Muurarimestari Kallen opit apupoika Oskarille

OSA 1
– Poika, pistäs vauhtia, laasti loppuu ihan just.
Jaaha, mestarin täytyy taas yrittää päteä naisväen silmissä. Olin muurarin oppipoikana, ollut jo vuoden, ja kyllä minä jo tiesin missä rytmissä laastia ja tiiliä piti herralle, joka on mun isäni veli, toimittaa. Olin sentään jo ollut monen uunin ja muurin muurauksessa mukana, muurannut jo itsekin lyhyen lomani aikana enolleni heidän uuteen ulkorakennukseensa saunan ja pesutilan väliseiniä.
– Kyllä mestari, tulee heti, hihkaisin kuuluvalla äänellä.

Talon emäntä, Liisa, astui juuri ulos valmistuvan uudisrakennuksen ovesta ja päästi lyhyen naurahduksen. Hän oli jo tullut tuntemaan muurarimestari Kallen luonteen ja tiesi minun ymmärtäneen, että tämän itsetuntoa nosti ja yhteistyön sujumista helpotti huomattavasti, kun puhuttelin häntä muiden kuullen reippaasti mestariksi.
Emäntä, nelikymppinen, pitkät vaaleat hiukset, hoikka varreltaan ja rinnat, jotka kiristivät kauniisti arkimekon etumustaa. Olin melko pian huomannut, ettei hän tarvinnut kesähelteellä liivejä rintojaan kannattelemaan, sen verran elävästi mekon etumusta liikahteli. Niiden terävät kärjet piirsivät kuvioitaan kankaaseen ja syvä rintavako näkyi kuin kutsuna syntiseen luolaan hänen pyllistellessään ja puuhaillessaan kaikenlaista rakennustyömaalla.

Isäntää ei tällä työmaalla paljon näkynyt. Hän oli Liisaa aika paljon vanhempi ja selästään jonkin sortin invalidi, jonka takia liikkumisensa oli melko vaivalloista.
Vanhemman väen puheista, joita työmaalla kävi ihmettelemässä päivittäin, olin enempi sivustakuulijana ymmärtänyt, että heidän avioliittonsa oli aikanaan Liisan vanhempien toimesta, rakkauden sijasta sinetöity rahalla. Ja lapsia ei ollut siunaantunut tai juorujen mukaan, yrityksestäkään ei ollut tullut oikein mitään, kuka senkin muka tiesi.

Liisa oli silloin ollut vielä reilusti alle kahdenkymmenen, eikä ollut pystynyt estämään vanhempiensa sopimaa naimakauppaa kylän varakkaimman suvun kanssa. Jonkin aikaa kesti sopeutua tilanteeseen mutta sitten Liisa päätti ottaa tilanteesta irti sen minkä voi.
Ja Liisan pitääkseen varakas miehensä soi hänelle vapauksia, kunhan ne pysyivät poissa kyläläisten korvista. No, eiväthän ne kaikki pysyneet. Tosin mies oli kyllä tarkoittanut vain rahalla saatavia vapauksia, tavaroita ja sellaista, mutta Liisa oli vahva nainen ja päätti itse tekemisistään.

Hän kyllä piti miehestään ja tämän tarpeista huolta, makuuhuoneenkin puolella, sen verran mitä tämä kaipasi, kaikilla naiselle luojan suomin keinoin. Mies oli kumminkin, varakkuutensa lisäksi, hyvä luonteinen, vaikkakin vähän yksinkertainen.
Ei ollut mitään syytä hankaloittaa jo uomiinsa asettunutta mukavaa, suht vaivatonta elämää. Etenkin kun talon töissä oli pakko käyttää aika paljon kausityöntekijöitä, ne toivat aika ajoin mukavaa vaihtelua verevän emännän arkeen.
Tähän asti kuitenkin vain seuran puolesta. Nyt kuitenkin Kalle oli herättämässä halua, jonka Liisa oli jo luullut kokonaan hävinneen itseltään.
Talossa oli iso karja ja sen lisäksi tulot tulivat metsistä ja pelloista. Ja niitä kaikkia oli kyllä riittämiin.

Näin nuoren muurariklopin kannalta oli oikein mukavaa, että talossa oli useampikin piika, joista pari oli iältään sellaisia, että niitä oli mukava katsella puuhissaan, sen minkä laastin ja tiilien lennättämiseltä ehti.
Mutta olihan mulla illat aikaa, sillä olimme majoituksessa yhdessä talon aitoista. Niin ja olihan emäntä tarjonnut mulle mahdollisuutta jäädä viikonlopuksikin, jos kiinnostaisi autella heinätöissä, korvausta vastaan.
Ajatus kuumalla pellolla huhkimisesta ei niin hirveästi kiehtonut, mutta emännän ehdotuksen kuulleet nuoret piiat, laittoivat sellaisen härnäysrallin päälle, että ei mennyt kuin hetki, niin mielikuva tulevasta viikonlopusta ja sen mahdollisista hikisistä hetkistä, oli saanut aivan uuden muodon.

Asiaan vaikutti myös se, että Kalle tietenkin lähtisi viikonlopuksi kotiin elpymään ja niin kuin hän aina tilaisuuden tullen muisti kehaista, pitämään tuoreehkon vaimon jatkuvan jalkovälikutinan kurissa.
Ei Kalle, melko tuoreesta nuorikostaan huolimatta, jaksanut elää herran nuhteessa koko työviikkoa, etenkin kun työmaan ympäristössä oli jatkuvasti touhuilemassa heleä äänisiä ja hoikka vartisia nuoria naisia.
Ja jolleivat piiat muistaneet pitää varaansa, olivat Kallen kädet aina valmiina työntymään ohi kulkevan piian hameen alle tai nappaamassa takaapäin, kaksin käsin, yksinkertaisen kankaan alla liikahtelevat nuoret tissit puristeltaviksi.

Tosin emäntä, Liisa, oli selvästi Kallen tähtäimessä. Olisi kai jonkinlainen lisä Kallen omaan meriittilistaan ja sulka hattuun, saada kellistettyä hehkeä emäntä johonkin heinäkasaan.
Kalle oli pitänyt oppituntia minulle talon naisväestä ja minun mielestäni mihinkään perustumattomalla varmuudella ilmoittanut, ettei kukaan talon naisväestä käyttänyt alushousuja mekkonsa alla, näin hellekeleillä.
Ei edes Liisa, josta Kalle käytti minulle selittäessään etunimeä, kuin olisi jo paremminkin sinut hänen kanssaan. Tosin olin kyllä nähnyt pari kertaa heidän seisovan kasvokkain, hyvinkin lähellä toisiaan, luullessaan, ettei kukaan ole näkemässä. Kallen kädet olivat jo pyrkineet tarttumaan emännän vyötäröltä, mutta tämä oli vielä torjunut Kallen, ei kuitenkaan mitenkään kiivaasti, minun nähdäkseni.

Tietenkin oltiin saunottu Kallen kanssa jo monet kerrat työkeikoillamme ja vaikkei minunkaan tarvinut varustustani hävetä, niin kyllähän Kallen lerssi oli kunnioitusta herättävä lepotilassakin.
Saatikka kun se joskus, syystä tai toisesta, oli vähän julpillaan, niin oikeastaan se oli vähän pelottavankin näköinen muhkuraisine varsineen ja tomaattia muistuttavine terskoineen.
Vielä kun muhkeat kivekset roikkuivat, varmaan viistoista senttiä pitkässä pussissaan, oli Kallen varustus sen verran huomiota herättävä, ettei saunaseurana usein olevilla rengeillä taikka isännilläkään, ollut haluja keskustella lauteilla nais- taikka panojutuista. Ja varmaan isännät yhteisen saunareissun jälkeen katselivat vähän tarkemmin vaimojensa ja tyttäriensä perään.

Vein laastiämpärin sisään ja kippasin sisällön Kallen vieressä olevaan matalaan, peltitynnyristä katkaistuun paljuun. Olihan siellä vielä edellistäkin satsia jäljellä, niin kuin arvasinkin, mutta Kallen nyt vaan piti aina välillä nostaa häntäänsä emännän silmissä ja korvissa.
– Joo’o, Kalle sanoi vilkaistuaan paljuun, toi riittääkin tälle päivälle, voit pikkuhiljaa alkaa putsailemaan vehkeitä. Ja kun saat homman tehtyä, niin voit käydä vaikka uimassa, ennen sapuskaa.
– Selevä, sanoin, samalla itsekseni vähän ihmetellen Kallen yhtäkkistä höveliyttä.

Samassa Liisa astui sisään, hyräillen Reijo Taipaleen Satumaa tangoa pieni hymy huulillaan, se oli juuri julkaistu ja alkanut soida radiossa päivittäin niissä parissa ohjelmassa, joissa musiikkia voi soittaa, ja tietenkin Lauantain toivotut ohjelmassa.
Ihan mieto parfyymin tuoksu jäi leijumaan hänen asteltuaan kepeästi ohitseni. Askel kuin ruusun tippa, Kalle usein tuumasi, mitä se sitten tarkoittikaan.
Kun Kalle luuli, etten näe, sipaisi hän sormellaan Liisan nilkkaa, tämän kulkiessa ihan hänen vierestään.

Sain laastikauhat ja muut kalut pestyiksi. Sementti piti putsata tarkkaan pois kaikista, kuivuttuaan niitä olisi ollut melkein mahdoton saada enää puhtaaksi.
Valmistuvan talon päätyseinän viereen oli laitettu pesupaikka, siinä oli talosta poispäin viettävä kallioinen kohta, jonka kahtapuolen oli jotain koristepensaita. Pieni pöytätaso, pesuvati, saippua ja tynnyrissä vettä, sekä talon puolesta pari pyyhettä, jotka piiat vaihtoivat päivittäin.

