Yllätyslöytö metsästä

Olen maalaismies. Asun pienellä paikkakunnalla, syrjäkylällä, jossa minulla on omakotitalo – itse asiassa se on entinen maalaistalo. Perheemme oli ennen maanviljelijöitä, mutta isän kuoleman jälkeen kymmenisen vuotta sitten myimme suurimman osan pelloista. Jätimme vain kolmisen hehtaaria talomme ympärille puutarhaksi ja muutaman kymmenen hehtaarin verran metsää, jonne pääsee suoraan pihastani.

Äitini on rääväsuinen alkoholisti. Luulenpa, että hänen ilkeytensä ajoi isäni varhaiseen kuolemaan. Saman hän olisi varmaan tehnyt minullekin, mutta vaikka itsemurha silloin tällöin nuorena poikana välähtikin päässäni vaihtoehtona, minusta onneksi tuli niin pahapäinen sälli, etten suostunut alistumaan äitini pahuudelle. Myönnän, että olen lyönyt äitiäni kiukuspäissäni. Onneksi viinanhimossaan hän ei kestänyt asua täällä maailman laidalla. Hän muutti kauas kaupunkiin, josta takuulla löysi tiensä juoppoporukoihin. Hän on aina joskus kerjännyt minulta rahaa, mutta en ole antanut – enkä anna.

Niin että hyvä näin, asun yksin ja viihdyn hyvin. Kuntoilen kuin hullu. Olenkin teräskunnossa ja lihaksikas. Paitsi että juoksen, hiihdän ja pyöräilen, minulla on vanhassa navetassa hyvätasoinen kuntosali. Siellä on painojen lisäksi pienehkö molski permantojumppaan ja nyrkkeilysäkki, jota hakkaan päiväkaudet. Sen kylkeen kuvittelen jonkun vihaamani tyypin naaman ja isken sitä sydämeni kyllyydestä. Ja vihattavaa minulla on – varmaan vain koska olen epäluuloinen kiukkuperse ja lyhytpinnainen. Luulen, että lapsuuden kokemukseni ovat tehneet minusta ihmisvihaajan. En oikein luota kehenkään, ainakaan helposti.

Olen valmistunut ammattikoulusta koneasentajaksi, mutta en tee töitä säännöllisesti. Joskus otan konehalliini huollettavaksi pitäjältä autoja, prätkiä, traktoreita ja muita maatalouden koneita. Onneksi olen työssäni hyvä, joten asiakkaita on riittänyt eli olen ruuassa pysynyt. Oma kasvimaa ja puutarha tuottavat myös tarpeeksi minulle. Lisää rahaa saan myös metsästä puita myymällä, tosin teen sitä harvakseltaan. Tämmöisenä erakkoluonteena viihdyn siis hyvin yksinkin.

Tosin myönnän, että joskus olisi kiva löytää joku kaveri, jonka kanssa voisi peuhata yhdessä. Olen homo, vaikka sen myöntäminen koville ottikin. Mutta koska en oikein pysty luottamaan ihmisiin, tyydyn runkkailemaan nettipornon äärellä. Tai joskus kuntosalissani, kun ihailen lihaksiani peilistä. Joskus menen metsään, jossa sen tuoksut kiihottavat minua ja runkkaan hulluna mällit puiden kylkiin tai metsänpohjaan. Äidin lähdön jälkeen tilasin netistä tekoperseen, jota nussin silloin tällöin. Lisäksi veistin kuivasta koivuklapista ison kyrvän. Sille vedän joskus kortsun ja liukastan sen. Sitten vain survon sitä persesaukossani samalla, kun katselen netistä villin miehekkäitä panoja. Varmaan aika säälittävää.

