkkien käytössä?
– Voin. Ja sää voisit opastaa mua painitekniikoissa.
– Ilman muuta.

Niin me kaksi äijää laskeuduimme kellariin. Panin ohimennen saunankin päälle, kun Kallekin sanoi olevansa valmis löylyttelemään. Riisuimme nahkatakit, vedimme hanskat kouriin ja aloimme vuorotellen hakata säkkiä. Toinen piti säkkiä sylissään ja toinen pieksi sitä. Aika hyvin Kalle liikkui ja heilutti nyrkkejä. Muutaman vinkin saatoin kuitenkin antaa ja Kalle yritti parhaansa mukaan toteuttaa niitä. Treenasimme aika pitkään niin, että kumpikin jo hikoili ja puuskutti. Sitten Kalle esitti yllättävän ehdotuksen:

– Mitä sanoisit, jos ottaisimme pienen matsin?
– Mitä meinaat? Että hakkaisimme toisiamme hanskat kourassa?
– Niin. Vois olla mahtavaa iskeä näillä sun upeaa kroppaas.
– Ja sun. En oo koskaan itse kokenut, miltä näiden rukkasten mäiskähdykset tuntuvat toisen miehen kehoon.
– No sitten. Ehkä sellainen ehto, ettei päähän saa lyödä.
– Joo, ei tietenkään, kun ei suojuksia. Ja turvasana on edelleen voimassa.

Aloimme kiertää toisiamme nyrkit pystyssä etsien sopivaa saumaa hyökätä. Hitto, että oli kiimainen tunnelma. Kalle iski ensimmäisenä, mutta poimin ne hanskat kevyesti suojaukseeni. Ryhdyin hyökkäykseen ja innostuin herhiläismäiseen pommitukseen. Kaverini peräytyi edelläni eikä kovin hyvin onnistunut suojautumaan lyönneiltäni. Tunnustan, että rakastin hanskojeni mäiskähdyksiä hänen vartaloonsa. Kalle yritti huitoa joitakin iskuja minuun, mutta sai perille vain pari vatsalihaksiini. Pompimme vauhdikkaasti kullit heilahdellen ja pikku hiljaa turvoten. Kun kummankin kalut olivat puoliseisokissa, Kalle ilmoitti:

– Huhuh, mulle rittää. Olet sää vaan aika kova jätkä.
– Kyllä sääkin vielä opit tän lajin. Olisko saunan paikka?
– Joo. Tulin tästä huitomisesta niin kiimaan, että saanko panna sua löylyissä?
– Huh, kaipa mun täytyy sulle antaa. Otathan rauhallisesti, kun oon ihan neitsyt.
– Lupaan panna sua hellästi kuin taivaan enkeli.

Naureskellen riisuimme hanskat ja menimme suihkun kautta lauteille. Kalle otti panotarvikkeet mukaan. Lauteiden edessä hän kaappasi minut halaukseen. Suutelimme, ensin hellästi, sitten aina vain kiihkeämmin kuin tappelisimme. Että minä rakastin Kallen kroppaa, lihasten kovuutta, ihon kuumuutta! Hän komensi minut nojaamaan lauteisiin ja paljastamaan perseeni. Hän suoritti liukastuksen jännän pehmeästi niin, että siitä vaiheesta nautin alun jännityksen jälkeen todella paljon. Päästelin pehmeää ininää ja huokailuja. Kallekin tuumasi, että taidan pitää tästä toistaiseksi. Myönsin. Hän alkoi läiskiä isoilla kourillaan pakaroitani. Ei sekään niin pahalta tuntunut. Mutta sitten tunsin painetta reiällä ja terska tunkeutui aukkooni. Siinä kohtaa parahdin – en tiedä, kivustako vai pelästyksestä. Kun se kyrpä tunkeutui vähän kerrallaan syvemmälle, valitin aika kovaa. Kalle siveli rauhoittelevasti niskaani. Hän vetäytyi ulos ja taas hitaasti sisään. Mitä useammin hän teki sitä, aloin itselleni yllätykseksi nauttia siitä. Rupesin jo työntelemään pakaroitani kullia vastaan. Kai Kalle siitä rohkaistui ja kiihdytti tahtiaan. Me molemmat huohotimme ja puuskutimme raskaasti. Yllättäen hän alkoi läiskiä minua joka puolelta ja tukisti tosi tiukasti hiuksiani. Valitin ja kirosin häntä. Hän vain yltyi kiihkeän raivoisaan rynkytykseen. Karjuen vannoin kostavani, vaikka toisaalta nautinkin siitä menosta. Viimein Kalle laukesi ja huusi kuin raivostunut petoeläin. Hän kiskaisi itsensä ulos minusta ja vajosi istumaan alalauteelle.

Minä vapisin holtittomasti ja käännyin varovasti istumaan hänen viereensä. Hän kietoi kätensä harteilleni ja mumisi:

– Voih, jumalauta, olipa mahtavaa.
– Niin kai susta. Musta olit turhan raju.
– Sorry, etkö yhtään tykännyt?
– No vittu, kai mää vähän. Oli siinä hetkensä. En silti tajua, miten kukaan voi tällaisesta tykätä.
– Voi kuule, ihan helposti. Hiukan vaatii ehkä totuttelua. Musta sää olit upea pantava. Voisin panna sua jatkossakin.
– Katotaan. Kyllä määkin voisin nussia sua. Oli se niin kiimaista.
– Alamme siis panna toisiamme vakituisemmin?
– Ääh, kaipa me voisimme. Vaikka vähän hermostuttaa tää homoksi ryhtyminen näin vain.
– Pelkäätkö miehekkyyden menetystä?
– Ehkä vähän. Vaikka toisaalta meidän meno oli kyllä melkoisen miehekästä. Painittiin ja nyrkkeiltiin.
– Musta voimme niin jatkaakin. Mehän lupasimme opettaa tappelutaitojamme toisillemme.
– Jep, ja siitä lupauksesta pidetään kiinni. Mää voisin hankkia tohon kuntohuoneeseen jonkun tatamin tapaisenkin painialustaksi niin, voidaan paiskoa toisiamme huolettomammin.
– Kuulostaa hyvältä. Mun kämpilläkin on pieni painimolski.
– Ehkä vielä testaamme senkin.

Päädyimme halaamaan ja suutelemaan. Sitten saunoimmekin perusteellisesti. Kalle lähti kotiinsa vasta puolen yön jälkeen.

Näin syntyi kahden keski-ikäisen miehen vauhdikas suhde – seksiä, painia, nyrkkeilyä ja sitten taas seksiä. Olo on miehekäs edelleen. Olen kehittynyt painissa hurjasti ja Kalle taas nyrkkeilyssä. Minulta sujuu perseen antaminenkin nykyään kivutta – ellei Kalle sitten tarkoituksella halua sitä aiheuttaa. Osaan kyllä sitten kostaakin, kun pamputan häntä isolla kyrvälläni. Olen nykyään fyysisesti entistä paremmassa kunnossa ja mieleltäni myös. Veljenpoikanikin sanoi tässä eräänä päivänä, että olen entistä komeampi. Niin no, en ehkä ole oikea mies ottamaan tuohon kantaa, mutta Kallesta uskallan sen sanoa, hän on aina vain pirun komea. Ai niin, en enää pelkää sitoutumista. Kahden tasavertaisen miehen välillä se onnistuu.

Pornonovellin Homoksiko on kirjoittanut nimimerkki: Jussi