Aioin mennä vähän pesaisemaan käsiäni, mutta huomasinkin että Kalle oli jo ehtinyt ennen minua. Vähän hämmentyneenä jäin pensaan sivusta katselemaan Kallen pesupuuhia. Koko yläkroppa hiuksia myöten oli jo vettä valuvana ja nyt Kalle seisoi pesutason edessä.
Kalle oli laskenut housunsa polviin ja astunut ihan lähelle pöytää, niin että koko lerssi palleineen likosi pesuvadissa ja kädet huljuttivat niitä saippuaisessa vedessä. Kämmen näkyi painuvan syvälle jalkojen väliin ja sormet kävivät pyörähtämässä persvaossa asti.
Eikä se Kallen kalu nytkään ollut lähelläkään lepotilaa, vaan pyrki nousemaan väkisinkin pois pesuvedestä, toinen koura piteli sitä kuitenkin vedessä likoamassa.

Kalle sai suurimmat saippuat huuhdeltua ja nappasi toisen pyyhkeistä, alkaen kuivata siihen kroppaansa ja vettä valuvia vehkeitään. Kun enimmät vedet oli hierottu pyyhkeeseen, laittoi Kalle sen takaisin naulaan. Katsoin tarkkaan, etten käyttäisi samaa, mihin Kalle oli juuri antaumuksella hieronut kuivaksi puolijäykän kalustonsa pusseineen.

Housut ylös, henkselit olkapäille, flanellipaita kainaloon ja kohti aitt…..? Eikun, takaisin sisään valmistuvaan taloon, jotain varmaan unohtui.
Kallen mentyä astui vuorostani pesupöydän ääreen ja loiskautin tynnyrivettä vatiin, jonka Kalle oli onneksi kiitettävästi huuhdellut.
Kun nyt kerran aloin, niin pesaisin samalla vähän naamaa ja kaulaakin. Ojensin käteni, varmistaen oikean pyyhkeen, kun samalla kulman takana olevasta avoimesta ikkunasta kuului jotain hiljaisia, kuin tukahdutettuja sanoja ja kahahduksia.

Äänissä oli jotakin vastustamattoman kiehtovaa, salaista ja kiihkeää. En millään pystynyt olemaan hiipimättä nurkan taakse, jossa oli vielä avonaisen ikkunan vieressä rakennustarvikkeita nojallaan seinää vasten. Puikahdin seinän ja niiden väliin ja kohotin hitaasti päätäni.
Kun sain silmät alareunan tasalle, avautui näkymä huoneeseen, jossa ei ollut tietenkään vielä huonekaluja, vain karkea puupöytä, jonka päällä tapiseeraajan oli tarkoitus ensiviikolla liisteröidä tapettivuotiaan.

Liisa oli ahdingossa pöydän ja Kallen välissä, siltä ainakin näytti. Kalle painoi etumuksellaan Liisaa pöytää vasten niin, että tämän pylly puristui pöydän reunaan ja Liisan kädet Kalle oli vanginnut ranteista tämän selän taakse. Kallen toinen käsi napitti mekon etumustaa auki, eikä Liisan vastustelu näyttänyt kovin vakuuttavalta.
Olisi siinä aikuinen nainen kyllä saanut itsensä väännettyä irti miehen sylistä, miehen, jonka avonainen suu juuri painui vasten kuultavaihoista kaulaa, pään kallistuttua antautumisen merkiksi taaksepäin.

Kun avonainen suu painui kuumana ja imevänä vasten kaulan ihoa, kuului Liisan suusta äänekäs voihkaisu kosketuksesta nauttivan naisen, herätetyn halun merkiksi. – Älä tee jälkiä, kuului vain hennosti. Eikä Liisan olemuksessa todellakaan näkynyt minkäänlaista halua päästä pois tilanteesta.
Päinvastoin, Kallen muurarin sormet näyttivät juuri näppäryytensä Liisan etumuksen nappien kanssa, mekon yläosa oli juuri antamassa periksi ja laskeutumassa alas olkapäiltä.

Mekko painui saman tien alas vyötärölle ja aikuisen naisen kookkaat, imettämättömät, kiinteät rinnat, eteenpäin osoittavine, suurine nänneineen paljastuivat ja saivat heti Kallen kiimaisesta katseesta sanattoman kehun.
Ja ihaileva katse tuli täältäkin, vaikka ei huoneessa toisiinsa keskittynyt pari ei siitä tiennyt mitään. Onneksi.
Kallen työn karkeuttama kämmen painui rintaa vasten, toisen käden sitoessa vieläkin Liisan käsiä, se varmaan, pienenä pakottamisena, antoi vielä lisää eroottista jännitettä tilanteeseen.

Kartiomaiset tissit muokkautuivat Kallen kämmenen puristuksessa ja kun kiimasta paksuuntuneet nännit puristuivat sormien väliin, alkoi Liisan huulilta purkautua hiljaista, kiimaista uikutusta.
Vielä kun Kalle laski päänsä ja imaisi toisen herkän nännin huuliensa väliin, näin miten viimeinenkin järjenesto katosi Liisasta. Polvet notkahtivat ja ellei hänen peppunsa olisi jo valmiiksi painuneena vasten pöytää, olisi hän voinut löytää itsensä polviltaan lattialta.

Hitaasti, kättään tisseistä irrottamatta, Kalle kallisti Liisan tapettipöydälle selälleen ja painui omalla vartalollaan mukaan tämän päälle.
Siinä hetkessä ymmärsin jotakin Kallen tekniikasta, hän ei hetkeksikään irrottanut suutaan Liisan nänneistä ja käsien vangitsemisesta vapautunut kämmen siveli Liisan kaulaa ja kasvoja. Kalle piti kosketuksellaan ikään kuin lumousta yllä, kuin Musta Mamba katseellaan.

Sillä aikaa toinen käsi teki työtään Liisan hameen helmoissa ja kuin varkain hilasi niitä ylös. Mekko oli jo puolessavälissä reisiä ja vaikkei Kalle sitä vielä tiennyt, niin minulla oli jo näkymä Liisan paljastuviin haaroihin ja näin, että ainakin tässä kohtaa Kallen tieto naisväen alushousuttomuudesta ei pitänyt paikkaansa.
Ja kyllä ne siihen aikaan, 60 luvulla, olivat oikeasti alushousuja, ei niistä käytetty pikkuhousu nimitystä, koska eivät ne olleet mitään pikku. Ei Liisan housut nyt sentään mitkään lahkeelliset mummomallit olleet, kokemattoman nuorenmiehen silmissä ihan eroottiset, valkeat, naisen alushousut.
Eikä se tytön tai tässä tapauksessa naisen alushousujen näkeminen ollut mitenkään jokapäiväistä muutenkaan, harvoin oli tilaisuuksia tullut, että oli päässyt kurkkaamaan tyttöjen hameen alle.

Kalle sai kelattua hameen helman ylös vyötärölle ja painoi saman tien kämmenensä Liisan haaroihin. Kun sormet painuivat kangasta vasten ja samalla likistivät hieroen häpyhuulia toisiinsa, jännittyi Liisan vartalo kosketuksesta kaarelle. Kalle käytti tilanteen hyväkseen ja kun Liisan peppu nousi vähän irti pöydästä, lähtivät alushousut yhdellä vedolla pois.

Kallen karkea kämmen painui Liisan haaroihin ja kun sormet saivat ensikosketuksen paljaisiin ja paisuneisiin, märkiin häpyhuuliin, painuen epäröimättä niiden väliin, pääsi Liisalta kuin vaikerrus. Sormet liukuivat märkien häpyhuulien välissä, juuri peppureijän yläpuolelta ylös klitorispallukalle.
Sitä ei osaavan miehen sormi ollut koskettanut, oikeastaan koskaan. Aviomiehen mielikuvitus ei alussakaan ollut riittänyt esileikkeihin ja helliin kosketuksiin.

Reidet avautuivat kuin itsestään Kallen painaessa kämmenensä vasten häpykumpua, samalla keskisormi ja nimetön upposivat rystystä myöden Liisan kuumaan pilluun.
Ja sormien vaikutus pimpissä oli melkein sama, kuin että sinne olisi työnnetty jännitteinen, suojaamaton sähköjohdon pää, niin pitkään se oli ollut vailla miehen kosketusta. Ja sen ehdon Kalle kyllä täytti.
Liisan ylävartalo jäykistyi vavisten vasten Kallen naamaa ja huulia, jotka edelleenkin olivat nännien ympärille imeytyneenä ja ymmärsin kiiman olleen valmiiksi niin koholla, että tuntiessaan Kallen sormien työntyvän sisään emättimeensä, ensimmäinen orgasmi tuli Liisalle saman tien.

Nyt alkoi olla Kallen vuoro. Toisen käden sormet jäivät hellästi pitämään lämpöjä päällä Liisan pimpissä, varovaista hierontaa ja sivelyä juuri järistyksen kokeneelle vitulle.
Toinen käsi napitti näppärästi oman sepaluksen auki ja avasi vyön. Pari riuskaa työntöä ja housut olivat reisillä, Kallen ”lempityökalu” oli vapaana kahleista. Kun näin sen nyt täydessä latingissaan, tuli mulle mieleen sanat, ”Hirviö tuli esiin luolastaan”.
Paksuista verisuonista muhkurainen kalu vaappui vaakatasossa, käyden väliin vielä pystymmässäkin. Ja ne roikkopallit sitten, roikkumisesta ei ollut tietoakaan, vaan ne olivat kiristyneet kalun juureen kuin suuret perunat.