Sitten viime toukokuussa lauantaina iltapäivällä päätin lähteä metsään. Oli märkä keli, mutta sateella metsä tuoksuu voimakkaimmin. Vedin ylleni maastokuvioisen sadeasun ja mustat kumisaappaat. Näytin mielestäni miehekkäältä sotilaalta. Rakastin inttiaikaani ja olin hyvä sotilas. Usein runkkaan kuvitellen kaikenlaista sotilaallista, taisteluita ja painiskelua asepuvuissa. Kävelin pihaltani metsän laitaan ja sadepisarat rummuttivat asuani. Astuin metsän sisään ja hengitin syvään sitä hapekasta ilmaa. Haaroissani tuntui mukava kuhina, kai vehkeeni tiesi saavansa minulta kohta kunnon käsittelyn.

Vajaan kilometrin rämpimisen jälkeen havahduin outoihin ääniin. Eivät ne mitään eläinten ääntelyä olleet. Pikemminkin ihmisen huohotusta ja kiroilua matalalla äänellä. Hiivin kuin sissisoturi hiljaa ääniä kohti. Yhden tuuhean kuusen oksien takaa näin kiihottavan näyn. Sammaleen peittämän, puolitoista metriä korkean kiven kylkeen hinkkasi itseään mies. Hänellä oli musta lippis väärinpäin päässä, musta sadetakki ja mustat kahluusaappaat.

Hän oli Petri. Hän oli pari vuotta aiemmin ostanut toisen kaverin, Jukan, kanssa vanhan kyläkoulun kilometrin päästä talostani. Jukka oli muuttanut pois jo syksyllä. Emme olleet lähemmin tekemisissä toistemme kanssa, mutta moikkailemme tavatessamme. Pari kertaa olin huoltanut Petrin prätkää, mutta siinäpä se tuttavuutemme oli. Ja siinä hän nyt sitten nussi kiveä minun metsässäni. Hän oli painautunut kiveen koko vartalollaan, käsivarret halasivat sitä ja lantio liikkui väkevästi, saappaat vain välkähtelivät puskiessaan voimaa maasta. Hän puuskutti:

– Ah, aah… vittu saatana… perkeleen hinttari… vitun homo, nyt saat kyrpää, että itket… uuh… uh…

Olin ihan, että mitä vittua! Petri kuvitteli nussivansa jotain homoa! Oliko hän itse homo? En olisi arvannut. Hän on melkoisen miehekäs prätkäjätkä. Siihen olin kiinnittänyt huomiota, että hän oli pärstältään hiton komea, mutta eihän se mitään homoudesta kerro. Ja nyt se jätkä nussi kiveä, jota kuvitteli homomieheksi. Sadeasu kahisi ja saappaat nirhautuivat vastakkain. Minä kiihotuin saman tien ja näin jälkeenpäin ajatellen tein elämäni parhaan ratkaisun. Yskäisin ja murahdin:

– Saanko liittyä seuraan? Kaksin on mukavampi panna homoa.

Haha, Petri pomppasi varmaan metrin ilmaan. Hän kääntyi minuun silmät kauhusta pystyssä. Hän ei tuntunut saavan henkeä. Kävelin rauhallisesti hänen luokseen ja siinä sitten tuijotimme toisiamme hetken. Hän änkytti:

– Eh… eh, tuota… Timo. En kuullut sun tulevan.
– Joo, mää osaan liikkua metsässä hiljaa.
– Mää tässä… niin tota… mää vain…
– Nussit tuota kiveä, kun ei ollut ketään elävää homoa pantavana.
– Niin… eiku… siis… vittu, tää on noloa. Sorry.
– Ei hätää. Musta tuo näytti tosi kiihottavalta. Mun kyrpä turposi täyteen seisokkiin.
– Täh? Siis niinku…
– Joo, miehekkäät miehet ja miehekäs uho kiihottaa mun homopuolta.
– Niin mutta ethän sää mikään homo oo.
– Mistäs tiedät? En määkään tiennyt, että sää oot. Ja silti taidat olla.
– No tota, joo oon.
– Mitä jos nylkytettäis toisiamme? Kova kivi ei taida olla paras panokohde.
– Joo, ei oo. Tota, en tiedä. Tää tuli niin yllättäen. Voisitko sää ihan oikeasti?
– Voisin. Musta olis mahtavaa nussia sua.
– Heh ja musta sua. Varoitan sua, että tykkään olla aika raju.
– Niin määkin. Enkä pelkää kunnon ryskettä tai mustelmiakaan.
– No okei, käy kimppuun sitten vaan.

Minä kävin. Loikkasin hänen eteensä ja kaappasin pään niskalenkkiin. Hän pani vastaan tosi voimakkaasti. Sadeasut ja kumisaappaat natisivat vastakkain, kun yritimme vääntää toisiamme maahan. Tosi kiihottavaa pystypainia! Sitä kesti niin pitkään, että kumpikin alkoi jo puuskuttaa ponnisteluista. Äkkiä Petri sai kampattua minut metsänpohjaan selälleni ja syöksyi päälleni. Olin niin yllättynyt, etten hetkeen osannut tehdä mitään. Petri alkoi saman tien nylkyttää minua. Hän ähisi:

– Saatanan homo, luulitko, että pärjäät mulle?
– Vitut, aina mää tommosen hinttarin päihitän!

Panin kaikki voimani peliin ja sain väännettyä hänet päältäni. Siinä me sitten nousimme polvillemme ja uhosimme toisillemme kuin raivoissamme. Petri yritti huitaista minua nyrkillä, mutta väistin sen ja täräytin täysillä omalla nyrkilläni häntä palleaan. Hän taittui kumaraan ja minä painoin hänet maahan mahalleen. Kierähdin salamana hänen selkäänsä ja aloitin raivoisan rynkytyksen. Kyrpäni seisoi jo räjähtämäisillään sadehousuissani. Petri kiemurteli ja valitti allani. Minä ähkyin ja sähisin himoissani. Olin haltioissani, olihan tämä ensi kerta, kun nussin elävää miestä ja vielä melkoisen aggressiivisesti, kunnon alistamismeiningillä. Nihkeät sadeasumme ja saappaamme nirhautuivat toisiinsa. Kaikki se kiihotti minut hulluuden partaalle. Paukutin sitä jätkää aivan raivoissani. Lopulta en pystynyt pidättelemään itseäni, vaan voimakkailla iskuilla ruiskutin liemet kalsareihin sadehousuissa.

Olin ihan pöllämystynyt siitä yllättävästä kokemuksesta. Kierähdin Petrin päältä viereen selälleni. Katsoin taivaalle ja olin näkevinäni kaikki sadepisarat, jotka ryöppysivät taivaalta puiden lomitse. Ehdin toipua vain hetken, kun Petri syöksyi päälleni ja aloitti villin rynkytyksen. Hän kiroili kiukkuisesti ja survoi naamaani kourallaan. Äidyin takomaan nyrkeilläni hänen hartioitaan ja kylkiään. Potkin saappailla hänen kahluusaappaitaan. Petrin lantioniskut olivat niin rajuja, että minuun suorastaan sattui. Päästelin vain ähkäisyjä ja ärjäisyjä. Raskaasti kiroillen Petri pääsi huippuunsa ja laukaisi mällit housuihinsa. Hän nousi saman tien ylös ja potkaisi reiteeni. Hän huohotti:

– Vittu saatana, jätkä, olipa mahtavaa! Pitkästä aikaa sain kunnon miestä.
– Mää sain ensimmäistä kertaa ja mahtavaa oli mustakin. Ihan järjettömän tuntuista.
– Ai eka kertaa olit miehen kanssa?
– Joo. Oon vain haaveillut kovista jätkistä, mutta en oo tiennyt, mistä niitä löytäis, tunnustin, kun nousin ylös.
– Hehe, ja sellainen olikin ihan naapurissa.
– Mistä mää olisin voinut tietää, että tuollainen prätkäkorsto on joku vitun homo?
– Toivottavasti et mistään. Eikä kukaan muukaan. En jotenkin halua kenenkään tietävän mun homoudesta.
– No en määkään omastani. Vaikka vitun hienoa, että me paljastuimme toisillemme.
– Niin on. Jos haluat, voimme jatkaa villiä menoa jatkossakin.
– Taatusti haluan! Mun puolesta vaikka heti, vaikka mun luona.
– Tai mun luona. Mulla on vanhassa juhlasalissa kunnon pervoilupaikka. Voidaan vaikka painia ennen panoja.
– Mulla on entisessä navetassa painimolskikin. Ja painot, nyrkkeilysäkki ja peilit, joista voi ihailla itseään.
– Ja katsoa, kun panemme toisiamme perseeseen.
– Joo. Mennäänkö heti? Mulla on kortsuja ja liukastetta.
– Miksi? Meinaan, jos et ennen oo ollut jätkien kanssa.
– Hmm, mää oon tehny itelleni dildon.
– Haa eli perseesi on tottunut kunnon rynkytykseen?
– Joo, on ja tykkää siitä. Entä sun kokemukset? Oot varmaan ollut monien sällien kanssa?
– Kieltämättä. Mutta en kenenkään kanssa Jukan lähdön jälkeen.
– Ai te olitte pari? Miks se lähti?
– Joo, pari oltiin jokunen vuosi. Meidän seksi muuttui tylsäksi eikä Jukka tykännyt mun väkivaltaisuudesta enää. Niin että oon ihan vapaata homoriistaa. Tuollaiselle sunlaiselle metsäkarjulle.
– Joka tykkää miehekkään rajusta menosta.

Sitten kaappasimmekin toisemme tiukkaan halaukseen sadeasut natisten. Lähdimme vaeltamaan taloani kohti. Matkalla naureskelimme, uhosimme ja nahistelimme, potkiskelimme toistemme saappaita, töniskelimme toisiamme. Vaikka olimme juuri heittäneet kiihkeät mällit, kiima tuntui molemmilla pysyneen päälllä. Kerskuimme, mitä häijyä toisillemme tekisimme, kun pääsisimme navetalleni. Minun sydämeni hakkasi ja vereni kohisi kaikkia mahdollisia hormoneja, varsinkin taistelutahtoa nostavia.

Menimme suoraan navetalle, kun Petri ei kaivannut kahveja tai muuta vastaavaa. Kun näki nyrkkeilysäkkini, hän kävi sen kimppuun heti, paljain nyrkein. Hän hallitsi homman melko hyvin. Jalkatyö oli liikkuvaa kahluusaappaista huolimatta, iskut kovia. Pitihän minunkin näyttää taitoni. Riisuin sadetakin ja aloin mätkiä säkkiä hurjana. Sain naapuriltani asianmukaista ihailua. Hän hörähti:

– Vittu, sää oot totisesti kova jätkä. En varmaan uskaltais oikeasti joutua tappeluun sun kanssa.
– Ei tartte pelätä sellaista, kunhan et tahallasi ärsytä mua.
– Heh, taidan ärsyttää sua vain, kun tekee mieli paneskella.
– Eikö sun nyt sitten tee mieli?
– Saatanan hinttari, kerjäätkö sää nyrkkiä turpaas ja kyrpää perseeseen? Petri virnisteli ilkikurisesti.
– Joo. Otetaanko vaatteet pois?
– Ai, sää haluat nähdä mun lihakset? Ja näyttää omas?
– Jep, katotaan, kummalla on isommat.

Riisuimme hekotellen alastomiksi. Myönnän, että Petrillä oli melkoiset muskelit. Härän hartiat, isot hauikset, upeat rinta- ja vatsalihakset, paksut reidet ja isohko kyrpä. Kun peilin edessä vertailimme, minun lihakseni näyttivät vähän isommilta, minkä Petri myönsikin. Kaluni oli sitten huomattavasti isompi – en ollut koskaan ennen vertaillutkaan kenenkään äijän kanssa, ihan ylpistyin. Äkkiä se prätkäjätkä tarrasi kiinni kaluuni, venytteli ja puristeli sitä. Eipä ollut aiemmin kukaan sälli siihen koskenut. Tuntuipa oudolta mutta mahtavalta. Pamppuni paisui heti. Tein saman eli tartuin kiinni Petrin lihanuijaan ja jännän tuntuista sekin oli. Ihan tärisin, kun se kusiletku alkoi turvota kourassani. Vetelin sitä muutaman kerran. Sitten Petri päästi irti minun kyrpäni ja tönäisi minua rintaan, että horjahdin. Naapurini ärähti vittumaisesti:

– Ei vittu, ei kai me tultu toisiamme runkkaamaan. Meidänhän piti tapella ja panna toisiamme.
– Ai niin. Saatkin turpaasi kunnolla, helvetin homorunkkari!