Liisa sai nostettua itseään kyynärpäidensä varaan niin, että näki ensikertaa Kallen paljastuneen kyrvän, joka ei todellakaan ujostellut katsottavana olemista.
Hän veti säikähtäen henkeä, kasvot muuttuivat aivan punaisiksi ja samalla kun Kalle nosti kyynärtaipeissaan Liisan polvet ylös ja levälleen, kuulin miten hän henkäisi, – Voi herrajumala.
Ennen kuin Liisa ehti tehdä minkäänlaista pakosuunnitelmaa, tai edes sanoa mitään, estääkseen tuon luonnonoikun sisääntunkeutumis yrityksen, vapautti Kalle toisen kätensä, otti tukevan otteen sauvastaan ja painoi saman tien sen päätä vasten naisen, juuri äsken orgasmissa kouristellutta häpyaukkoa.
Ja vaikka toinen reisi oli nyt vapaa Kallen otteesta, jäi sekin kuin refleksinä ylös koukkuun, toisen seuraksi.

Liisa ei saanut sanaa suustaan, kun Kalle liu’utti kalunsa tomaattimaista päätä häpyhuulien välissä ja otti sieltä mukaansa märkää liukkautta omansa, tatin päästä pisaroivan lisäksi.
Parin, märkää vakoa availevan työnnön jälkeen, Liisa oli nostamassa kämmeniään toppariksi vasten Kallen rintaa, ja juuri kun näytti siltä, että hän saisi sanotuksi jonkun kieltävän sanan, katseltuaan kauhuissaan Kallen kangen suhteetonta kokoa hänen pimppiaukkoonsa verrattuna, pysähtyi kalun liukuminen ja molopää alkoi painaa itseään, päin selvästi liian pientä aukkoa.

– Älä, älä, ei tuo mah…… , sai Liisa ähkäistyksi, ja samalla hetkellä liukkaaksi voidellut lihat muotoutuivat toisiaan vasten sen verran, että Kallen tatti, joka ei millään tavoin huomioinut pimppiaukon epätoivoista yritystä pitää tuo luonnonoikku ulkopuolellaan, lähti avaamaan tietään Liisan sisään.
Kun Kallen tattimurikka muljahti sisään äärimmilleen venyneestä häpyaukosta, rävähtivät Liisan silmät ammolleen, – Voi hyvä luoja, kuului melkein kirkaisuna.

Vartta työntyi perässä ainakin kymmenen senttiä ja kun emättimen pohja tuli vastaan, joutui se väkisin vielä joustamaan ja antamaan muutaman sentin tilaa Kallen nuijalle.
– Shhhh, hyssytteli Kalle vetäen elimensä vartta hitaasti esiin Liisasta ja kun tatti alkoi pullistaa aukonreunaa ulospäin, painoi hän sen, taas Liisaa hyssyttäen, saman tien takaisin juurta myöten.

Muutaman työnnön jälkeen, emättimessään kirnuavan kyrvän toimesta Liisan jännitys alkoi muuttua uudelleen kiimaisiksi kouristuksiksi. Paljaaksi riisuttu ylävartalo kohosi ylös ja vitun pusertuessa Kallen kalun ympärille, Liisa tarrasi kuin tuskissaan kiinni polvitaipeidensa takaa ja veti reitensä vielä enemmän ylös ja avoimiksi.
Selvästikin Liisa oli menettänyt vartalonsa hallinnan, ja päätyi näin täysin Kallen armoille. Kalle painui käsivarsillaan Liisan takareisiä vasten niin, että ylettyi vielä, kalunsa naisen haaroissa edestakaisin pumpatessa, hieromaan sormillaan Liisan nännejä ja kuumana hehkuvia rintoja.

Katselin miten Kallen pussit läiskivät vasten Liisan pakaroita, jonka kalun ympärille rengasmaiseksi venynyt häpyaukko liukui märkää vartta pitkin, aina pienellä viiveellä mukaan ehtien, suunnan vaihtuessa.
Kallen liikkeet lyhenivät ja nopeutuivat, samoin Liisan liikkeet kiihtyivät tempoiluksi. Ja kun Kalle karjahtaen otti viimeisen täyspitkän vauhdin, työntyen sitten selkä kaarella juurta myöden Liisan sisään, tempautuivat Liisan reidet orgasmikouristuksessa vaakatasoon ja hän otti syvälle sisäänsä koko Kallen kiveksien viikon aikana keräämän siemenlastin. Eikä se todellakaan ollut vähän.

Liisa laskeutui vavisten selälleen pöydälle Kallen vielä antaessa puolijäykän kalunsa nautiskella naisen pimppilihasten jälkikouristuksista.
Hetken kuluttua kuulin Liisan sanovan Kallelle ääni väristen, – Mee nyt.
Kalle veti hitaasti kalunsa ulos Liisasta ja kun terska pulpahti ulos, näin miten raolleen jääneestä emättimestä valahti heti paksu spermanoro valumaan pakaravakoa pitkin alas.

Kalle nosti housut ylös polvistaan, samalla vielä katsellen tekosensa jälkiä, paineli kalun varovasti haaroihinsa ja napitti sepaluksen kiinni. Vielä henkselit olkapäille ja Kalle kääntyi hymyillen, kääntäen selkänsä Liisan avoimelle reisivälille ja nyt jo ummistuneelle pimppiaukolle.
Säikähdin, että ehtikö Kalle nähdä minun painuvan piiloon ikkuna-aukon ulkopuolella, mutta ei kai kuitenkaan.

Katsoin vielä sisään ja näin, miten Liisa oli päässyt istumaan, nosti mekkonsa yläosan hellien tissiensä suojaksi ja ennen kuin alkoi etsimään alushousujaan pöydän alta, otti mekon taskusta pienen kangasnenäliinan, levitti vielä reitensä, pyyhkäisi peppuvaosta enimmät ja työnsi sitten liinan varovasti osittain pimppinsä sisään, ilmeisesti pidättelemään valumista, Kallen sinne ruiskimaa valtavaa sperma-annosta.
Liisa kiskoi vielä, puisteltuaan niistä ensin suurimmat purut ja pölyt, alushousut jalkaansa, laski sitten helmat alas. Rapsaisi vielä peppunsa ja astui vapisevin jaloin, syvään huokaisten pois puolivalmiista huoneesta.

OSA 2
– Oskari, nyt kyllä jäit kiinni.
Perkele. Olin niin sisällä tapahtuvan näytöksen lumossa, etten ollut yhtään muistanut kuulostella ympärilleni ja nyt talon kaksi nuorinta piikaa, Sanni ja Elina, seisoi melkein vieressäni naamat mutrussa vihaisina.
Eikä nolouttani yhtään vähentänyt se, että puristin kourassani kaluani, josta olin napannut kiinni, kun tilanne oli sisällä alkanut kuumeta. Se oli tosin housuissani, mutta ellei ollut pahasti likinäköinen, niin ei sitä pullotusta voinut olla näkemättä. Ja tytöt eivät olleet, vaan molempien katse oli kohdistunut tasan tarkkaan sepalukseeni.

– Mitähän emäntä sanoo, kun saa kuulla, että kurkit ikkunan alla sen tekemisiä, Sanni sanoi vakavana.
– Nii’i, tai Kalle, jatkoi Elina muka kauhuissaan, nostaen kämmenen suunsa eteen.
Jaaha, Kallen ja Liisan salaisuus ei sitten ollutkaan vain heidän ja minun, ainakin nämä kaksikin olivat jyvällä.
– No pakkokos niille on sitten sanoa, sanoin alta kulmieni kurkkien.
Kalukin oli yllätyskiinnijäämisestä pehmennyt, eikä tyttöjen koko huomio enää ollut etumuksessani.

Tytöt kääntyivät minuun selin ja supisivat jotakin keskenään, kuului pari tirskahdusta ja sitten molemmat nyökkäsivät toisilleen, ilmeisesti jostakin oli sovittu.
– No ehkei meidän oo ihan pakko kertoa, vaikka pitäis kyllä. Sähän jäät tänne heinähommiin viikonlopuksi, Elina sanoi todeten.
– Joo, kyllähän mä Lii… emännälle lupasin. Mitä sitten?
– Kallehan lähtee jo huomenna, perjantai-iltana, viikonlopuks kotiin pitämään nuorikostaan huolta, sinä tuut illalla meidän aittaan, me kerrotaan sitte mitä meidän vaitiolo maksaa. Ehkä me sitte voidaan sen jälkeen unohtaa toi äskeinen, mikäli suoriudut tehtävästäs hyvin, Elina sanoi Sannin nyökytellessä vakavana mukana olon merkiksi.

Uskoin selviäväni moisesta sopimuksesta, ainakin helpommalla, kuin jos Kalle saisi kuulla minun nähneen koko vuodan liisteröimisen.
– Ei kai siinä sitte muu auta, mut huomenna on viel rankka päivä Kallen apurina, sanoin kuin empien rangaistustani.
– Niin on, mut tuut silti, Sanni komensi topakasti, ja käyt ennen tuloa vaik uimassa, me ei haluta pölyistä poikaa aittaamme.
– Poikaa, ette te nyt oo paljookan mua vanhempia, tytöt.
Oli pakko vähän pörhistää, vaikka eihän mulla paljoa ollut kokemusta tytöistä, naisista puhumattakaan. Oikeestaan yhtään.

Kalle oli tosin joskus pikku hiprakassa pitänyt mulle oppituntia naisen anatomiasta, olipa jopa piirtänyt joskus kuvan naisen elimestä sanomalehden kulmaan, tyhjään kohtaan. Kallella oli selvästi piirtämisen lahja, niin aito kuvasta tuli. Sen jouduin myöhemmin myöntämään, kun sain silmieni eteen aidon.
Satuaan kuvasta mieleisensä Kalle oli selvittänyt sen esittävän avoimeksi levitettyä pimppiä ja piirsi vielä rypytetyn tähtisilmän alareunaan selvennykseksi.
– Nää tässä on likan häpyhuulet, Kalle sanoi osoittaen samalla kynän kärjellä soikion ulkoreunoja. Normaalist ne on silleen, vähän kuin suunkin huulet, vastakkain, eikä näit sisäjuttui näy ollenkaan.
– Mut sit, kun sä pääset koskettaan niitä ja levität ne sormillas auki, niin sit se näyttää tältä, vitulta, Kalle sanoi vähän naureskellen. Tai oikeestaan sehän on vähän kuin siivet levällään oleva perhonen. Kaikki on tietyst sitte viel eri- ja omanäkösiään.