Tappelu alkoi muutamilla nyrkinhuitaisuilla toisen keskivartaloon. Petri hyökkäsi sitten nopeasti jalkoihini ja kaatoi minut kumoon painialustalle. Sain hetkessä kiinni taisteluvimmasta. Möyrimme toistemme kimpussa edestaas ja kiroilimme kuin raivoissamme. Puuskutimme ja hikoilimme mattopainissa melkoisen ajan. Taistelimme lihakset kireinä, vastustajan tiukka kroppa tuntui tosi hyvältä käsivarsien puristuksessa. Täytyy myöntää, että Petri on tosi kova taistelija, kunnon vastus. Sellainen saa minut kiihkeään voitonhimoon, alistamisen tahtoon. Molemmilla kyrvät kirkuivat täydessä seisokissa ja hinkkautuivat vastustajaan. Päätin lopettaa kamppailun. Panin Petrin niin tiukkaan lukkoon, että hän karjui tuskasta ja antautui kiukkuisesti kiroillen:

– Ai saatana vittu, sattuu! Antaudun!
– Helvetin pitkään kestit, puuskutin otsa hikeä valuen.
– Sää oot jumalattoman kova äijä! Mutta olipa mahtava tapella.
– Niin oli. Ja nyt sitä persettä ja vähän äkkiä!

Könysin hakemaan nurkkakaapista kortsuja ja liukasta öljyä. Komensin sen jätkän selälleen ja nostamaan kinttunsa pystyyn. En koskaan ollut aiemmin tunkenut sormiani tai muitakaan ruumiinosiani toisen tyypin perseeseen. Vähän yllätyin suolen pehmeydestä. Ja siitä, että se oli niin kiihottavaa. Samalla Petri runkkaili kaluaan ja huokaili. Kumitin ja liukastin kyrpäni, joka sojotti jo kireänä. Sitten ensi kertaa elämässäni painoin terskaani toisen miehen peräaukolle. Yllätyin, miten helposti nuijani upposi Petrin sisään – hän taisi olla tosi kokenut panohommissa. Siis kyllähän hän inisi ja vikisi, mutta suoli oli suosiollinen. Minä olin menettää järkeni, kun koko iso kyrpäni tunkeutui kaveriini palleja myöten. Pidin pientä paussia ja nautiskelin tunteesta. Petri hermostui ja ärjäisi:

– Mitä vittua sää jahkailet? Oo mies ja ala rynkyttää kunnolla.
– Täh? Kaipaat miehekästä menoa vai?
– Joo. Lopeta turha nysvääminen ja todista, että oot niin kova mies, ku mitä tappelussa olit.

Hänen yrityksensä ärsyttää minua onnistui. Painoin kourani hänen rintalihaksilleen, oikaisin jalkani ottaakseni voimaa ja aloitin kunnon survonnan. Johan sain Petrin voihkimaan ja kouristelemaan. Hän alkoi huitoa nyrkeillä hartioitani ja kylkiä. Elävän miehen paneminen sai minut sekoamaan. Paukutin häntä ihan raivoissani. Petrin perse litisi ja lätisi työntöjeni tahdissa. Meno oli aivan mieletöntä. Puuskutin sekona, hiki vain lensi, tukka heilahteli silmille. Kyrpäni oli räjähtämäisillään. Lopulta en enää kyennyt pitkittämään panoa, vaan sallin itseni laueta. Kortsu täyttyi mälleistäni. Rojahdin Petrin päälle raskaasti puuskuttaen. Hän kietoi kätensä ympärilleni ja rutisti kunnolla. Hän huokaili:

– Jumalauta, mikä mies sää oot!
– Huhuh, oon vai? Tykkäsit vissiin?
– Takuulla! En edes muistanut, miltä kunnon pano tuntuu.
– Heh, minä en edes tiennyt, kun ei oo aiempia kokemuksia. Tätä voisin harrastaa vaikka kuinka usein.
– Mää oon aina valmis sun kanssa tähän syntiin. Saanko mää nyt panna sua?
– Öh, kai mun tarttee kokea sekin. Niin että siitä vain.