– Tää pieni reikä tässä on sit pissireikä, Kalle jatkoi ja ehdin ihmetellä siistiä nimitystä. Jokin karkeampi nimitys ois tuntunut Kallen suusta luontevammalta.
– Ja tää pallukka täs ylhäällä on sitte se tärkein kaikesta, klitoris, sitä kun osaa pitää hyvänä, niin kaikki portit aukeaa, vaik ois vähän ruosteisempikin lukko, Kalle heittäytyi runolliseksi.
– Sen kyl löytää, kun vetää sormee siel huulien välis ylöspäin, lähtee vaik täält peppureijält saakka tulemaan ja yleensä kun sormet osuu siihen, niin likka kyl hätkähtää ja ehkä huokaseekin vähän. Silloin tiiät tullees perille.

– Tää toinen pieni reikä on sitte tietyst ite pimppiaukko, ja jos ihmettelet, et miten se on noin pieni, niin kyl se vaan on. Mut, se antaa kyl sitte periks, kun sinne alkaa työntymään, pitää vaan malttaa lämmittää tarpeeks, ei saa kiirehtii.
– Ei se tietyst mahottomii veny, mut kuitenkin tarpeeks, Kalle jatkoi ja vinkkasi silmää, – ja vaik siel kävis jotain isompaakin, niin kyl se aina palautuu takasin.
No, jos sinne Kalle mahtui, niin ei sitten kyllä muillakaan pitäis olla vaikeuksia.

– Ja sitte vielä, jos haluut tehä tytölle oikeen hyvää, niin meet sitte sinne haaroihin naamallas, jos se siis antaa tehä niin.
– Nuolet koko värkin alhaalta ylös moneen kertaan ja sitte, tää on tärkein, imaset tän nappulan, Kalle osoitti paksun timpurikynän kärjellä piirroksen yläreunaa, huulies väliin, imuttelet sitä eestakas ja jos se on oikeen iso nappula, niit on erikokosii ja ne viel paisuu sitte, kun niitä kiusaa, niin voit varovast käyttää hampaitakin.

– Jos pääset ton kielihomman tekemään ja teet sen kunnolla, niin likka ei unoha sua koskaan, se on nähty. Ja tietyst koko hameenalusjuttu pitää hoitaa tyylillä, eikä hölistä niist heti kavereille.
– Maistuuks se sit pahalle, sain kysytyksi.
Kalle hörähti ja kysyi, – Jaa pillu vai. Ei tietenkään, tietyst ihan erilaiselta kuin mikään muu mitä oot maistanu, mut siinä tilanteessa huomaat, et se maistuu just sille mille pitääkin. Nii, ja kaikki tietenkin sit maistuu viel vähän erilaisille, vaik ois äiti ja tytär.
Tästä lopetuksesta ei voinut muuta päätellä, kuin että senkin Kalle oli päässyt toteamaan omakohtaisesti.

En tiedä huomasko Kalle myöhemmin, että vanhasta sanomalehden sivusta puuttui pala. Se oli kuitenkin hyvässä tallessa, tilapäisesti aitan pienen pöydän laatikossa olevan raamatun välissä. Liekö suurikin synti tallettaa se just sinne, tuskin.

Tuli perjantai ja Kallen työhalut oli siltä viikolta käytetty melkein loppuun, niin minäkin pääsin melko vähällä, enempi viikon aikaansaannosten viimeistelyä ja työkalujen huoltoa.
Ennen kahta Kallen hermo petti ja kun Liisa tuli käymään rakennuksella oli hän heti tinkaamassa loppupäivää vapaaksi. Tosin kahdenkeskinen neuvottelu käytiin niin, että Kalle painoi Liisan valmistuvan muurin takana olevaa seinää vasten ja samalla ilman sen kummempaa vastustusta kiskoi tämän mekon vyötärölle.

Edelleen lupia odottamatta Kalle työnsi kouransa Liisan housujen vyötärökuminauhan välistä alas ja suoraan haaroihin, saaden alushousujen etumuksen pullistelemaan, kun käsi haki sormille reittiä reisien väliin.
Sormien tavoittaessa kohteensa Liisan pää heilahti taaksepäin ja suusta pääsi parkaisu, kun valmiiksi paisunut klitoris pusertui karkeiden sormien väliin.

Kalle tarttui Liisan toiseen käteen ja vei sen etumukselleen, jota taas kivenä seisova kyrpä pullisti esiin. Naisen sormet kiertyivät käskemättä, kankaan päältä puristaen, kalun ympärille ja tällä kertaa Kalle tuntui tyytyvän siihen. Kädentäysi kalua oli tarkoitettu lisäkiihokkeeksi Liisalle.
Ja tietenkin, paukut oli säästettävä omalle nuorikolle, joka odotti Kallen kotiintuloa varmasti yhtä kiimaisena, kuin mitä Liisa nyt oli.

Käsi teki kiihtyvää liikettä Liisan haaroissa, toisen hieroessa rintoja läpi kankaan, eikä mennyt kuin hetki, kun Liisa sai koko vartaloa ravisuttavan orgasmin. Se olisi pudottanut hänet polvilleen, jolleivat naisen sisällä olevat muurarimestarin kaksi sormea olisi kannatellet sen aikaa, että jalat muistivat, mikä niiden tehtävä alun perin oli.
Kalle hoiti hommansa tyylillä loppuun suutelemalla ympäri Liisan kaulaa samalla, kun veti märkänä kiiltelevän kätensä pois hänen haaroistaan ja päästi mekon valahtamaan alas.
Ilmeisesti tällä kuitattiin muurarin loppupäivä ja meni vain hetki, niin aitan nurkalla viisi päivää odottanut Monark-merkkinen mopo polkaistiin käyntiin ja Kalle katosi salkkuineen pölypilven saattelemana kulman taakse.

No, mulla alko kanssa iltavapaa siinä samalla ja päätinkin lähteä rantasaunalle uimaan ja pesemään päivän pölyt niskastani. Menin aittaan ja samalla kun pöyhin laukustani puhtaita kalsareita ja pyyhettä, näin sivusilmälläni tyynyni päällä olevan jotain.
Jumalauta. Kalle oli ennakoinut minun jäämistäni viikonlopuksi taloon ja ehkä huomannut, tai sitten tiesi, piioilla olevan jotain suunnitelmaa mun varalle.

Tyynyllä oli iskemätön paketti kortonkeja, Sultan luki päällä isoin kirjaimin. Se palautti heti mieleen Kallen tiukan saarnan siitä, että PALJAALLA EI SITTEN SOHLATA MITÄÄN. Ja laitat sitten sen kumin päälle ennen kuin yhtään viet sitä heppiäs lähellekään likan haaroja, huonolla tuurilla pienikin tippa riittää.
Ja että, Elämässä on ihan tarpeeksi selviämistä ilman, että panet heti ekakerralla jonkun tytön paksuksi. Siksi olinkin hyvin hämmästynyt, kun Kalle niin surutta tyhjensi itsensä Liisan sisään.

Raplasin pakkauksen auki ja otin sormieni väliin yhden, kiiltävässä kääreessään olevan välineen.
Suuri houkutus oli avata se ja sovittaa heti, nyt jo ajatuksestakin terhakoituneen kalun päälle, mutta ajatus ja varovainen toive siitä, että pääsisin testaamaan sitä käytännössä jommankumman piian, Sannin tai Elinan kanssa, esti tuhlaamasta ainuttakaan.
Ehkäisyvälineitä kun ei siihen aikaan joka puodista saanutkaan, apteekeista ja kemikalioista pääasiassa, niin kokonainen pakkaus oli nuorelle miehelle lahja, jota ei kannattanut tuhlata.

Jemmasin aarteen laukkuni pohjalle ja aloin toteuttaa alkuperäistä suunnitelmaani uimaan menosta.
Piiatkin olivat vielä kiinni talon töissä, niin sain rauhassa antaa lämmenneen järviveden huuhdella paikkojani. Ei siellä saunoessa ja uidessa uimahousujen ja -pukujen kanssa rassailtu, paitsi joskus viikonloppuisin, kun koko talon väkeä oli rannassa, miehet, naiset ja kaikki lapsetkin. Lapset tietysti uivat nakusillaan, niin kauan kunnes huomasivat ja ymmärsivät erilaisuudet alastomissa vartaloissaan.

Pian päivä olikin jo ehtinyt ruoka-aikaan ja väki kerääntyi pesulla käynnin jälkeen vanhan talon pöydän ääreen syömään. En voinut olla seuraamatta Liisaa, joka hyväntuulisena hääräili sisäpiian kanssa ruoka-astioiden ääressä.
Ilmeisesti vain minulla oli tieto hymyn aiheuttajasta, joka varmaan juuri tällä hetkellä oli jo oman morsiamensa kimpussa. Ja sai taatusti pian pitkäkestoisen hymyn tämänkin kasvoille.

Kuin huomaamatta muunkin väen tunnelma asettui tuvassa samalle aaltopituudelle emännän hyväntuulisuuden kanssa, kevyt puheensorina aaltoili pöydässä.
Sanni ja Elina olivat tarkoituksella asettuneet kahtapuolen minua. He olivat vielä erikätisiä, Sanni vasenkätinen, Ellu oikea ja samoin he olivat istumassa minuun nähden.

Kun kaikki olivat saaneet eteensä täydet lautaset ja lusikoiden kilinä täytti tuvan, tunsin, miten tytöt molemmin puolin laskivat vapaat kätensä reisilleni. Eivätkä mihinkään polven tienoille, vaan kummankaan käsi ei ollut viittä senttiä kauempana kalustani. Selvästi sovittu juttu.
Ja vaikka tytöt tyytyivät vain vähän hieromaan ja puristelemaan reisiäni, alkoi haaroissa väkisinkin tulla ahdasta. Itse pidin käteni pöydällä ja yritin olla ihan normaalisti, vaikka tyttöjen koskettelusta paisuva kulli alkoi tehdä sen mahdottomaksi.

Äkkiä Sanni siirsi kätensä ylemmäs ja sai kouransa täyteen nyt jo kovana murjottavaa, nuorenmiehen kyrpää. Sanni hätkähti selvästi, niin muuten minäkin, tuntiessaan mikä oli tilanne mun haaroissani, vilkaisi sitten ohitseni Elinaa ja kun sai katsekontaktin tähän, nyökkäsi tälle hymyillen.
Elinan käsi siirtyi Sannin väistyvän tilalle, myös todetakseen tapahtuneen juuri sen, mikä oli ollut tarkoituskin. Elina puristi pari kertaa sormensa lujasti varren ympärille ja hellitti sitten. Molemmat nostivat kätensä pois ja jatkoivat syömistään hymyssä suin. Sanni kääntyi minuun päin ja sanoi vain hiljaa, – Illalla.

Mahanpohjassa oli omituista ylimääräistä liikettä, kun hämärän laskeuduttua hiippailin aittojen välistä polkua. Olin vielä käynyt rannassa ja huljutellut vehkeeni järvivedessä.
Elinan ja Sannin kujeilu ruokapöydässä oli niin selvä viesti siitä, että tyttöjen aitassa olisi tänään tarjolla herkkua, ainakin jossain muodossa, että jos se osoittautuisikin pelleilyksi niin, ……!
Niin mitä, ai että antaisin niille selkään vai, no tuskin. No en ollut onneksi niitä, jotka ajattelevat, että pessimisti ei pety, vaan valmistauduin pääsemään poikuudestani, ja oikein kahden tytön voimalla. Tosin jännittikin ihan saatanasti. Ja vähän pelottikin.

Housuntaskussa pullotti kuusi kondomia, ehkä vähän yläkanttiin varauduttu, mutta parempi liikaa kuin että jäisi jotain kokematta siksi, että säästinpä pari seuraavaan kertaan. Joka ehkä tulisi vuoden päästä.
Tyttöjen aitan ovella. Koputanko vai tempaisenko reteesti oven auki ja pöllähdän sisään.
Ei tarvinut valita, ovi aukesi ja kaksi keveisiin, polven yläpuolelle ylettyviin aamutakkeihin pukeutunutta seireeniä, hiukset normaalista päiväpalmikoinnista poiketen vapaina, seisoi aitan hämyisessä valossa edessäni.

Molemmat näyttivät nyt vieläkin nuoremmilta kuin työasuissaan ja kuosissaan, herkiltä ja haavoittuvilta. Tunsin punttieni tutinan ja samalla molempien kädet ojentuivat ja vetivät minut sisään.
Seppä oli vuosikymmeniä sitten takonut oveen raskaan lukon, joka nyt, Elinan kääntäessä isoa avainta, päästi äänekkään lonksahduksen takanani. Lukon ääni teki, viimeistään nyt, selväksi sen, ettei tilanteesta ollut enää minkäänlaista, kunniallista pakomahdollisuutta.

Seisoin, aika toopena, tyttöjen nukkuma-aitassa, jossa sängyt olivat ovelta katsottuna molemmilla seinustoilla. Niiden välissä, päätyseinää vasten, oli reilun kokoinen vanha penkki ja samalla huomasin, poskieni lehahtaessa punaisiksi, jo hetken tuijottaneeni sen molempiin päihin viikattujen, valkoisten vaatekappaleiden matalia kasoja, tyttöjen alusvaatteet.
Rintaliivit molemmilla päällimmäisinä, alushousut ja alimpina molempien ohuet, harsomaiset yöpaidat. Kuuma humaus kulki lävitseni, kun olin ymmärtäväni niissä selvän viestin, alusvaatteet olivat pinoissa jakkaroilla, selvästi jätetty nähtävikseni, eli aamutakit olivat ilmeisesti molemmilla ainoat vaatekappaleet.

Keskelle huonetta oli sänkyjen suuntaisesti pingotettu naru, ilmeisesti pyykinkuivaus naruksi, mutta myös tarvittaessa kannattelemaan, vaikka lakanaa, jos oli tarvis saada vähän yksityisyyttä. Nyt näytti siltä, että tähän viimeksi mainittuun oli nyt varauduttu, lakana tosin oli vielä mytyssä toisessa päädyssä, mutta nopeasti väliin levitettävissä.

Katsoin vihdoin (no, oli kulunut varmaan viisitoista sekunttia) tyttöjen kasvoihin ja kun näin niissä selvän epävarmuuden tilanteen etenemisestä, niin se helpotti minun oloani ja tiesin, että voisin ottaa ohjat käsiini.
– Käsky kävi, että täällä pitäisi suorittaa jonkinlainen tehtävä, sain sanotuksi ja astuin peremmälle.
Sitten Kallen piirtämä ”perhoskuva” tuli mieleeni ja seuraava repliikki tuli myös jostain kallemaisesta ajatuspirusta.
– Kuulin ja ymmärsin, että teil ois jotain asiaa ja näytettävää mulle.
Istuin saman tien alusvaate pinojen väliin ja kuin ajatuksissani silitin sormillani ensin toisten rintaliivien pitsisiä kuppeja ja sitten toisten.

Kun siirsin sormeni hivelemään toisten alushousujen esillä olevaa haaraosaa, sujauttaen vielä kaksi sormea kankaan sisäpuolelle, nostin samalla katseeni tyttöihin. Molemmat katsoivat minuun korviaan uskomatta silmät pyöreinä, suut puoli avoimina ja kasvot punoittaen sormieni sivellessä heidän pyhimpien vaatekappaleidensa vielä pyhimpiä kohtia.

Sanni sai ensin puhekykynsä takaisin, – Mistäs sinä sellaista kuulit, ja keneltä, tuli nielaisun jälkeen vähän käheästi.
– Muurarimestari Kalle oli katsellut teitä vähän sillä silmällä ja ajatellut, että oppipojan ois hyvä ensin vähän tarkistaa, onko tytöt jo tarpeeksi naisistunu, että aikuinen mieskin ehkä voisi niihin koskea, sanoin tavoitellen virallisempaa äänensävyä.
Elina oli jo toipunut vähän röyhkeästä avauksestani ja tirskahti, – Niin varmaan se on sulle sellaisen käskyn antanut.
– No kysykää vaikka Kallelta, kun se maanantaina tulee takaisin, selitin ja yritin pitää naamani peruslukemilla.

Nyt jo Sannikin oli saanut itseään kootuksi, – Joo, varmaan me mennään Kallelta kysymään, että onks se sun käskenyt tutkia meidät, ties miten tarkkaan, varmaan.
– No, uskokaa tai älkää, mut sillä asialla mä nyt kuitenkin tässä oon. Kaivoin korsupaketit esiin ja laitoin ne penkille riviin, kaikki kuusi, ja sanoin, – Että eiköhän ruveta hommiin jo, aamulla aikaisin kuitenkin heinäpelto odottaa.

– Mites sitte ajattelit meidät tutkia, Elina sai sanotuksi, samalla kun molempien katseet olivat juuttuneet kiiltävään pakkausriviin.
– Jos vedätte ton välilakanan tohon eteen, niin yks kerrallaan sitte katottais niitä juttuja, toinen voi ootella sen toisella puolella ihan rauhassa.
– Ai, että me riisuttais ittemme alastomiks sun edessä ja annettais sun kopeloida meitä sieltä, Sanni sai kysytyksi jännityksestä ääni väristen. Äänestä huomasin, että ajatus ehdottamastani oli alkanut tuntua kiusallisen ärsyttävältä ja kiehtovalta.

– Joo, suunnilleen niin, eihän teillä taida nytkään olla muuta päällä, kun noi aamutakit, teidän alusvaatteet näyttääkin jo olevan tässä penkillä, sormeni hiplasi vielä samalla, ilmeisesti Elinan alushousuja.
– No eihän täällä tarvii mitään ylimäärästä nukkuessaan, muutenkin on kuuma, sai Elina punastuen vielä selvitetyksi.

Tytöt kääntyivät, ilmeisesti vieläkin häkeltyneinä röyhkeydestäni, selin minuun ja kuuluivat supisevan jotain. Sanni ilmeisesti ehdotti jotain ja hetken kuluttua näin miten Elina, posket punaisina hehkuen, nyökkäsi hiukan, vähän epäröiden mutta kuitenkin.
Molemmat kääntyivät takaisin minuun päin ja Elina otti puheenvuoron. – Ei me tohon kallejuttuun kyllä uskota, mut jos oltaiskin vähän uskovinamme ja sää saisit luvan kopeloida meitä, niin osaisitsä tehdä tytölle mitään mistä se tykkäis.

– Tietenkin osaisin, vastasin varmuudella, joka ei perustunut mihinkään. Mutta, luotin Kallen kuvailuihin ja rehellisiltä tuntuneisiin neuvoihin ja etenkin siihen, miten olin nähnyt pari kertaa hänen vievän Liisan melkein järjettömään tilaan.
Vähän multa tietysti puuttui ulottuvuuksia Kallen vehkeisiin nähden, mutta ei paljon. Ja kokeilunhalua ja mielikuvitusta ei minulta ainakaan puuttunut, niitä molempia halusin päästä soveltamaan.