Petri komensi minut kontalleen. Tosi nopeasti hän liukasti minut ja sonnustautui kortsuun. Hän asettui polvilleen pakaroitteni taakse ja painoi kulliaan reiälleni. Kiitos koivudildoni, en vastustellut sulkijallani turhan tiukasti. Silti parahdin, kun se nuija painui sisääni. Kyllä elävän miehen kyrpä voittaa puisen pampun mennen tullen, se hinkkautuminen suolessani oli aivan uskomattoman mahtavaa. Saatoin vain öristä nautinnosta. Varsinkin kun pystyin sivusilmällä vilkuilemaan menoa peilistä. Sen lihaskimpun ilme oli suorastaan raivoisa, kun hän rynkytti voimalla minua. Hän huohotti raskaasti ja hiki alkoi pisaroida hänen otsallaan. Kiroukset molemmin puolin täyttivät navetan. Petri kiihdytti tahtinsa hurjaksi. Puristin suoleni tiukaksi ja sain sen jätkän karjumaan:

– Ei saatana, vittu perkele! Nyt tulee… nyt lähtee… ah aha… uuuh… aargh…

Muutama tiukka nivusten isku pakaroihini tyhjensi äijän liemet kumipussiin. Hän vetäytyi minusta heti ja rojahti painimatolle selälleen viereeni. Konttasin hänen päälleen ja tein jotain itsellenikin yllättävää: Suutelin miestä. Petri vastasi siihen ja kietoi kätensä selkääni. Tasoiteltuamme hengitykset nousimme ylös. Mumisin:

– Jumalauta, mikä pano!
– Niin oli. Tätä haluan jatkossakin. Sää oot mahtava pantava.
– Niin olit sääkin. Mitä jos mentäis tupaan vaikka kahville ja suunnitellaan sitä jatkoa?
– Sopii.

Vedimme vähän kuteita päälle ja saappaat jalkaan. Tyytyväisinä menimme taloon. Panin pöytään kahvittelu tarpeita. Sumppia hörppiessämme tutustuimme tarkemmin toisiimme. Petri on 27 vuotta vanha, siis vuoden minua vanhempi. Hän työskentelee naapurikunnassa rakennusmestarina. Hänkin on himokuntoilija. Sovimme, että alkaisimme treenata minun navetassani – olemme tehneet sitä hänenkin luonaan. Painojen nostelun lisäksi aioimme harjoitella nyrkkeilyäkin, kun hankkisimme kunnon hanskat ja hammassuojat. Ja tietysti painisimme ennen panoja. Hän tunnusti rakastavansa väkivaltaista paneskelua. Sanoin, että minustakin sellainen on kiihottavaa ja miehekästä. Lisäksi hän rakasti prätkäjätkänä nahkakuteita, joita aioimme käyttää jatkossa, vaikka minulla oli siinä vaiheessa vain musta nahkatakki. Lupasin hankkia vielä nahkahousutkin.

Olimme innoissamme, kun olimme löytäneet toisemme. Me miehekästä väkivaltaa ja rajua rakastelua ihailevat äijät. Suhteemme on jatkunutkin melkoisen villinä. Nahkakuteissa painiminen esimerkiksi on älyttömän kiihottavaa. Silloin emme panoa varten riisu vaatteita, vaan paljastamme vain kyrvät ja perseen. Nussiminen nahat natisten on mahtavaa. Olen hemmetin tyytyväinen elämäni saamasta käänteestä eikä tuo naapurinikaan valita uudesta rakastajastaan. Tekopersettä enkä koivudildoa ole enää tarvinnut.

Pornonovellin Yllätyslöytö metsästä on kirjoittanut Nimimerkki: Timo