– No, sitte sun kyllä pitää ekaks riisua kaikki vaattees. Me halutaan nähdä, että sullakin on kaikki paikoillaan, Sanni lateli ehtonsa.
Mikäs siinä sitten, tätä vartenhan minä tyttöjen luokse tulin ja nyt oli annettava rehvastelulle katetta.
Henkselit alas ja nappeja auki. Siinä kohtaa, kun piti pudottaa housut alas, tuli pieni epäröinti. Mitä jos likat nauraa ja pistää mut housut nilkoissa ulos aitasta, jos ne vaan huijaa mua.

Tyrkkäsin päällyshousut nilkkoihin ja ehkä sekunnin epäröinnin jälkeen pudotin kalsarit niiden seuraksi.
Onneksi kyrpäni ei osannut ujostella tilannetta yhtään, vaan heilahti heti vapaaksi päästyään kunnon kaaren ja asettui osoittamaan suurin piirtein kohti tyttöjen polvia.
Tyttöjen silmät avautuivat ihan pyöreiksi, posket lehahtivat entistäkin punaisemmiksi ja kaksi yhtäaikaista, syvää hengenvetoa sisäänpäin oli mieluisaa kuultavaa. Tiesin reaktiosta, että kalussani oli pituutta sekä paksuutta, kuitenkin melko kokemattomille tytöille, ensinäkemällä ihan riittävästi.

– Kyllä se Kalle näköjään totta puhui, on sulla melkonen patukka, Sanni paljasti näin Kallen alustaneen muutenkin, kuin vain jättämällä mulle kortsupakkauksen.
– Mitäs muuta se Kalle on teille musta juorunnut, kysyin vielä varuiksi.
– No väittihän se yrittäneensä opettaa sulle, miten tyttöjä pitää käsitellä.

En pahoittanut mieltäni Kallen puheiden takia, ehkä juuri niiden takia olin nyt tässä. Ja alkoi vahvasti näyttää siltä, että tulevan yön unet olivat jäämässä vähiin, kahden halukkaan ja nätin tytön takia. Huonompiakin syitä valvomiselle keksisin hetkessä.
Nyt kuitenkin seisoin housut nilkoissa, puoliseisokkikalu vaappuen ja mun mielestä alkoi olla aika päästä kokeilemaan, onko Kallen puheista ja neuvoista mihinkään.

– Kumpi ensin, sanoin, kun en muuta siihen hätään keksinyt. En kuitenkaan halunnut sählätä yhtä aikaa molempien kanssa, se ois takuulla tuhoon tuomittu juttu, näin ekakerralla.
Samalla astuin housumytystäni ulos ja nykäisin vielä paidan, reteesti nappeja aukomatta, yli pääni.
Tytöt katselivat toisiaan vähän hämillään ja vihdoin Elina tarttui väliverholakanaan ja veti sen sänkyjen väliin. Hyvä niin, ois ollut vähän outoa, jos toinen tytöistä ois seurannut metrin päästä, mitä toiselle tehdään.

Elina istui sänkynsä reunalle ja sanoi sitten hiljaa, – Tuu.
Sanni istahti omalle sängylleen ja jäi näin vain kuuloaistinsa varaan toisen puolen tapahtumista.
Astuin Elinan eteen niin, että nyt jo vaakasuorassa pönöttävä kyrpäni vaappui vain parinkymmenen sentin päässä hänen kasvoistaan.
Otin hellällä otteella kiinni Elinan päästä ja aloin vetää häntä itseäni kohti. En sanonut mitään, mutta totta kai Elina luuli ymmärtävänsä, mitä häneltä odotin.

Mutta, en kai minä nyt sentään ensikosketuksella suihinottoa voinut vaatia, eikä se ollut tarkoituskaan. Moisesta kummallisuudesta puhuttiin siihen aikaan vielä poika- ja etenkin tyttöporukoissa kauhistellen ja tirskuen posket punaisina.
Toin häntä lähemmäs ja huomasin hänen, vähän vavisten, valmistautuvan ottamaan murikkani suuhunsa. Hän nielaisi vaistomaisesti ja lipaisi huulensa märäksi tattiani varten. Näistä merkeistä päättelin, että Elina oli tänä iltana valmis mihin vaan.

Elina hämmentyi, kun nostinkin hänen leukansa ylös ja painoin kaluni kuuman varren hänen kaulansa ihoa vasten, ihan korvan alle.
Kallen opit ja etenkin se, miten näin hänen pitävän Liisan kuin lumouksessaan, olivat nyt käytössä. Olin tyytyväinen, että pystyin pitämään itseni jonkinlaisessa tolkussa, vaikka omakin kiima oli koko ajan lisääntynyt.

Elina ummisti silmänsä ja vain nautti kosketuksesta, kun ohjailin toisella kädellä kaluani ja kuljetin sitä hänen leukansa alla, kaulan toiselle puolelle ja taas takaisin. Terskan samettinen pinta kulki pehmeästi herkkää ihoa pitkin, jättäen kuitenkin jälkeensä kapean, kiiltävän vanan, kyrvän päästä tihkuvasta kiimalimasta.
Tartuin vapaalla kädelläni Elinan aamutakin vyöhön ja vedin solmun auki. Vaate löystyi heti ja lähti laskeutumaan olkapäiltä melkein itsestään. Takki valahti vyötärölle ja samalla nuoren naisen kauniit, tähän asti kankaan peittäminä liikahdelleet rinnat, olivat nyt paljaina edessäni.

Painoin Elinan sängylleen ja samalla kun toinen tisseistä asettui sopivasti kämmentä vasten, nännin pusertuessa sormiväliin, painoin, Kallen oppeja nähneenä, huuleni kaulaa vasten, joka vielä kaareutui nautinnosta lisää taaksepäin.
Avasin suuni ihan avoimeksi Elinan kaulaan, niin että hän tunsi hampaani kevyenä renkaana sitä vasten. Ehkä siitä tuli jonkinlainen kiihottava avuttomuuden tunne, kuin olisi jonkin pedon armoilla.
Tytön suusta pääsi kuin hiljainen vikinä ja pian lakanan takaa kuului värisevällä äänellä, – Elina, onks kaikki hyvin?
Elina vastasi heti, kuin hetken särkymistä peläten, – On on, kaikki on ……. ihanasti.

Maistoin kaulalta oman kiimani jättämän maun ja irrottamatta huuliani, siirsin aamutakin liepeet pois reisien päältä. Ne olivat vielä tiukasti toisiaan vasten ja minun oli helppo kääntää ne niin, että sääret laskeutuivat alas sängynreunalta.
Elina oli nyt poikittain sängyllään, toisen tissin kuuma nänni pullotti huulieni välissä ja minun kämmeneni hänen polvillaan valmiina levittämään reidet avoimiksi.
En aikonut kysellä lupaa painaakseni huuleni Elinan pillulihoihin, vaan luotin lumoukseen, tytön kiimaan ja siihen, mitä Kalle kertoi kokemuksistaan, eri vittujen suuhunsa erittämistä makuelämyksistä.

Hetken aikaa polvet yrittivät pysyä kiinni toisissaan, mutta vaikka en lisännyt voimaa, alkoivat ne hitaasti antaa periksi ja reitti reisien väliin avautua. Aitan hämärässä valossa näin untuvaisen, lyhyen, melkein näkymättömän karvoituksen peittävän kumpua, mutta alempana, sen halkaisevassa, pehmeän näköisessä vaossa, ei ollut karvoja lainkaan.
Samoinhan oli Liisan pimppi ollut karvaton huulilta pyllyreikään, oliko ajeltu pois vai ihan luonnostaan, en tiedä vieläkään, Elinastakaan. Reisien lihakset vavahtelivat vielä lievästi vastustaen, kun levitin ne aivan avoimiksi.

Kun aloin laskea päätäni alas, kohti nyt jo miedon tuoksun nenääni antavaa vittua, tarttui Elina molemmin käsin päähäni, parahtaen sanan, Eiih ……!
Ilmeisesti oli ensimmäinen kerta hänellekin, kun joku oli häntä koskettamassa suullaan sieltä ja ehkä pelko, miten reagoisin hänen kiimasta märän elimensä makuun ja tuoksuun.

Samassa huuleni kuitenkin saivat kosketuksen Elinan häpyhuuliin ja taas Kallen ”perhoskuvaa” muistaen, painoin kieleni ihan niiden alapäähän ja aloin tuomaan sen kärkeä ylös liukkaassa lämmössä, avaten samalla märkiä ”siipiä” irti toisistaan.
– Eiih, toistui nyt kovempaa. Tosin Elinan kädet olivat jo asiasta eri mieltä ja painoivat kasvojani tiiviimmin haaroihinsa.
– Elina, kuului Sannin vähän säikähtänyt ja kysyvä ääni lakanan takaa.
– Joo joo, kaikki on hyviiiiin. Äänenkorkeus nousi, hiipuen sitten kuulumattomiin, kun viimeinen sana venyi, ilmeisesti samassa suhteessa kuin Elinan klitoris, jonka juuri sain huulieni väliin.

Nyt sain kunnolla maistaa naisen pimppinektaria, kun Elinan kiimainen vagina työnsi kirkasta nestettä myös ulkopuolelleen. Ja tässäkin Kalle oli ollut oikeassa, pimppi maistui juuri sille mille sen pitikin, kiihottavalle, nuorelle vitulle.
Pidin toisen käden sormilla häpyhuulia avoimina ja annoin kielen liukua alhaalta ylös, läheltä peppureikää klitorikselle, jonka imaisin huulieni väliin aina hetkeksi. Toinen käsi askarteli Elinan tissien kimpussa ja nännit vuorottelivat sormieni välissä.

Elinan vikinästä ja alavartalon tempoilusta voi päätellä, että pian olisi hetki. Aioin pitää oman kaluni sen verran kurissa, etten laukeaisi Elinaan, vaan pyrin siihen, että Sannikin saisi kyrvästäni osansa.
Olin ymmärtänyt tilanteen, johon parhaassa tapauksessa päätyisin ja syönnin jälkeen aitassani suorittanut hyvin nopean purkautumisen nenäliinaan, käyttäen Kallen ”perhoskuvaa” ja sen tuomia mielikuvia apunani. Muutoin olisi noutaja voinut tulla jo vaikka siinä vaiheessa, kun sain Elinan tissin käteeni.

Vapautin hetkeksi käteni ja nappasin sokkona yhden kortsuista, repäisin kuoren rikki ja sain kumin sormiini. Nousin sen verran, että näin pujottaa kumin oikeinpäin kaluni päähän ja rullatuksi sen varrelle, sen verran mitä sen pituus riitti.
Elina katseli silmät pyöreänä toimitusta, eikä yrittänytkään sulkea reisiään. Jollei se ollut lupa tulla, niin mikä sitten. Kallistuin hiljaa Elinaa kohti ja samalla ohjasin kaluni pään raollaan olevien huulien alapäässä näkyvää, pientä aukkoa vasten.

Oli hyvä, että Kalle oli tästäkin maininnut, aukko tosiaan näytti niin pieneltä sitä vasten painuvaan, punaisena pullottavaan terskaan verrattuna. Olisin varmasti ihmetellyt hetken, että mihin minun muka pitäisi mahtua.
Elina tuijotti murikkaani, mutta ilmeisesti hän kuitenkin luotti häpyaukkonsa joustovaroihin, koska antautui täysin ja veti vielä polvet ylös koukkuun, avaten näin minulle tien, tulla sisäänsä.

Aloin lisätä kangellani painetta pikkuruista reikää vasten ja niin kuin Kalle oli luvannut, alkoihan se laajenemaan sisään työntyjänsä edessä.
Käytin muistikuvaa Kallesta Liisan kimpussa ja tempuista hänen pitämisekseen kokonaan lumossaan ja samalla kun kyrpä upposi pikkuhiljaa Elinan vaginaan, laskin suuni hänen tisseilleen ja imin vuoron perään kumpaakin kovana pullottavaa nänniä.
Olin jo melkein koko mitaltani Elinan sisällä, kun tunsin kaluni pään painuvan jotakin vasten. Samassa Elina henkäisi laittaen kätensä lanteilleni ja pysäyttäen työntymiseni, – Älä enää syvemmälle, oon ihan täynnä sua.

Siirsin suuni taas pehmeälle kaulalle, imin sitä varovasti tietäen, että paljastavat jäljet kaulalla taatusti lopettaisivat saamani erityisaseman siihen kertaan.
Sain hyvän asennoin ja rytmin työnnöilleni ja kun vielä pystyin käyttämään käsiäni Elinan rintojen hieromiseen ja nännien näpräämiseen, niin ei mennyt kauaa, kun nainen allani alkoi muuttua levottomasti nytkähteleväksi ja huohottaen hengittäväksi.

Vitusta lähtevien orgasmisähikäisten kouristama keho jännittyi kaarelle ja jouduin nousemaan mukana pysyäkseni sisällä elimessä, joka tuntui kiskovan lihaksillaan kaluani aina vain syvemmälle.
Jouduin, omaa kiimaani hillitäkseni, kääntämään ajatukseni arkisiin työasioihin, laastin sekoitussuhteisiin ja tiilimääriin.
Ellen olisi purkanut kertynyttä siemenvarastoani vähän jo aiemmin, olisi varmasti käynyt vanhanaikaisesti Elinan pillun lypsäessä kouristuksillaan minua.

Viimeinen kouristus nosti vielä koko vapisevan kehon kaarelle ja Elinan suusta kuului pitkä hiljenevä ulina.
– Elina???, kuului taas lakanan takaa, kuin vähän pelokkaasti ja samalla kysyvästi. – Elinaa???, uudestaan, kun nainen sylissäni ei heti pystynyt vastaamaan.
Viimein, syvä huokaus ja, – Joo joo, kaikki hyvin, Elina sai sanotuksi, nyt jo hymyillen minulle. Samalla molemmat katsottiin, kun vetäydyin hänestä hitaasti ulos, vielä kivenä seisovan kyrpäni kanssa.
Kun pää putkahti ulos häpyaukosta, nousi koko kanki vielä pystympään, kuin tahtoen näyttää, ettei tässä vielä kaikki, läheskään.

Elina kiersi kätensä kaulani ympäri ja veti meidät kuumaan suudelmaan. – Kiitos, hän kuiskasi korvaani ja siirsi sitten katseensa kaluuni, joka osoitti jalkojeni välistä suoraan kohti hänen kasvojaan, – Jäihän siitä näköjään vielä Sannillekin ihan tarpeeksi, hän sanoi kuiskaten, pienen naurun purskahduksen kera.
Annoin vielä kevyen pusun hänen huulilleen ja keskityin sitten Sanniin, joka oli viime hetket ollut ihan hiljaa välilakanan takana. Nappasin Elinan alusvaatteiden vierestä hiusnauhan ja sanoin, – Lainaan tätä vähän. Sain nyökkäyksen.

Työnsin käden nauhoineen lakanan toiselle puolelle, – Sanni, sanoin, sido tää silmilles.
– Miksi, tuli vähän ihmetellen. – No laita nyt vaan, vähän jännitystä, jatkoin. – Ai lisää vielä, no nyt en sitte nää mitään, Sanni sanoi vähän jännittyneellä äänellä. – Just hyvä, oota vähän.
Elinan katse ei suinkaan ollut kasvoissani, vaan silmät seurasivat jäykkänä vaappuvaa, kortsun peittämää ja omista kiimanesteistään märkänä kiiltelevää kaluani.
En alkanut kiskomaan ehjää kumia pois kyrpäni päältä, vaikka se olikin jo ollut Elinan sisällä, eipä se siitä ollut miksikään mennyt. Ei niitä ollut tuhlattavaksi asti.
Vielä nopea pusu, ei kiitokseksi, mutta kuitenkin, että jäisi hyvä mieli koko jutusta.

Kurkkaus lakanan toiselle puolelle, Sanni istui aamutakkisillaan sänkynsä laidalla, sormet ristissä sylissään, Elinan hiusnauha silmiensä peittona.
Siitä oli hyvä jatkaa.
Astuin hiljaa Sannin eteen, hän ei luultavasti kuullut siirtymistäni, koska hätkähti ja veti syvään henkeä, tuntiessaan aamutakin vyötärönauhan kiristyvän, kun aloin vetää rusettisolmua auki.
Solmu aukesi ja siirsin nauhat sivuun. Painoin kämmenselän vasten paljasta ihoa, jota oli esillä veen muotoinen kaistale kaulan alla ja siirsin aamutakin reunaa sivuun. Koko tyttö vapisi.

Käänsin kämmenpuolen Sannin ihoa vasten, ja kun rinnankupu liukui sitä vasten ja nänni asettui sormieni väliin, värisevä voihkaisu pakeni nuorennaisen suusta.
Annoin rinnalle varovaista hierontaa, samalla kun toisella kädellä siirsin aamutakkia pois hartioilta ja sain sen valutettua Sannin syliin ja kädet pois hihoista.
Kun aloin siirtää takin helmoja sivuun reisien päältä, Sannin kädet lennähtivät estämään sylinsä paljastumista, mutta jatkuvan kosketuksen ja tissihieronnan pehmittämä mieli antoi pian periksi ja kädet valahtivat sivulle.

Kiinteät, yhteen puristuneet reidet paljastuivat kankaan alta ja samoin syli. Reidet olivat kuitenkin niin tiukasti toisiaan vasten, ettei niiden välistä näkynyt kuin hieman vaaleaa nukkaa.
Kumarruin kohti hänen mitään näkemättömiä kasvojaan ja kun Sanni ensi hätkähdyksen jälkeen tajusi huuliemme koskettaneen, muuttui suudelma kuumaksi, kaiken avaavaksi kohtaamiseksi.
Suudelman jatkuessa laskin kämmeneni hänen polviensa väliin ja aloin painaa niitä hitaasti avoimiksi. Sanni inahteli huuliani vasten, mutta antoi reisiensä avautua, vaikka jalat vielä vähän vavisten pistivätkin vastaan.

Pystyin vieläkin hillitsemään itseäni jossain määrin ja kun olin Elinan kanssa onnistunut, ainakin omasta mielestäni, hyvin, niin uskoin saman toimivan myös Sanniin. Vaikka oli mulla mielessä vähän erilaistakin juttua, mutta vielä vähän jo äsken testattua.
Asentoni oli vähän kumara ja kumarammaksi muuttui, kun annoin huulien laskeutua kohti Sannin kaulaa. Otin kiinni Sannin toisesta kädestä ja vedin sen kohti kivenä seisovaa kaluani.
Kun kuuma, kortsun peittämä kalu painui vasten hänen kämmentään, Sannin vartalo jäykistyi hetkeksi. Mutta kun kiersin hänen sormensa tykyttävän kangen ympärille ja tein malliksi muutaman edestakaisin liikkeen, hän rentoutui ja jatkoi kätensä liikettä kalullani.
Tuntuma kämmenessä varmasti kertoi kalun peittona olevasta ehkäisyvälineestä ja varmaan rauhoitti hänen ajatuksiaankin siitä, mitä vielä ehkä oli tapahtumassa.

Polvitaipeet toppasivat sängyn laitaan, eikä ne muutenkaan vois paljon avoimemmiksi aueta. Hitaasti laskin huuliani Sannin kaulalta alas ja siirsin käteni hänen hartioilleen. Kallistin pehmeästi hänet selälleen ja laskeuduin polvilleni hänen reisiensä väliin.
Sannin käsi oli joutunut päästämään laskeutuessani irti kalustani ja samalla asentoni toi hänen rintansa juuri sopivalle hollille, pieni kumarrus ja sain imaistua toisen nännin ja osan rintaa suuhuni. Tuttu reaktio, kuin parahdus, pääsi Sannin suusta.

Elinan ei tarvinut lakanan takana paljoa käyttää mielikuvitustaan, arvatakseen mitä juuri oli tapahtumassa. Tai saattoihan hän kurkkiakin, en pystynyt katsomaan, sillä suuni oli täynnä Sannin tissiä.
Sannin reidet yrittivät painua kiinni, mutta kun minä kerran olin niiden välissä, niin eihän siitä mitään tullut. Vaihdoin vielä huuleni hetkeksi toisen nännin ympärille, käyttäen jo varovasti hampaitakin.
Sormet, jotka tarttuivat hiuksiini, eivät vähääkään yrittäneet häätää nänniään kiusaavaa, imevää huuliparia, vaan päinvastoin painoivat kasvojani tiukemmin vasten kiinteää rintaa.

Mutta, kun aloin valuttaa huuliani ja kieltäni alas tissiltä, kohti napaa ja yli litteäksi jännittyneen vatsan, takertuivat sormet tiukemmin kiinni hiuksiini ja yrittivät pysäyttää laskeutumiseni. Olin kuitenkin jo ehtinyt huulineni niin alas, että ohut karvoitus kutitti leukaani. Ja kun hetken käytin kieltäni, liu’uttaen sitä kummun päällä, niin ote hiuksistani alkoi heltyä.
En tarvinnut, lähes Sannin vatsaa vasten olevia silmiäni, löytääkseni määränpäähäni, kiima oli saanut jo sen verran pimppinesteitä liikkeelle, että tuoksu ohjasi matkamiestä.

Samassa kieleni tavoitti häpyhuulien yläpään ja kun kerran sormillani ei nyt juuri ollut muuta tekemistä, niin vein ne kieleni avuksi Sannin haaroihin. Kallen havainnekuva taas mielessäni painoin etusormet häpyhuulien väliin ja levitin niitä vähän raolleen, kieli sai heti kosketuksen niiden väliin piiloutuneeseen nappulaan.
Oli helppo päätellä, että olin kielineni oikeassa kohdassa, sen verran Sannin alapää potki kasvojani vastaan joka lipaisulla. Ja vielä se Kallen neuvoma viimeinen kiusaus, imien klitoris mahdollisimman pitkälle huulien väliin ja sitten varovasti hampailla näykkien.

– Eiii jumalautaaa, kirkaisi Sanni saman tien, kun hampaat alkoivat näykkimisen. Vartalo jännittyi kaarelle kaiken odotuksen ja koko päivän latautuneen kiiman lauetessa ravistelevaan orgasmiin.
Kyrpä sojotti jalkojeni välissä kuin viimeistä päivää ja tunsin, että pian tulee vahinkolaukaus kortsuun ilman minkäänlaista naimaliikettäkin.
Ennen kuin Sanni ehti saamisessaan alkua pidemmälle, nappasin häntä lantiosta kiinni, käänsin ympäri mahalleen ja samalla patjanpäälle polvilleen. Esileikit oli leikitty ja pillu varmasti riittävän märkä ja liukas, heti käytettäväksi.

Sannin polvet jäivät valmiiksi kauas toisistaan, pää oli vasten patjaa ja pillu enemmän kuin hollillaan. Ohjasin kädellä kankeni raolleen auenneiden häpyhuulien alareunaan, nythän oli jo pieni ymmärryskin pimppijuttujen sijainnista. Sain tatin aukon päälle ja käsillä pyllistävästä lantiosta vetoapua ottaen, painoin kyrpäni, yhdellä peppua vasten läsähtävällä työnnöllä, pohjaa myöten Sannin pilluun.
Sanni oli huomattavasti Elinaa äänekkäämpi ja sillä hetkellä, kun terskani avasi hänen aukkonsa, niin että ohut ihorengas venyi äärimmilleen, päästi hän suustaan niin äänekkään ulinan, että lakanan takana kuuntelevan Elinan hermo petti ja hän harppasi hätääntyneenä katsomaan.

Elina jäi niille sijoilleen seisomaan, kun hän näki sivusta, miten kivikovana junttaava kyrpä liukui sisään ystävänsä pilluun. Aina kun kortsun vahvikerengas liukui emätinaukon läpi, pullisti se kiiltäväksi pingottunutta reunaa sisään tai ulos ja putkahti sitten läpi, ja varmaan Sannikin sen tunsi.
Tuskin Elinakaan oli sitä tapahtumaa päässyt vierestä seuraamaan noin läheltä katsoen, tai muutenkaan.

No eihän mullakaan mennyt kuin hetki, kun jo moneen kertaan laukeamisen rajoilla käynyt, ja verentungoksesta paisunut kulli sai tarpeekseen. Tuntui kuin joku ois työntänyt jonkinlaisen männän peräaukosta sisään ja pumpannut sitä kautta sperman liikkeelle.
Eihän sitä nähnyt, mutta selvästi tunsin, miten kuuma sperma pursusi Sannin sisään. Siinä hetkessä, ihan pieni toive kortsun kestämisestä, vaikka myöhäistähän se nyt oli, satsi meni jo.

Sannin reidet nytkähtelivät jälkikouristelusta niin, että pakarat vuoroin irtosivat reisistäni ja taas palautuivat niihin kiinni. Tietysti kyrpä hänen sisällään, vielä juurikaan löystymättä, teki samalla jonkinlaista jälkihierontaa pillun sisälihaksille, ehkä se olikin pienen liikkeen tarkoitus.
Syvä huokaus kuului Sannin suusta. Ikään kuin olisin pumpannut kyrvälläni sitä varten ilmaa toisesta päästä sisään, ja nyt se purkautui huokauksena suusta ulos.
Aloin vetää hitaasti kaluani ulos ja kun terska pullahti ulos Sannista, päästäen kiusatun pimppiaukon pikkuhiljaa, parilla supistuksella sulkeutumaan. Huokaisin helpotuksesta, kun näytti siltä, että kortsun pää oli nätisti pullistunut ja pitänyt koko spermalastin sisällään.

Sanni valahti mahalleen ja hetken näytti siltä, että kun tappi irtosi, niin tyttö tyhjeni. Melkein naurahdin, mutta, se ois tainnut sopia tilanteeseen melko huonosti. Pimppi piiloutui sulkeutuvien reisien väliin ja Elinan tarkkaavaisen katseen alla aloin vetää spermapussia pois, pikkuhiljaa pehmenevän kaluni päältä.
Solmu kortsun avonaiseen päähän estämään satsin valumista ulos ja sitte pitäis vielä löytää jotakin mihin pyyhkisi mäihät kalun pinnalta, ei sitä housuihinkaan voinut tässä kunnossa tunkea.
Elina tajusi ongelmani ja otti tyynynsä alta nätin nenäliinan. Hän nappasi kiinni, vielä puolijäykkänä pullottavasta kalustani, venytti sen terskasta vetäen suoraksi ja pyyhki hellästi kuivaksi. Tekevän piian tomeruus ja käytännöllisyys pääsivät voitolle.

Sanni sai itsensä hilattua selälleen ja otti liinan pois silmiltään. Hän näytti kauniilta, mutta myöskin saanneelta, posket punottivat ja hengitys kulki vieläkin vähän haukkoen. Toiseen tissiin oli hampaistani tullut pieni mustelma.
Elina oli jo saanut aamutakin päälleen, pieni häveliäisyys oli palannut häneen orgasmista toivuttuaan ja Sannikin veti vähän peitettä alapäänsä peitteeksi.

– Pakko myöntää, Sanni sai puhetta aikaiseksi, että ei se Kalle turhaan sun varustusta kehunut, on niissä ihan tarpeeksi kokoa ja on se sulle osannut näköjään neuvoa, miten pitää tyttöä hyvänä.
Elina nyökytteli, nyt jo vähän ujostellen, ilmeisesti oli kuitenkin samaa mieltä Sannin kanssa.
– No hyvä, jos teistä oikeesti tuntuu tolta, etten ollu pettymys. Ja kyllähän te molemmat ootte niin nättejä, että jossaan ois pahasti vikaa, ellei teidän seurassa seisois.

No just, olipa romanttisesti sanottu. Mutta, molemmat tytöt purskahtivat nauruun ja minä myös. Kaikki oli hyvin.
– Nyt painut siitä omaan aittaas, meidän täytyy vähän siistiä itseemme, ennenkuin käydään nukkumaan. Ja varmaan sunkin, Sanni jatkoi nyökäten samalla kohti avonaista sepalustani, johon kaluni oli unohtunut Elinan irroitettua kätensä siitä. Ei sitä vieläkään tarttenu hävetä.

Ai niin, meinas unohtua.
Seuraavana kesänä, olin yhä Kallen hommissa, pääsin jo tekemään hommia itsekseni. Kalle oli toisella työmaalla ja minä muurailin toisella väliseiniä. Samalla työmaalla oli maalarikaksikko, joka oli ollut myös edelliskesän talotyömaalla, samalla, jossa nää äsken kerrotut tapahtuivat.
En tiedä tiesivätkö Kallen ja Liisan lemmenhetkistä mitään ja jos tiesivät, oliko tarkoituskin, että kuulin.
Toinen aloitti, – Sen viimekesäsen talonrakennustyömaan isäntä sai viimein eukkonsa paksuks, luulivat jo, ettei isännän ruisku toimi ollenkaan, mutta niin vaan emäntä alko viimenään pyöristymään.
– Älä, no sehän tuli sopivasti, kun just saivat uuden talonkin.
– Joo, pyöräytti keväällä potrat kaksospojat, kylillä juorusivat, että harvinaisen isomunaset vesselit.

Pornonovellin Muurarimestari Kallen opit apupoika Oskarille on kirjoittanut nimimerkki: Riepu Petteri